Onko luterilaisuudessakin ennaltavalintaa?

Kysymys on yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä ja se onkin suurin kritiikki, jota perinteistä kotiäitiyttä korostava "tradwife"-liike kohtaa.
Jos kaikki kynnelle kykenevät jäisivät kotiin, seuraukset olisivat taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti merkittäviä:

Työvoimapula ja palveluiden romahtaminen: Suomen kaltainen hyvinvointivaltio perustuu siihen, että mahdollisimman moni osallistuu työmarkkinoille. Jos puolet työikäisistä poistuisi riveistä, erityisesti naisvaltaiset alat, kuten terveydenhuolto, vanhustenhoito ja opetus, kriisiytyisivät välittömästi.
Verojen väheneminen: Valtio saa tulonsa pääosin ansiotuloveroista. Jos veronmaksajien määrä vähenisi rajusti, valtiolla ei olisi varaa ylläpitää nykyisiä palveluita, kuten tieverkkoa, poliisia tai edes niitä sosiaalitukia, joilla kotona olemista voitaisiin tukea.
Taloudellinen haavoittuvuus: Yhden tulon varassa olevat perheet ovat riskialttiita. Jos perheen ainoa työssäkäyvä sairastuu tai jää työttömäksi, perhe putoaa nopeasti köyhyyteen. Lisäksi kotiin jäävän osapuolen eläketurva jää usein heikoksi.
Tasa-arvon kehitys: Historiallisesti naisten osallistuminen työmarkkinoille on ollut avainasemassa naisten itsenäistymisessä ja yhteiskunnallisessa vaikutusvallassa.

Miten Ida Bois ja muut aatteen kannattajat vastaavat tähän?
Ida Boisin ja muiden kaltaistensa näkökulma ei yleensä ole se, että kaikkien maailman naisten pitäisi jäädä kotiin, vaan kyse on enemmänkin arvovalinnasta ja vapaudesta:

Kysymys on yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä ja se onkin suurin kritiikki, jota perinteistä kotiäitiyttä korostava "tradwife"-liike kohtaa.
Jos kaikki kynnelle kykenevät jäisivät kotiin, seuraukset olisivat taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti merkittäviä:

Työvoimapula ja palveluiden romahtaminen: Suomen kaltainen hyvinvointivaltio perustuu siihen, että mahdollisimman moni osallistuu työmarkkinoille. Jos puolet työikäisistä poistuisi riveistä, erityisesti naisvaltaiset alat, kuten terveydenhuolto, vanhustenhoito ja opetus, kriisiytyisivät välittömästi.
Verojen väheneminen: Valtio saa tulonsa pääosin ansiotuloveroista. Jos veronmaksajien määrä vähenisi rajusti, valtiolla ei olisi varaa ylläpitää nykyisiä palveluita, kuten tieverkkoa, poliisia tai edes niitä sosiaalitukia, joilla kotona olemista voitaisiin tukea.
Taloudellinen haavoittuvuus: Yhden tulon varassa olevat perheet ovat riskialttiita. Jos perheen ainoa työssäkäyvä sairastuu tai jää työttömäksi, perhe putoaa nopeasti köyhyyteen. Lisäksi kotiin jäävän osapuolen eläketurva jää usein heikoksi.
Tasa-arvon kehitys: Historiallisesti naisten osallistuminen työmarkkinoille on ollut avainasemassa naisten itsenäistymisessä ja yhteiskunnallisessa vaikutusvallassa.

Miten Ida Bois ja muut aatteen kannattajat vastaavat tähän?
Ida Boisin ja muiden kaltaistensa näkökulma ei yleensä ole se, että kaikkien maailman naisten pitäisi jäädä kotiin, vaan kyse on enemmänkin arvovalinnasta ja vapaudesta:

Yksilön valinta: He korostavat, että perheellä pitäisi olla vapaus valita perinteisempi malli, jos se sopii heidän arvomaailmaansa.
Kasvatuspanos: He argumentoivat, että lasten kotona kasvattaminen on "työtä", joka maksaa itsensä takaisin myöhemmin tasapainoisina ja hyvinvoivina kansalaisina, mikä säästää yhteiskunnan kuluja muualla (esim. mielenterveyspalveluissa).
Kulutuksen vähentäminen: Monet kotiäitiyttä ihannoivat korostavat vaatimatonta elämäntapaa, jolloin rahaa tarvitaan vähemmän ja yksi palkka riittää.

Käytännössä moderni yhteiskunta vaatii toimiakseen korkean työllisyysasteen. Siksi keskustelu kotiäitiydestä onkin usein tasapainoilua yksilön vapauden, perheen hyvinvoinnin ja valtion taloudellisen kantokyvyn välillä.
Voit lukea lisää aiheesta esimerkiksi Tilastokeskuksen sivuilta, jotka tarjoavat tietoa työllisyydestä ja perherakenteista Suomessa.
Tekoälyn antamat vastaukset voivat sisältää virheitä. Lisätietoja

Käytännössä moderni yhteiskunta vaatii toimiakseen korkean työllisyysasteen. Siksi keskustelu kotiäitiydestä onkin usein tasapainoilua yksilön vapauden, perheen hyvinvoinnin ja valtion taloudellisen kantokyvyn välillä.

Perheellä on oikeus valita. Itse hoidan vielä poikaani 34v. tai siis passaan.

Yksilön valinta: Perheellä pitäisi olla vapaus valita perinteisempi malli, jos se sopii heidän arvomaailmaansa.
Kasvatuspanos: Lasten kotona kasvattaminen on "työtä", joka maksaa itsensä takaisin myöhemmin tasapainoisina ja hyvinvoivina kansalaisina, mikä säästää yhteiskunnan kuluja muualla (esim. mielenterveyspalveluissa).
Kulutuksen vähentäminen: Monet kotiäitiyttä ihannoivat korostavat vaatimatonta elämäntapaa, jolloin rahaa tarvitaan vähemmän ja yksi palkka riittää.

No. Joku sanoo että kotivaimoilla on usein mt oireita eikä lasten ole hyvä olla kotona.
Käytännössä moderni yhteiskunta vaatii toimiakseen korkean työllisyysasteen. Siksi keskustelu kotiäitiydestä onkin usein tasapainoilua yksilön vapauden, perheen hyvinvoinnin ja valtion taloudellisen kantokyvyn välillä.
Voit lukea lisää aiheesta esimerkiksi Tilastokeskuksen sivuilta, jotka tarjoavat tietoa työllisyydestä ja perherakenteista Suomessa.
Tekoälyn antamat vastaukset voivat sisältää virheitä. Lisätietoja