- onko sielu kuolematon? -

No, mitä mieltä itse- adventisti on- ?
Onko kyselysi siksi, että olet epäilevä Tuomas?

Olisi hirveää jos sielu on kuolematon. Olisimme ikuisen olemassaolon helvetissä.

Sielua ei ole. Sinäkin toimit sähkökemialla. Tutustu aiheeseen.

Ihmisellä on iankaikkinen, kuolematon sielu.

Kaikki kuolleet herätetään Jumalan tuomioistuimen eteen.

Ilmestyskirja 20:12

Ja minä näin kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä, ja kirjat avattiin; ja avattiin toinen kirja, joka on elämän kirja; ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli kirjoitettu, tekojensa mukaan.

Ei ole mitään sielua. Ihminen on tietoinen olento vain ruumiillisesti elävänä. Siksi ruumiin ylösnousemus ikuiseen elämään.

Toki tuo on humpuukia, mutta niin jotkut alussa uskoivat.

Hes.18:4 Katso, kaikki sielut ovat minun: niinkuin isän sielu, niin pojankin sielu - ne ovat minun. Se sielu, joka syntiä tekee - sen on kuoltava.

Sielu on kuolematon, ikuinen ja hitunen Jumalaa.

Olet nukkunut uskonnon tunneilla ja rippikoulussa. Asut kehä III n sisäpuolella. Mene uudestaan peruskouluun.

Sielu on jokin sellainen, mikä ihmisen täytyy elinaikanaan itse luoda. Se on hänen minuutensa kuolematon osa. Selvää on, että monet ovat sieluttomia.

Luomisessa ihmisestä tehtiin elävä sielu erotuksena eläimistä. Eläimillä ei ole sielua, heitä ei voida kuoleman jälkeen herättää, koska kuolevat oikeasti eikä heistä jää mitään jäljelle kun ruumis maatuu. Eikä se ole mikään rangaistus, vaan luonnollinen tapahtuma sieluttomalle olennolle.

Ihmisen elävä sielu on osa Jumalan henkeä ja niin sanotaan, että ihmisen ruumis maatuu, mutta henki palaa Jumalan luo. Ei siis kuole, eikä edes voi kuolla. Tai silloin Jumala olisi kuolevainen.

Jos ihmisen sielu ei olisi kuolematon, ei mitään ylösnousemusta eikä tuomiota voisi tapahtua. Ei olisi mitään mitä herättää kuolleista, sielu olisi kuollut eikä sitä tosiaan enää olisi eikä sitä Jumalakaan mistään enää löytäisi. Siksi ihmisellä on kuolematon sielu ja kuolemanjälkeinen elämä.

Tuomiolla sielut erotellaan. Pelastuneet sielut pääsevät Jumalan yhteyteen, he kokevat Jumalan kirkkauden, ovat itsekin kirkkauden olioita taivaallisessa olotilassa.

Helvettiin joutuvat sielut erotetaan Jumalan yhteydestä, heillä ei ole mitään mahdollisuutta olla yhteydessä Jumalaan, vaan heitä ohjaa pahuuden henkiolennot kaikkine omine herkkuineen.

Eikä se niin hirvittävä asia helvetti sinällään ole. Siellä ihminen vain jatkaa sitä elämää mitä on elänyt maallisessa elämässä ilman Jumalan Pyhää Henkeä. Silloin hänellä ei vain ole kehoa mukana touhussa. Jos peukun käyttäjä joutuu helvettiin, ei hän tuo sinne mukanaan vinossa kävelevää kehoaan eikä sen vierotusoireita, mutta kaikki henkiset pahat olot mitä on saanut siitä kun aineen vaikutus on lakannut. Helvetti on vain maallisen elämän henkinen jatke jossa ei ole enää mahdollisuutta muuttaa sitä suuntaa minkä sielulleen on elämän aikana valinnut.

Sielua ei ole olemassa, joten kysymys on järjetön.

Sielua ja henkeä käytetään usein toistensa synonyymina, ja usein sillä tarkoitetaan ihmistä kokonaisuutena, ei jotakin yhtä tai kahta tai kolmea osaa ihmisestä.

Ihminen on jakamaton kokonaisuus.

https://jumalanvaltakuntablog.wordpress.com/2016/09/30/raamatun-ihmiskuva-ja-iankaikkinen-rangaistus/