Suomi ja Viro ovat kulkeneet koulutuspolitiikassa vastakkaisiin suuntiin.
Viro otti itsenäistymisensä jälkeen mallia Suomen 90-luvun peruskoulusta, joka painotti selkeitä perustaitoja ja opettajan auktoriteettia. Samaan aikaan kun Viro piti kiinni näistä periaatteista, Suomi lähti kokeilemaan uusia pedagogisia malleja.
---------------------------------------------------------------------------------------------------------
Virossa :
-Opettajajohtoinen malli. Selkeä auktoriteetti ja arvostus.
-Vahva painotus matematiikkaan ja luonnontieteisiin (esim. koodaus kouluissa jo varhain).
-Teknologia on työkalu (e-Viro), mutta perustaidot opitaan ensin.
Suomessa
- Siirtyminen kohti "itseohjautuvuutta" ja valmentavaa opettajuutta.
-Tulokset heikentyneet rajusti; motivaatio-ongelmat erityisesti pojilla.
-Digilaitteiden hallitsematon käyttö on tutkimusten mukaan heikentänyt keskittymiskykyä.
---------------------------------------------------------------------------------------------------------
Innovaatiot vaativat matemaattista osaamista: Moderni talous (tekoäly, energiateknologia, lääketiede) perustuu matematiikkaan ja fysiikkaan. Jos nuorten osaaminen näissä aineissa laskee, maasta katoaa kyky luoda uusia korkean jalostusarvon tuotteita.
Investoinnit seuraavat osaamista: Yritykset eivät sijoita maahan, josta ei löydy osaavaa työvoimaa. Viro on onnistunut houkuttelemaan valtavasti teknologia-investointeja juuri siksi, että sen koulutusjärjestelmä tuottaa "diginatiiveja" osaajia.
---------------------------------------------------------------------------------------------------
Summa summarum: Suomi elää tällä hetkellä vanhalla maineella. Olemme edelleen tilastoissa "korkeasti koulutettu kansa", mutta tämä koskee lähinnä vanhempia ikäluokkia. Nuorten aikuisten koulutustasossa olemme pudonneet OECD-maiden keskikastiin. Viro puolestaan on osoittanut, että menestys ei vaadi massiivisia lisäresursseja, vaan arvostusta oppimista kohtaan, selkeitä tavoitteita ja keskittymistä olennaiseen.
Viro otti itsenäistymisensä jälkeen mallia Suomen 90-luvun peruskoulusta, joka painotti selkeitä perustaitoja ja opettajan auktoriteettia. Samaan aikaan kun Viro piti kiinni näistä periaatteista, Suomi lähti kokeilemaan uusia pedagogisia malleja.
---------------------------------------------------------------------------------------------------------
Virossa :
-Opettajajohtoinen malli. Selkeä auktoriteetti ja arvostus.
-Vahva painotus matematiikkaan ja luonnontieteisiin (esim. koodaus kouluissa jo varhain).
-Teknologia on työkalu (e-Viro), mutta perustaidot opitaan ensin.
Suomessa
- Siirtyminen kohti "itseohjautuvuutta" ja valmentavaa opettajuutta.
-Tulokset heikentyneet rajusti; motivaatio-ongelmat erityisesti pojilla.
-Digilaitteiden hallitsematon käyttö on tutkimusten mukaan heikentänyt keskittymiskykyä.
---------------------------------------------------------------------------------------------------------
Innovaatiot vaativat matemaattista osaamista: Moderni talous (tekoäly, energiateknologia, lääketiede) perustuu matematiikkaan ja fysiikkaan. Jos nuorten osaaminen näissä aineissa laskee, maasta katoaa kyky luoda uusia korkean jalostusarvon tuotteita.
Investoinnit seuraavat osaamista: Yritykset eivät sijoita maahan, josta ei löydy osaavaa työvoimaa. Viro on onnistunut houkuttelemaan valtavasti teknologia-investointeja juuri siksi, että sen koulutusjärjestelmä tuottaa "diginatiiveja" osaajia.
---------------------------------------------------------------------------------------------------
Summa summarum: Suomi elää tällä hetkellä vanhalla maineella. Olemme edelleen tilastoissa "korkeasti koulutettu kansa", mutta tämä koskee lähinnä vanhempia ikäluokkia. Nuorten aikuisten koulutustasossa olemme pudonneet OECD-maiden keskikastiin. Viro puolestaan on osoittanut, että menestys ei vaadi massiivisia lisäresursseja, vaan arvostusta oppimista kohtaan, selkeitä tavoitteita ja keskittymistä olennaiseen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
uomi on tilanteessa, jossa menneen ajan menestysreseptit eivät enää toimi, mutta uusia ei uskalleta ottaa käyttöön. Kun koulutusjärjestelmä ei enää tuota huippuosaajia ja verotus syö lopunkin kasvuhalun, lopputuloksena on näivettymisen kierre.
Verotus kiristyy vieden loputkin yrittämisen halun aiheuttaen että jaettava kakku murenee reunoilta.
Päättäjien on vaikea myöntää, että kalliit ja pitkään valmistellut uudistukset (kuten uusi opetussuunnitelma tai sote) olivat virheitä. On helpompaa lisätä rahaa vanhaan järjestelmään kuin todeta, että suunta oli väärä.