Kaksi kysymystä?

Liian vaikeaa vastata!

Oikeastaan vihityllä ja vihkimättömällä pastorilla ei ole eroa. Eihän UTssa ole yhtään tekstiä, jossa kehotettaisiin pastoreita vihkimään. Eihän sieltä löydy pastoreitakaan, on vain apostoleita, vanhimpia, evankeliskota, johtajia, opettajia jne. Pappisvihkimys on katolinen keksintö, kun haluttiin luoda järjestelmä, jossa pelastus voidaan löytää vain kirkon sisältä. Pelastuksen jakajina pystyivät toimimaan vain vihityt papit, jotka olivat saaneet vihkimyksensä aiemmin vihityiltä papeilta tai piispoilta, joiden linja voidaan viedä aina Jeesukseen asti.

Ei Uusi testamentti kuitenkaan tuollaista opeta. Siellä kyllä kerrottaan kätten päälle panemisesta, joka minun ymmärrykseni mukaan on tilanne, jossa henkilölle rukoillaan siunausta ja jossa hänet asetetaan johonkin seurakunnan valitsemaan tehtävään. Siunaustahan voi ja saa ja tulee pyytää yhtä lailla pastorille kuin vaikkapa seurakunnan rahastonhoitajalle siivoojalle.

Adventtikirkko on kuitenkin monen muun protestanttisen kirkon kanssa osin seurannut katolista pastorien vihkikäytäntöä. Näin on mahdollista, että jopa samassa tilaisuudessa yksi vihitään pastoriksi ja toiselle (joka on nainen) rukoillaan siunausta - ja molemmat tekevät samaa työtä samalla palkalla. Paitsi siltä osin, ettei kirkon sääntöjen mukaan naista ei voi valita kirkon johtajaksi. Itse en näe ongelmaa siinä, että nainen vihittäisiin pastoriksi, vaikka vielä parempi olisi, jos kumpaakaan ei vihittäisi, vaan molemmille pyydettäisiin siunausta, kun heidät tehtävään asetetaan.

Whiten mukaan Asaselin kauris on vertauskuva saatanasta - yleinen käsitys 1800 -luvulla. Kirkolla ei asiasta mitään virallista kantaa ole, monet adventistit kuitenkin varmaan ajattelevat samoin. Tällaiset Asaselin tapaiset vertauskuvat ovat kyllä vuosien saatossa jääneet sivuraiteelle. Ehkä runsaat 50 vuotta sitten viimeksi kuulin aiheesta saarnan. Ohimeneviä mainintoja on toki kuulunut sen jälkeenkin - mutta hiipumaan päin tuntuu Asasel innostus menevän.