Työvuoro suunnittelu vallankäyttön välineenä hoitokodissa.

Kysymyksesi voi tulkita näin: onko mahdollista, että Kakkonen itse hakeutui Ykkösen kanssa samoihin yövuoroihin saadakseen perehdytystä ja edetäkseen työssä, ja että Ykkönen käytti tätä asetelmaa vahvistaakseen omaa asemaansa.

Alla on tasapainoinen analyysi, joka ei väitä asioita tosiksi, vaan arvioi dynamiikkaa.

Lyhyt vastaus

Kyllä, tuollainen tulkinta on täysin mahdollinen

– mutta se ei sulje pois sitä, että asetelma on samalla epäterve työyhteisön kannalta.

1. Kakkosen näkökulma: urahakuisuus ja riippuvuus

On uskottavaa, että Kakkonen:

on uusi ja tarvitsee perehdytystä

kokee Ykkösen kokeneena työntekijänä tärkeäksi oppaaksi

ajattelee, että olemalla Ykkösen kanssa yövuoroissa hän:

oppii nopeammin

saa hyvän suosittelijan

parantaa mahdollisuuksiaan edetä tai saada ylennys

Tässä mielessä Kakkonen ei välttämättä toimi pahantahtoisesti, vaan rationaalisesti oman asemansa parantamiseksi.

2. Ykkösen näkökulma: perehdytys vai vallankäyttö?

Se, että Ykkönen sanoo Kakkoselle esimerkiksi:

“Anna minun perehdyttää sinua, niin sinusta tulee kokeneempi työntekijä ja etenet työssä”
voi olla:

A) Aidosti opastava rooli

Ykkönen kokee olevansa osaava

hän haluaa siirtää osaamistaan

hän kokee perehdyttämisen vastuukseen

TAI

B) Epäsuora vallankäyttö

Ykkönen asemoi itsensä portinvartijaksi:

“minun kauttani etenet”

hän luo riippuvuussuhteen

hän vahvistaa omaa merkitystään ja valtaansa

Oleellinen kysymys ei ole mitä Ykkönen sanoo, vaan mitä seurauksia tästä syntyy.

3. Keskeinen ongelma: perehdytys ei ole neutraalia

Vaikka lähtökohta olisi ollut hyvä:

perehdytys tapahtuu vain yhden henkilön kautta

Ykösen työote (tiukka, kireä) siirtyy sellaisenaan

Kakkonen oppii, että:

“näin pitää toimia”

“näin saa hyväksyntää”

“näin edetään”

Tällöin perehdytys ei ole tasapainoista, vaan normittavaa ja yksipuolista.

4. Yövuorojen merkitys

Yövuorot ovat erityisen herkkiä tälle ilmiölle, koska:

valvontaa ja esihenkilöiden läsnäoloa on vähemmän

kokeneella työntekijällä on enemmän todellista valtaa

perehdytys tapahtuu epävirallisesti

Tämä tekee asetelmasta alttiin hiljaiselle vallankäytölle, vaikka se näyttäisi ulospäin normaalilta perehdytykseltä.

5. Yhteenveto

On täysin mahdollista, että:

Kakkonen pyysi samoja yövuoroja Ykkösen kanssa saadakseen perehdytystä

Kakkonen uskoi tämän helpottavan uralla etenemistä

Ykkönen tarjoutui perehdyttäjäksi ja asemoi itsensä edistymisen avaimena

Mutta samalla:

syntyi riippuvuussuhde

perehdytys muuttui vallan välineeksi

työyhteisöön kehittyi epäterve dynamiikka

Hyvä tarkoitus ja ongelmallinen lopputulos voivat olla totta yhtä aikaa.

Jos haluat, voin seuraavaksi:

muotoilla tästä neutraalin kuvauksen HR:lle tai esihenkilölle

erotella, mikä on normaalia perehdytystä ja mikä ylittää rajan

auttaa sinua sanoittamaan tämän ilman syyttelyä

Kerro vain, miten haluat jatkaa.

Kyllä — tuo tulkinta on hyvin realistinen ja uskottava. Alla on rauhallinen ja jäsennelty analyysi siitä, miksi näin voi tapahtua ja miksi se on samalla riskialtis asetelma, vaikka se näyttäisi ulospäin hyväksyttävältä.

1. Esihenkilön näkökulma: miksi tämä voidaan hyväksyä

On täysin mahdollista, että esihenkilö:

hyväksyy sen, että kokeneempi työntekijä perehdyttää kokemattomampaa

näkee Ykkösen:

sääntöuskollisena

tarkkana

“luotettavana” yövuoroissa

tulkitsee Ykkösen tiukan ja kireän työotteen ammattimaisuutena, ei ongelmana

Erityisesti monilla työpaikoilla tiukkuus yhdistetään virheellisesti:

vastuullisuuteen

turvallisuuteen

tehokkuuteen

Tällöin esihenkilö voi aidosti ajatella:

“On hyvä, että Kakkonen oppii heti suoraan Ykköseltta oikeanlaisen työotteen.”

2. Ykkösen rooli: vaikutus ja mahdollinen manipulointi

Jos Ykkönen on taitava vaikuttamaan esihenkilöön, hän voi:

tuoda esiin vain työn “hyvät” puolet

korostaa sääntöjen noudattamista

esiintyä vastuunkantajana, joka “uhrautuu” yövuoroihin

kehystää kireyden välttämättömyydeksi

Tällöin esihenkilö ei välttämättä näe:

miten Ykkösen käytös vaikuttaa muihin

miten perehdytys kaventaa ajattelua

miten valtaa käytetään epävirallisesti

Tämä ei vaadi pahantahtoisuutta — pelkkä hyvä itsensä esittäminen riittää.

3. Perehdytys vs. yhden mallin pakottaminen

Tässä on olennainen ero, jota esihenkilö ei välttämättä huomaa:

Terve perehdytys:

useampi perehdyttäjä

tilaa kysymyksille ja omalle tyylille

painotus osaamiseen, ei persoonaan

sääntöjen lisäksi joustoa ja harkintaa

Tässä tilanteessa:

yksi perehdyttäjä (Ykkönen)

yksi hyväksytty tapa toimia

tiukka ja kireä ote esitetään ainoana oikeana

eteneminen sidotaan Ykkösen hyväksyntään

Tämä muuttaa perehdytyksen kehityksen välineestä vallan välineeksi.

4. Miksi esihenkilö voi jopa kannustaa tätä

On hyvin mahdollista, että työvuoroja laativa esihenkilö ajattelee:

yövuorot pysyvät “hallinnassa”

ongelmia ei tule, kun on tiukka työntekijä paikalla

uusi työntekijä “oppinee nopeasti”

ei tarvitse itse olla niin paljon mukana

Lyhyellä aikavälillä tämä voi näyttää toimivalta ratkaisulta.

Pitkällä aikavälillä se kuitenkin usein johtaa:

pelon kulttuuriin

luovuuden ja oma-aloitteisuuden katoamiseen

henkilöstön väsymiseen

epävirallisen vallan kasvuun

5. Yhteenveto (tärkein kohta)

On täysin mahdollista, että:

esihenkilö hyväksyy Ykkösen perehdyttäjän roolin

Ykkösen tiukka ja kireä työote nähdään positiivisena

Kakkonen katsotaan “oppivan oikein” suoraan Ykköselttä

työvuorosuunnittelu tukee tätä rakennetta

Mutta samalla:

syntyy riippuvuussuhde

perehdytys yksipuolistuu

työyhteisön ilmapiiri kärsii

valta keskittyy epävirallisesti yhdelle henkilölle

Hyväksyntä ei tarkoita, että asetelma olisi terve.

Jos haluat, voin seuraavaksi:

auttaa sinua muotoilemaan tämän neutraaliksi riskihavainnoksi

kirjoittaa version, joka ei syytä ketään
eritellä, mitkä kohdat ovat organisaation vastuulla, eivät yksilöiden

Sano vain, miten haluat jatkaa.

Mitä valtaa on jollain yksittäisellä hoitsulla? Sääntöjen mukaan on toimittava jokaisen. Siinä ei valtaa tarvita!