... perusteluksi. Tämähän muutetiin hallituksen alkumetreillä jollois Suomi velkaantui roimasti yhdessä yössä kun tulkinta muutettiin.
CioPilot tekoöly kiteyttää tätä asiaa käistelleen Vesa Vihriälän raportin viestin siitä näin:
Mikä on se epäsymmetria?
1. Maissa, joissa eläkkeet maksetaan budjetista
Eläkemenot näkyvät suoraan valtion alijäämässä.
Niillä ei ole rahastoja, jotka kasvattaisivat nettovarallisuutta. Velkakestävyyslaskelmat heijastavat todellista budjettipainetta.
2. Suomessa
Eläkerahastot ovat valtavat (yli 90 % BKT:sta).
Ne eivät kuitenkaan vähennä valtion velkaa, koska ne ovat korvamerkittyjä.
Eläkejärjestelmä on ylijäämäinen, mutta tämä ylijäämä ei enää pienennä velkaennustetta EU:n laskelmissa.
Lopputulos
Suomi näyttää velkakestävyyslaskelmissa heikommalta kuin maat, joilla ei ole rahastoja – vaikka todellisuudessa Suomen julkinen nettovarallisuus on parempi.
...
Onko Suomi siis “rangaistu” rahastoimisesta?
Tietyssä mielessä kyllä.
Suomi on yksi harvoista maista, joka on rahastoinut eläkemenoja näin laajasti. Silti EU:n velkasäännöt kohtelevat Suomea kuin rahastoja ei olisi olemassa.
Vihriälä toteaa, että tämä tekee Suomen velkakestävyysarviosta tiukemman, mutta samalla rehellisemmän, koska eläkerahastot eivät tosiasiassa vähennä valtion velkaantumista.
CioPilot tekoöly kiteyttää tätä asiaa käistelleen Vesa Vihriälän raportin viestin siitä näin:
Mikä on se epäsymmetria?
1. Maissa, joissa eläkkeet maksetaan budjetista
Eläkemenot näkyvät suoraan valtion alijäämässä.
Niillä ei ole rahastoja, jotka kasvattaisivat nettovarallisuutta. Velkakestävyyslaskelmat heijastavat todellista budjettipainetta.
2. Suomessa
Eläkerahastot ovat valtavat (yli 90 % BKT:sta).
Ne eivät kuitenkaan vähennä valtion velkaa, koska ne ovat korvamerkittyjä.
Eläkejärjestelmä on ylijäämäinen, mutta tämä ylijäämä ei enää pienennä velkaennustetta EU:n laskelmissa.
Lopputulos
Suomi näyttää velkakestävyyslaskelmissa heikommalta kuin maat, joilla ei ole rahastoja – vaikka todellisuudessa Suomen julkinen nettovarallisuus on parempi.
...
Onko Suomi siis “rangaistu” rahastoimisesta?
Tietyssä mielessä kyllä.
Suomi on yksi harvoista maista, joka on rahastoinut eläkemenoja näin laajasti. Silti EU:n velkasäännöt kohtelevat Suomea kuin rahastoja ei olisi olemassa.
Vihriälä toteaa, että tämä tekee Suomen velkakestävyysarviosta tiukemman, mutta samalla rehellisemmän, koska eläkerahastot eivät tosiasiassa vähennä valtion velkaantumista.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Pahoittelen kirjoitusvirheitä, pitäsi jaksaa oikolukea paremmin ja korjata ne.
Tässä linkki siihen Vesa Vihriälän julkaisuun:
https://www.vesavihriala.fi/2024/10/fipo-saannot-julkinen-velka-ja-tyoelakevarat/
Olidso vaikka jollain laitaoikeistolaisella leikkauspoltiikan kannattajalla jotain kommenttiä tähän, oliko tulkintani ja mielipiteeni oikea vai väärä?
Toki kyseessä on vaikea kokonaisuus, siksi vähän yksinkertaistin ja kärjistin tuossa.
Haloo laitaoikeistolainen, tuntuuko yhä, että talouskasvun jytkyttäminen ja saksiminen pysähdyksiin oli pakollista ja kannatti?
Olisko voitu toimia viisaammin ja pitää kasvu hengissä?