Ihmisoikeudet eivät voi hänen mukaansa olla ideologinen väline

”Vihervasemmiston hiljaisuus paljastaa kaksinaismoralismin”

Antti Kirkkala
Julkaistu 12.01.2026 | 08:03
Päivitetty 12.01.2026 | 09:01
Iran, Politiikka

Monet poliitikot ovat olleet poikkeuksellisen hiljaa Iranin tilanteesta.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman toteaa iranilaisten vaativan vapautta, demokratiaa ja muita perusoikeuksia vuosikymmenten sorron jälkeen. Hänen mukaansa hiljaisuus Iranin sorrosta paljastaa ihmisoikeuspolitiikan kaksoisstandardit.

– Suomessa monet – usein vihervasemmistoon lukeutuvat – poliittiset toimijat, jotka normaalisti profiloituvat ihmisoikeuksien voimakkaina puolustajina, ovat olleet poikkeuksellisen hiljaa Iranin tilanteesta. Tämä vaikeneminen paljastaa ihmisoikeuspuheen kaksinaismoralismin ja epäjohdonmukaisuuden, Peter Östman toteaa tiedotteessa.
MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA
Learn more

– Erityisesti yleensä naisten oikeuksia puolustavien hiljaisuus on korvia huumaavaa. Iranissa naiset ovat protestien etulinjassa ja maksavat vastarinnastaan kovan hinnan, kun islamistihallinto alistaa ja rankaisee heitä, Östman jatkaa.

Iranin demokraattisten kansanliikkeiden sivuuttaminen ja tästä seuraava tosiasiallinen myötäily Hamasin, Hizbollahin ja Teheranin teokraattisten vallanpitäjien suuntaan on kansanedustajan mukaan käsittämätöntä ja moraalisesti kestämätöntä.

Peter Östman muistuttaa, että islamistisen Iranin päävihollisen, Israelin, toimia koskeva kritiikki on Suomessa ja laajemmin Euroopassa on välitöntä, jatkuvaa ja äänekästä. Samaan aikaan Iranin hallinnon harjoittama systemaattinen väkivalta, laaja sensuuri ja joukkovangitsemiset jäävät vähälle huomiolle. Valtioita arvioidaan eri mittareilla sen mukaan, mikä hallinto on kyseessä.

– Kun Israelin kritiikki on toistuvasti voimakasta, mutta Iranin sortotoimet sivuutetaan, valikoiva solidaarisuus voi muuttua piileväksi antisemitismiksi. Tällöin Israelin valtio asetetaan jatkuvasti vastuuseen maailman vääryyksistä samalla, kun monet vakaviin ja laajoihin ihmisoikeusrikkomuksiin syyllistyvät hallinnot jäävät käytännössä ilman seuraamuksia. Tämä valikoiva lähestymistapa rapauttaa koko ihmisoikeuspolitiikan uskottavuutta, Östman sanoo.

Ihmisoikeudet eivät voi hänen mukaansa olla ideologinen väline, jota käytetään omien liittolaisten suojelemiseen tai poliittisesti epämieluisten valtioiden yksipuoliseen syyllistämiseen. Universaalit oikeudet menettävät merkityksensä, jos niitä sovelletaan valikoivasti.

Iranissa on viikkojen ajan nähty yksi maan laajimmista protestiaalloista vuosikymmeniin. Mielenosoituksia on järjestetty kaikissa maan 31 provinssissa vastalauseena taloudelliselle romahdukselle, järjestelmälliselle sorrolle ja teokraattiselle diktatuurille.

– Hallinnon vastauksena ovat olleet massapidätykset, internet-yhteyksien katkaiseminen tiedonkulun estämiseksi sekä tappavan voiman käyttö rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan, Peter Östman sanoo.

– Suomen ulkopolitiikan ja ihmisoikeuslinjan on perustuttava universaaleihin periaatteisiin. Ihmisoikeudet ovat jakamaton kokonaisuus, jota on puolustettava riippumatta siitä, minkä hallinnon rikkomuksista on kyse, kansanedustaja sanoo.