Huono arvosana uskonnosta

Kyllä sinusta voi tulla ihan mitä itse haluat.
Arvosanat ovat vain arvosanoja, ei niillä sinänsä ole mitään painoarvoa elämää ja omaa toimintaa ajatellen.
Jos haluat tulla joksikin, tehdä jotakin, niin otat itsellesi päämäärän ja tähtäät siihen.
Älä häpeä itseäsi turhaan, jokaiselta varmasti löytyisi jotain häpeämisen aihetta itsestään, mutta elämä jatkuu siitä huolimatta. Tsemppiä.

Pohjustan vielä että uskonnonopettaja kutsui minua syntiseksi ensimmäisenä koulupäiväni uudessa koulussa neljännelle siirtyessäni. Hän tuli välitunnilla suoraan minun eteeni ja sanoi "katso mitä syntinen". Olin edellisessä koulussa tehnyt yhden jutun mistä jouduin jälki-istuntoon. Tein sen koska toiset yllytti. Olin silloin kiltti, arka ja hiljainen ja olen edelleen. Se on huono selitys mutta niin se meni.

Tunneilla hän sanoi että olen huono kristitty ja joudun helvettiin koska en osaa mitään.
Hän sanoi että palan ikuisessa tulessa. Ja tämä kaikki vuonna 1998 eikä missään 1960 luvulla.
Heti kun täytin 18 niin erosin kirkosta ja kielsin Jumalan olemassaolon täysin.

Edelleenkin kun uskonasiat nousee pintaan niin tunnen suurta vihaa tätä ihmistä koko uskontoa ja kaikkea heitä kohtaan jotka uskovat. Mutta en mahda sille mitään että haluaisin olla kunnon kristitty. Tunnen myös suurta kateutta heitä kohtaan jotka ovat uskossaan vahvoja eivätkä vain tapakristittyjä.

Tässä ohje. https://www.youtube.com/watch?v=zZVffYqVJZ8

Uskontohan pitäisi olla koulussa kiellettyä.

Sehän alkaa olla pahinta mitä ihmiselle voidaan tarjota.

Ainakin kristinuskon muodossa.