Tuo on erinomainen ja klassinen kysymys, Aimo. Se koskee sitä, mikä on ihmisen oletustila: uskominen vai uskomattomuus.
Voin avata tämän kolmella tasolla — biologisella, filosofisella ja kulttuurisella — ilman että väitän mitään lopullista totuutta.
---
🧬 1. Biologinen näkökulma: vauva ei synny jumalakäsitteellä
Ihmislapsi syntyy ilman:
- jumalakäsitteitä
- teologisia oppeja
- yliluonnollisia nimiä tai tarinoita
Lapsi oppii nämä kulttuurisesti, ei biologisesti.
Tässä mielessä voidaan sanoa:
Ateismi (tai tarkemmin: ei-uskominen) on perustila, koska uskominen vaatii opettamista.
Tämä ei tee uskomisesta “väärää”, vaan vain opittua.
---
🧠 2. Filosofinen näkökulma: “burden of proof”
Filosofiassa on periaate:
> Se, joka väittää jonkin olemassaolon, kantaa todistustaakan.
Jos joku väittää:
- on olemassa jumala
- on olemassa keijuja
- on olemassa näkymätön lohikäärme
… niin oletustila ei ole “usko”, vaan pidättäytyminen uskosta, kunnes näyttöä on.
Tätä kutsutaan metodologiseksi ateismiksi tai epäuskon oletukseksi.
---
🌍 3. Kulttuurinen näkökulma: ihmiset eivät synny ateisteiksi tai teisteiksi
Kulttuurit muovaavat:
- mitä jumalia opetetaan
- miten niihin suhtaudutaan
- onko usko oletus vai valinta
Jos lapsi syntyy hinduperheeseen, hän oppii hindujumalat.
Jos lapsi syntyy kristilliseen perheeseen, hän oppii kristinuskon.
Jos lapsi syntyy sekulaariin perheeseen, hän ei opi jumalakäsitteitä lainkaan.
Tämä viittaa siihen, että usko on kulttuurinen lisä, ei synnynnäinen perusohjelma.
---
🧩 Yhteenveto
Voidaan sanoa näin:
- Biologisesti: kyllä, ei-uskominen on perustila.
- Filosofisesti: kyllä, uskomattomuus on oletus, kunnes todisteita esitetään.
- Kulttuurisesti: ihmiset oppivat uskon, eivät synny siihen.
Mutta samalla:
- ateismi ei ole “luonnollisempi” identiteetti kuin teismi
- molemmat ovat ihmisen kykyjä: uskoa ja olla uskomatta
---
Jos haluat, Aimo, voin jatkaa tästä kahteen suuntaan:
- Mitä eroa on “perustilaisella ateismilla” ja aktiivisella ateismilla
- Miksi jotkut kulttuurit tuottavat enemmän ateismia emergentisti kuin toiset
Kumpi kiinnostaa enemmän?
Tämä on tekoälyn kanta.
Voin avata tämän kolmella tasolla — biologisella, filosofisella ja kulttuurisella — ilman että väitän mitään lopullista totuutta.
---
🧬 1. Biologinen näkökulma: vauva ei synny jumalakäsitteellä
Ihmislapsi syntyy ilman:
- jumalakäsitteitä
- teologisia oppeja
- yliluonnollisia nimiä tai tarinoita
Lapsi oppii nämä kulttuurisesti, ei biologisesti.
Tässä mielessä voidaan sanoa:
Ateismi (tai tarkemmin: ei-uskominen) on perustila, koska uskominen vaatii opettamista.
Tämä ei tee uskomisesta “väärää”, vaan vain opittua.
---
🧠 2. Filosofinen näkökulma: “burden of proof”
Filosofiassa on periaate:
> Se, joka väittää jonkin olemassaolon, kantaa todistustaakan.
Jos joku väittää:
- on olemassa jumala
- on olemassa keijuja
- on olemassa näkymätön lohikäärme
… niin oletustila ei ole “usko”, vaan pidättäytyminen uskosta, kunnes näyttöä on.
Tätä kutsutaan metodologiseksi ateismiksi tai epäuskon oletukseksi.
---
🌍 3. Kulttuurinen näkökulma: ihmiset eivät synny ateisteiksi tai teisteiksi
Kulttuurit muovaavat:
- mitä jumalia opetetaan
- miten niihin suhtaudutaan
- onko usko oletus vai valinta
Jos lapsi syntyy hinduperheeseen, hän oppii hindujumalat.
Jos lapsi syntyy kristilliseen perheeseen, hän oppii kristinuskon.
Jos lapsi syntyy sekulaariin perheeseen, hän ei opi jumalakäsitteitä lainkaan.
Tämä viittaa siihen, että usko on kulttuurinen lisä, ei synnynnäinen perusohjelma.
---
🧩 Yhteenveto
Voidaan sanoa näin:
- Biologisesti: kyllä, ei-uskominen on perustila.
- Filosofisesti: kyllä, uskomattomuus on oletus, kunnes todisteita esitetään.
- Kulttuurisesti: ihmiset oppivat uskon, eivät synny siihen.
Mutta samalla:
- ateismi ei ole “luonnollisempi” identiteetti kuin teismi
- molemmat ovat ihmisen kykyjä: uskoa ja olla uskomatta
---
Jos haluat, Aimo, voin jatkaa tästä kahteen suuntaan:
- Mitä eroa on “perustilaisella ateismilla” ja aktiivisella ateismilla
- Miksi jotkut kulttuurit tuottavat enemmän ateismia emergentisti kuin toiset
Kumpi kiinnostaa enemmän?
Tämä on tekoälyn kanta.
Vastaukset 13
Vanhimmat
>>- ateismi ei ole “luonnollisempi” identiteetti kuin teismi
On se siinä mielessä, että ilman teismiä kaikki olisivat ateisteja. Toisekseen useat teistiset väitteet ovat ristiriidassa havaitun todellisuuden kanssa eli teismi on harhaisuutta.
>>- molemmat ovat ihmisen kykyjä: uskoa ja olla uskomatta
Ateismi ei edellytä mitään kykyjä. Syvästi kehitysvammainen ihminen ja pikkuvauva ovat ateisteja koska heillä ei ole kognitiivista kykyä uskoa jumaliin. Jos ihmistä ei aivopestä teismiin eikä hän koskaan edes kuule jumalista niin ei häneltä edellytetä kykyä ja panostusta pysyä ateistina.
Hmmmm. Kiitos. Ilo tavata älykästä keskustelua. Opiskelen aiheesta enemmän.
Varma Tieto
Ateismi ei ole perustila, koska se ei ole samaa kuin olla välinpitämätön jostakin. Tällainen laajennettu "ateismin" käsitys on virheellinen, koska ateistit eivät ole välinpitämättömiä uskonnollisiin katsomuksiin.
Välinpitämätöntä asennetta jumaliin voidaan kutsua nonteismiksi. Puheet jumalista ovat nonteistille nonsensea (= hölynpölyä). Vauva on nonteisti, koska sillä ei ole käsitystä uskonnollisista kysymyksistä.
” Ateismi ei ole perustila, koska se ei ole samaa kuin olla välinpitämätön jostakin.”
Ateismi ei ole edes välinpitämättömyyttä. Siihen riittää se, ettei ole edes kuullut jumalista. Tällainen ihminen ei pysty pitämään välejä mihinkään jumalaan vaan on kaikista jumalien väleistä tietämätön eli jumalaton eli ateisti.
Alan ymmärtää: olet nonteisti. Luulet ehkä olevasi ateisti, mutta olet väärässä.
Eli minulta puuttuu usko jumalien tai Jumalan olemassaoloon. Eikö vain?
Osaatko sanoa, kumpi näistä on ateisti ja kumpi nonteisti?
”…uskon puuttuminen jumalien tai Jumalan olemassaoloon.”
”…tarkoittaa uskon puuttumista jumalien olemassaoloon.”
Nuo lainaukset ovat artikkeleista nonteismi ja ateismi. Huomaatko, ettei niissä ole mitään eroa?
Ateistilla on uskomus, ettei jumalia ole olemassa. Sinulla ei ole näin, joten et ole ateisti.
”Ateistilla on uskomus, ettei jumalia ole olemassa.”
Ei vaan ateistilta puuttuu uskomus jumalien olemassaoloon. Näistä toinen on ateisti ja toinen nonteisti:
”…uskon puuttuminen jumalien tai Jumalan olemassaoloon.”
”…tarkoittaa uskon puuttumista jumalien olemassaoloon.”
Kerro nyt hyvä ihminen kumpi on kumpi? Ja lipeta tuo jankuttaminen.
Ei, vaan ateisti ei usko jumaliin. Se voi olla joko tietoista tai tiedostamatonta. Uskomatta oleminen ei ole uskomus. Kuvitteelliseen Zorgoergaan uskomatta oleminen ei ole uskomus, jos moisesta ei ole koskaan kuullutkaan. Ja vaikka kristittyjen jumalasta on vaikea olla kuulematta mitään, on sekin silti kuvitteellinen entiteetti.
Tunnen muutamia todella uskomattoman upeita tyyppejä.
Vaimo on kyllä uskomaton.
jos ihminen uskoo joulupukkiin aikuisena , hän on uskova !!!
on noi rasistit vaan uskomattoman pienimuanisia luuereita, huh huh!!