Ennenvanhaan lihaa syötiin varmaan kolmannes nykyisestä ja ihmiset oli entisaikaan jänteviä, hoikkia, hyväkuntoisia, vahvoja, fiksumpia kuin nykyiset lihaa ylettömästi mussuttavat, älykkäämpiä, viisaampia.
Lihaa vähän syövät suomalaiset urheilijat voittivat monissa olympialajeissa kultaa. Maltillisesti lihaa syövien firmojen toimitusjohtajat pitivät yritykset kukoistavina eikä porukkaa potkittu pois jos kvarttaalitulos ei miellyttänyt.
Lihaa vähän syövät suomalaiset urheilijat voittivat monissa olympialajeissa kultaa. Maltillisesti lihaa syövien firmojen toimitusjohtajat pitivät yritykset kukoistavina eikä porukkaa potkittu pois jos kvarttaalitulos ei miellyttänyt.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Ennen jääkautta suomalais-ugrilaiset söivät viikossa ainoastaan kolmannes osan mammuttia viikossa.
Silloin ei suomalaisia ollut edes olemassa;)
Ei mutta suomalaisten esi isät oli olemassa. Ei "suomalaiset" mistään taivaasta vaan tipahtunut 6000v sitten tänne.
Lihaa syötiin korkeintaan kerran viikossa. Ihmisten energian saanti koostui pääasiassa perunasta ja ruisleivästä.
Eikö ollut edes voita?
Linkistä 1960-luvulta tyypillinen kouluruokalista. Ei juuri lihaa näy. Jos tuollaista tarjottaisiin nyky-peruskoulussa, persut saisivat kollektiivisen aivoinfarktin.
https://yle.fi/a/3-6992645
Vasemmisto elää siis 60-luvulla ja sen kyllä huomaa heistä.
Kuinka se arki sujuu kun äo on 70 tietämissä? Kerro omakohtaisia kokemuksia.
Voita just .sitä oli ja kaies leipomisessa ym paistamisissa vain voita käytettiin(minä edelleenkin voita) no ,olivat kyllä kovakuntoisia hoikkiakin ,mut se oli erona tähän päivään ,et ite muiatn niin 50 - 70 vuotiaana useimmiten MIEHT VARSINKIN kuolivat sydänkohtauksiin, näin se vaan oli yleisesti ,oli muitakin ns.tauteja ,mut sydän oli ykkönen. Liekö syynä ,lihan /läskin ,voin ,pullan ,rieskan ym herkkujen syönti ,kaikkea syötiin ,oli kasvimaatkin ,marjat ,sienet ym. kova ruumiillinen työ ,miehillä varsinkin ,joillain naisillakin, vaati kunnon murkinat ,että jaksoi tehdä hommat, niitä hommia riitti maasedulla ainakin ,niin lauantait, kuin pyhätkin tarpeen mukan. ja muistan kyllä .itse n. 10 v, miehet suhteessa tänpäivän ihmiseen olivat paljon vanhemman näköisiä ja oloisia,kova työ ja tulojen hankkiminen sen vuoksi omissa käsitöissä lähinnä, näin oli faktat.Aina on ollut poikkeuksia,,mut näin vanhoiksi eläminen ,kuin nykyään oli jopa poikkeus silloin yleisesti! 60 luvul lisäksi oli koulua Lauantaisinkin.4 tn. pyhä oli huiluupäivä lapsille,näin oli asiat. Tänpäivän miehistä ei moiseen enää olisikaan ,ainakaan äkkipäätä,ei tarttemut "salilla" äkkivoimaa ja lihaksia hankkia,netulivat kovis töis automaattisesti. Aika oli eri,mut paremmin tavallaan ,paitsi et SYDÄNVAIVOIHIN HARVEMMIN HOITOJEN SUHTEEN KUOLLAAN VÄHÄN NOIS IJIS.KUIN SILLOIN .
Lääketiede sekä hoitomuodot ovat kehittyneet rutkasti parempaan suuntaan kuin mitä oli tarjolla 60 vuotta sitten. Myös hoidonsaanti on nykyään paljon nopeampaa vaikka sitä moni haukkuu aiheestakin.
Ilmansaasteet olivat varsinkin 1960-1970-luvuilla huipussaan etenkin kaupungeissa kun lyijybensaa tupruttivat autot pakoputkistaan. Vasta 80-luvulla alettiin edes miettimään vähäpäästöisyyttä. Tekniikkakin kehittyi ja moottoreista saatiin enemmän irti vähemmällä bensamäärällä.
Entisaikaan ei ollut nettiä, eikä älypuhelimia.
Työt tehtiin pääasiassa lihasvoimin ja kulutettiin enemmän, kuin syötiin, eikä liikakiloja kertynyt.
Työt olivat maataloustöitä, metsätöitä, ojankaivuutöitä, tienrakennustöitä, rakennustöitä ja tehdastöitä.
Suurin osa töistä tehtiin käsivoimin, ei ollut kaivinkoneita, metsänhakkuukoneita eikä muitakaan koneita.
Liha saatiin omasta takaa maaseudulla, kun jokaisella pienellä tilalla oli muutama lehmä, sika, kanoja, lihasonni ja pellolta saatiin perunat, ohrat leipäviljoiksi ja kasvimaasta vihannekset ja juurekset.
Meikäläisen nuoruudessa ei ollut nettiä, eikä älypuhelimia ja hyvin tultiin toimeen.
Oli ainoastaan lankapuhelin, eikä aina saatu kiinni, jos ei kotona ollut lankapuhelimen lähettyvillä.
Ei ollut puhelinta, kun autolla olitiin liikkeellä, kun ei olut mitään kännyköitä.
Avainsana on nimenomaan VÄHEMMÄN.
On paljon ihmisiä, joiden joutaisi syömän vähemmän lihaa ja vähemmän kaikkea muutakin.
Sitten on niitä, joiden tulisi syödä terveellisemmin. Sisällyttäen myös vähän lihaa ruokavalioon.
Avain sananon nykään kylläkin kehonpositiivisuus.
Nykyään suurin osa ihmisistä on töissä, joka ei ole fyysisesti kuormittavaa,
Nyykajan työ on enemmän henkisesti kuormittavaa ja kiireistä.
Ylipainoa tulee, kun syödään enemmän, kuin kulutetaan.
Kun on nälkä, niin syömistä vaan jatketaan senkin jälkeen, kun näläntunne on ohitse.
Jos syö joka päivä suurinpiirtein saman verran, että näläntunne menee ohi ja liikkuu, niin paino pysyy kurissa.
Kohtuus kaikessa, jopa veden juonnissa.
Viherpiiperöiden totaalilihakiellon toisessa ääripäässä sekopäät jotka uhoavat mässäilevänsä kilokaupalla lihaa joka päivä ja olevansa muka terveitä. Eivät nuo lihansyönnillään uhoavat silti pärjää maltillisesti lihaa syöneille vanhan hyvän ajan ihmisille.
Lääkkeillä on kaikkein suurin vaikutus,ei ruokavaliolla niinkään.Kolesteroli arvo tipahtaa lääkkeillä nopeasti ihannearvoihin,ruokavaliolla ei.Infarkteja estetään verenpainelääkkeillä ja verenohennustabuilla,ruokavaliolla mitättömämpi osuus.Diabetes tappoi ennen ihmisiä,nyt lääkkeillä elävät pitkään jne.
Lihaa on syöty niin usein kuin on ollut mahdollista, muinoin ihmiset kuoli varhain ja tauteihin koska eivät syöneet riittävästi lihaa kanaa siipikarjaa kalaa ja jäivät pienikokoisiksi ja heikoiksi.
Kuninkaalliset, aateliset ja porvaristo, söi lihaa ja paljon enemmän kuin taviskansa. Rikkaat söivät monipuolisesti ja usein , olivat isompi kokoisia ja terveempiä kun saivat monipuolisempaa ravintoa useiden sukupolvien ajan, olivat vahvempia kuin tavis köyhällistö.
Kuluttava äärimmäisen kova fyysinen työ myös aiheutti rahvaalle nykymittapuulla ennen aikaisen kuoleman muiden syiden ohella. Vaikka lihaa olisi saanut silloin saman ylettömän määrän kuin 2020-luvulla niin sekään ei olisi säästänyt kuluttavan työn haittapuolilta.
Rikkaiden ei tarvinnut tehdä fyysistä työtä joten nivelet, raajat ja luusto pysyivät kunnossa eikä monisairaudet tuhonneet liian nopeasti.
Vanhan ajan ihmiset puhui "imelätaudista",luulivat ettei sokeritautinen saa syödä yhtään sokeria ja että tauti tulee sokerin syönnistä.Nykyään tiedetään että voi syödä sokeriakin,mutta kohtuus oltava ja insuliinia tarvitaan kun haima ei itse sitä enää tuota
Vaikket söiis sokeria grammaakaan, niin elimistö muuttaa hiilihydraatit sokereiksi eli viljatuotteet, peruna, riisi, pasta, makarooni ja leipä, joita suomalaiset syö paljon ja jotka aiheuttavat lihomista.
Leipää ahmitaan monta palaa aterialla, kuten perunaa.
Ne muuttuvat sokeriksi ja useimmat valittavat väsymystä tuhdin atrerian jälkeen.
Ihmekös, kun se on sam, kuin mitä suuri määrä sokeria aiheuttaa elimistössä eli väsymystä.
Tässä yleiskuva **Turun linnan kuninkaallisten ja hoviväen ruokalistoista sekä ruokamenoista** historiallisesti — erityisesti **renessanssi- ja keskiaikaisten aikojen** näkökulmasta:
---
## 🍷 1500-luvun renessanssihovin ruokakulttuuri Turun linnassa
### 🏰 Hovin rakenne ja ruokailun merkitys
Turun linna palveli keskeisenä hovi- ja hallintokeskuksena 1500-luvun puolivälissä, kun Suomen herttuana toimi **Juhana (myöhemmin Kustaa III)** ja hänen puolisonsa **Katariina Jagellonica** toi mukanaan eurooppalaisia vaikutteita. Hovi oli suuri: linnassa asui ja työskenteli jopa **~600 henkilöä**, ja hoviväki sekä vieraat söivät usein yhdessä suuremmissa juhla-aterioissa. ([turkuseura.fi][1])
### 🍽️ Aterioiden rakenne ja juhla-menot
• **Juhlapöydät olivat pitkät ja näyttävät:** juhlat saattoivat kestää tunteja, ja yhden juhla-aterian aikana saatettiin tarjoilla *kymmeniä* eri ruokalajeja. ([Joulukaupunki Turku][2])
• **Illusion-ruoat ja erikoisuudet:** esimerkiksi paistetun riikinkukon sisään saatettiin laittaa pihvi tai haaska-piirakka, sekä piirakoita, joissa elementtejä kuten eläimiä paljastui yllättäen (esim. kani juoksemassa piirakan sisältä). ([Joulukaupunki Turku][2])
• Ruokailu ei ollut pelkkää syömistä: musiikki, juhlalliset näyttelyt ja viihde kuuluivat aterian kulkuun. ([Joulukaupunki Turku][2])
### 🍖 Mitä hoviväki söi?
**Luonteeltaan ruoka oli runsasta, lihapainotteista ja viljavaltaista:**
**🔹 Liha ja riista**
* naudan- ja lampaanlihat olivat keskeisiä, ja niiden määrä hoviväen annoksissa oli huomattava. ([Ruokatieto][3])
* riista, kuten peura tai villilinnut (fasaani, riikinkukko), oli arvostettua juhlaruokaa. ([Joulukaupunki Turku][2])
**🔹 Kala ja meren antimet**
* Suuri osa linnan ruokavarastosta oli kalaa: suolasilakkaa, turskaa, suolattua lohta sekä savustettua siikaa ja kampelaa. ([turkuseura.fi][1])
* jopa taimen saatettiin leipoa taikinakuoreen ja tarjoilla juhlallisena näyttävänä annoksena. ([turkuseura.fi][1])
**🔹 Vilja ja leivät**
* Ruis oli pääravintoaine: siitä tehtiin sekä leipiä että puuroja. ([turkuseura.fi][1])
* Vehnäleipää käytettiin enemmän vain ylhäisö ja hoviväki pöydässä. ([Ruokatieto][3])
**🔹 Lisukkeet ja makeat maut**
* Pähkinät, viikunat, taateli ja sokeriset pretzelit tasapainottivat suolaisia ruokia. ([Joulukaupunki Turku][2])
* Mausteet ja makeat maut olivat renessanssiherkkujen tunnusmerkkejä, vaikka maustamisen aste Suomessa oli vähemmän runsasta kuin Keski-Euroopassa. ([Wikipedia][4])
**🔹 Juomat**
* Beer ja mausteiset viinit olivat arkipäivän juomia, mutta niiden laatu vaihteli aseman mukaan: ylhäisemmällä väellä oli parempaa olutta ja viiniä. ([turkuseura.fi][1])
---
## 🍞 Ruokailumenot ja rituaalit
### 👑 Aterian eteneminen
* Ruoka tuotiin pöytään sarjassa, ja pikkuruokia saatettiin tuoda yksi toisensa jälkeen – renessanssitapa, jossa tarjotut annokset kuvastivat isännän vaurautta. ([Joulukaupunki Turku][2])
* Ateriat olivat myös **näytelmiä**: ruoat saattoivat sisältää symboleja, kuvia tai eläviä yllätyksiä (esim. juokseva jänis piirakan sisällä). ([Joulukaupunki Turku][2])
### 🍴 Uudet tapakulttuurit
* **Haarukkaa käytettiin hovissa renessanssiaikana**, mikä oli tuontitavaraa eteläisestä Euroopasta ja uusi tapa Suomessa. ([Turun linnan ravintolat][5])
* Palvelijat, hoviväki ja vieraat söivät eri paikoissa ja järjestyksessä: hoviväki usein ylhäisten vieressä, alemmat luokat myöhemmin tai sivupöydissä. ([turkuseura.fi][1])
---
## 🛖 Arkisempi ruokailu linnassa ennen renessanssia
Vaikka tarkkaa dokumentaatiota Turun linnan varhaisemmasta keskiaikaisesta ruokailusta ei ole paljon, voidaan yleisen eurooppalaisen keskiaikaisen ruokakulttuurin perusteella sanoa:
📌 **Keskiajan yläluokan (kuten linna- ja hovi-väen) ruokailussa oli paljon:**
* **runsaita liha- ja riista-ruokia**
* **kalaa ja suolattuja tuotteita**
* **mausteita, liemiä ja kastikkeita**, jotka tekivät mauista rikkaampia. ([Wikipedia][4])
📌 Köyhemmällä tai palvelusväellä ruokailu oli yksinkertaisempaa:
* puuroja, leipää, paikallisia kasviksia ja vähemmän lihaa. ([Wikipedia][4])
---
### 📌 Yhteenveto
✔️ **Renessanssiaikainen hovi Turun linnassa** oli näyttävä ja runsas ruokailupaikka, jossa ruokavalikoima heijasti sekä paikallisia aineksia (kala, ruis) että eurooppalaisia vaikutteita (mausteet, hienommat lihat). ([turkuseura.fi][1])
✔️ **Juhlapöydissä saattoi olla jopa 50 eri ruokalajia** ja ne suunniteltiin sekä makuun että esityksellisyyteen. ([Joulukaupunki Turku][2])
✔️ **Ruokailu oli tärkeä osa hoveihin liitettyä statusta ja vieraanvaraisuutta.** ([Joulukaupunki Turku][2])
[1]: https://turkuseura.fi/uutiset/riikinkukkoa-hovivaelle/?utm_source=chatgpt.com "Riikinkukkoa hoviväelle - Turkuseura - Kaikkien turkulaisten yhdistys"
[2]: https://www.joulukaupunkiturku.fi/en/royal-dining-in-turku-castle/?utm_source=chatgpt.com "Royal Dining at Turku Castle"
[3]: https://ruokatieto.fi/ruokatietoa/ruokakulttuuri/kehitysvaiheet/ruokakulttuuri-1500-1700-luvulla/?utm_source=chatgpt.com "Ruokakulttuuri 1500–1700-luvulla - Ruokatieto"
[4]: https://en.wikipedia.org/wiki/Medieval_cuisine?utm_source=chatgpt.com "Medieval cuisine"
[5]: https://turunlinnanravintolat.fi/wp-content/uploads/2024/03/Turun-linna_keskiaikaiset_pidot_2024.pdf?utm_source=chatgpt.com "[PDF] Turun linnan keskiaikaiset pidot"
## 🍗 Turun linnan hovin ruokakulttuuri Suomessa
### 🏰 Turun linnan rooli Suomessa
**Turun linna** on Suomen vanhin säilynyt linna, perustettu 1200-luvulla Ruotsin valtakunnan hallinnolliseksi keskukseksi nykyisen Suomen alueelle. Se toimi hallitsijan edustustalona, sotilaslinnakkeena ja myöhemmin myös hovina ja aluksi kuninkaiden vierailupaikkana monissa kansainvälisissä yhteyksissä. ([Turun linna][1])
1500-1600-luvuilla linna oli erityisen merkittävä **renessanssihovin keskuksena**, kun Suomen herttua **Juhana (myöhemmin Ruotsin kuningas Kustaa III)** ja hänen puolisonsa **Katariina Jagellonica** pitivät siellä loisteliaita pidot. ([Joulukaupunki Turku][2])
---
## 🍴 Ruokalistat ja ruokailut hoveissa
### 👑 Renaissance-ajan juhlapöydät
Turun linnan hovissa renessanssiajalla (1550–1560-luvut) **juhla-aterioissa oli jopa 30–50 erilaista ruokalajia**, ja ne kestivät usein tunteja. Katariina Jagellonica toi mukanan eurooppalaisia tapoja, välineitä ja mausteita, kuten *haarukan*, joka oli tuohon aikaan harvinainen Pohjolassa. ([Ruokatieto][3])
🎉 **Esimerkkejä renessanssin hoviruokailuista Turun linnassa:**
* **Illuusioruoat** – kuten pihvi peuron tai riikinkukon sisällä, tai piirakka, josta saattoi hypätä esiin pieni jänis tai muu yllätys. ([Joulukaupunki Turku][2])
* **Liha- ja riistaruoat** – peura, riikinkukko, possun ja lampaan lihat olivat pidettyjä. ([Joulukaupunki Turku][2])
* **Kala ja meren antimet** – Itämeren kalaa, kuten suolattua tai savustettua kalaa, oli jatkuvasti tarjolla. ([Ruokatieto][3])
* **Makeat ja eksoottiset elementit** – taatelit, figut ja sokeriyrtit tasapainottivat suolaista ruokaa. ([Joulukaupunki Turku][2])
* **Juomat** – olut oli tavallisin juoma, ja sen laatu vaihteli asemalta riippuen: herrasväellä oli parempaa olutta ja viinejä. ([Ruokatieto][3])
🔎 **Ruokien määrässä ja vauraudessa korostui statuksen näyttäminen** – mitä enemmän ja monipuolisemmin pöydässä oli tarjottavaa, sitä voimakkaammin se kertoi isännän tai emännän asemasta. ([Joulukaupunki Turku][2])
---
## 🍽️ Suomessa tuotetut ja käytetyt raaka-aineet
Historiallisissa suomalaisissa linnoissa, kuten Turun linnassa, **materiaalit olivat pitkälti paikallisia**, mutta osa luksuselementeistä (mausteet, erilaiset jyvät, tuodut viinit) tuli ulkomailta. ([Ruokatieto][3])
🔹 **Paikallisia raaka-aineita:**
* Ruis, ohra ja herneet olivat ruokavalion perusta Suomessa. ([Ruokatieto][3])
* Suolattua ja kuivattua kalaa säilöttiin pitkiä aikoja: sitä käytettiin paljon, koska tuore kala ei ollut aina saatavilla. ([Ruokatieto][3])
* Lihaa ja riistaa saatiin metsästyksestä ja karjataloudesta. ([Ruokatieto][3])
🔹 **Erot hoviväen ja palveluskunnan välillä:**
* Hoviväelle tarjottiin enemmän lihaa, vehnää ja tuoreita herkkuja kuin palvelusväelle, jonka ruokavalio oli yksinkertaisempi ja painottui edullisempiin raaka-aineisiin kuten herneisiin ja ryyniin. ([Ruokatieto][3])
---
## 🍻 Ruokailutavat ja rituaalit Suomessa
✨ Turun linnan hoveissa ruokailu oli **teatterillinen rituaali**:
* Pöydät koristeltiin, ja aterioiden tarjoilu tapahtui usein vaiheittain. ([Joulukaupunki Turku][2])
* Musiikki ja seurustelu kuuluivat aterian kulkuun. ([Joulukaupunki Turku][2])
* Renessanssi toi mukanaan myös uusia ruokailuvälineitä (esim. haarukka), joita ei aiemmin käytetty Suomessa tai muualla Pohjolassa. ([Ruokatieto][3])
---
## 🍖 Esimerkki historiallisesta Turun linnan juhlistuksesta
🎄 **Turun linnan joulupöydässä (1649)** nähtiin historiallisten mallien mukaan:
* peuranlihapyöryköitä
* artisokkaa ja ruusukaalia
* munia ja porkkanaa
* makeita hedelmiä ja sokerileivonnaisia
* täytetty jänis tai jopa joutsen pihvineen. ([Joulukaupunki Turku][2])
---
## 📍 Turun linnan nykypäivän yhteys ruokaperinteeseen
Vaikka nykyiset **Turun linnan ravintolapalvelut** eivät ole historiallisia ruokalistoja, linnan yhteydessä toimii esimerkiksi **Juhana Herttuan Kellari**, jossa tarjotaan lounasta ja brunssia historiallisessa miljöössä – eräänlainen kulttuurinen jatkumo Turun ruokaperinteelle. ([Turun linna][4])
Lisäksi linnassa järjestetään **keskiaika- ja renessanssitapahtumia**, joissa tarjotaan teemaan sopivia ruokakokemuksia tai historiallisia ateriakuvauksia. ([Turun linnan ravintolat][5])
---
## 🧠 Yhteenveto
✔️ **Turun linna oli Suomen rannikon ja Ruotsin valtakunnan merkittävin hovikeskus renessanssiaikana.** ([Turun linna][1])
✔️ **Hovin ruokailu oli loistokasta ja monipuolista**, painottaen lihaa, kalaa, vilja-aterioita ja näyttäviä illuusioruokia. ([Joulukaupunki Turku][2])
✔️ **Suomalaiset raaka-aineet yhdistyivät kansainvälisiin vaikutteisiin**, mikä teki Turun linnan aterioista sekä paikallisia että eurooppalaisia. ([Ruokatieto][3])
✔️ **Ruokailut olivat sosiaalisesti ja symbolisesti tärkeitä**, korostaen hovin statusta ja vieraanvaraisuutta. ([Joulukaupunki Turku][2])
---
Haluatko, että kerron **esimerkkejä yksittäisistä historiallisista ruokalajeista ja niiden ainesosista** tai **kuinka niitä valmistettiin**
Suomalaiset syövät karkkia enemmän kuin kalaa. Siinä hieman mietittävää.
En syö karkkeja juuri koskaan ja limsaakin pari pullollista vuodessa. Aina jopa ääneen ihmettelen, kun kaupoissa tarjouksessa 5 suklaalevyä kympillä ja limsoista jatkuvasti tarjous. Kuka niitä ostaa? Ostetaanko vain siksi, kun tyrkytetään muka edulliseen hintaan, mielestäni superkallista jos vertaa ravintosisältöön - sokeria ja rasvaa, ei niitä ihminen tarvitse. Makeisten ja limsojen veroa voi hyvinkin nostaa.
Lihaa kohtuudella. Suomalaiset perusjuurekset kuten lanttu, porkkana, punajuuri, selleri tai palsternakka maistuu vain harvoille. Kaukaa rahdatut avokadot ja munakoisot ja muu sellainen niin trendikkäitä. Sama hedelmissä, kotimaiset marjat parasta.
Jokainen syököön mitä haluaa, mutta ei kait se valistus ja "herättely" pahaksi ole.
Paavo Nurmi oli kasvissyöjä.
niin varmaan
Näytäpä pari tilastoa väitteidesi tueksi.
Hyvin kasvettiin vähemmälläkin lihalla. Minä pikkulikkana kävin kaupassa koulun jälkeen kun äiti ja isä oli tehtaalla töissä. Mulla oli kauppalappu ja rahapussi. Tavalliset ostokset oli ruisleipä tai ranskanleipä, maitoa omaan kannuun kaksi litraa, kuusi siivua berliinin makkaraa ( eväsleipien väliin , meille kolmelle kullekin kaksi siivua), jauhelihaa tai suomimakkaraa 250 grammaa. Tää oli 1960-luvun alkupuolella.
Nyky ruokavalio lihottaa mammutiksi.
Meilläpäin sanottiin , että leipä se on, joka miehen tiellä pitää.
Hitler oli kasvissyöjä ja samoin PS puolueen Jussi Halla-aho ja Riikka Purra.
Kuten on useat muutkin ps kok rkp kesk kd viher vas kansanedustajista. Todellisuudessa eduskunta on yksi puolue järjestelmä joka toimii 4 vuoden sykleissä.
EU/WEF/NATO-Suomen suuri isonlinjan suunta ei muutu ja demokratia ja sananvapaus on valhetta.