USA:n tilanne synkkenee päivä päivältä. Soitimme asiantuntijoille. Heillä oli pysäyttävää kerrottavaa tulevasta.
Yhdysvaltain sisäisten jännitteiden liekit ovat saaneet lisää bensaa päälleen, kun liittovaltion agentit ampuivat reilun kahden ja puolen viikon sisällä kaksi ihmistä kuoliaaksi Minnesotan Minneapolisissa.
Soitimme asiantuntijalle, jonka mukaan maan jännitteet saattavat kasvaa vielä sisällissodaksi asti. Hänellä on pysäyttävää kerrottavaa siitä, millainen tämä sisällissota olisi.
– Jos yritämme arvioida jonkinlaisen sisällissodan riskiä, meidän on päästettävä irti Yhdysvalloissa käydyn sisällissodan mielikuvasta ja ymmärrettävä, että se olisi jotain aivan erilaista, jos se tapahtuisi nyt, kertoo Iltalehdelle Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindén.
Lindén nostaa esille sisällissotia tutkineen yhdysvaltalaistutkija Barbara Walterin tekemät huomiot.
Walter ajatteli, että sisällissodaksi laskettava tilanne muodostuisi nykypäivän Yhdysvalloissa enemmänkin puolisotilaallisten ryhmittymien mahdollisesti tekemistä terrori-iskuista. Walter pohjasi ajatuksensa Yhdysvaltain aiemmille hallinnoille tekemäänsä työhön, jossa hän analysoi sisällissodan riskiä muualla maailmassa.
– Näen, että Yhdysvallat voisi ajautua tämäntyyppiseen sisällissotaan meidän elinaikanamme, Lindén sanoo.
AP
Lindén ei kuitenkaan näe, että sisällissota tapahtuisi nyt Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin toisen kauden aikana.
Syy sille löytyy Walterin analyysistä käytetyistä tiedoista, jotka on kerätty ympäri maailmaa alkaneista sisällissodista. Niiden mukaan väkivallan tekijöitä ovat todennäköisimmin ryhmät, jotka ovat aiemmin olleet vallassa, mutta sittemmin heidän asemansa on murentunut.
Tämä ryhmä on analyysissä uskonnollisesti, etnisesti ja muilta osin yhtenäinen, ja kokee näin ollen olevansa ”yhtä kansaa”. Tällöin kokemus oman vallan häviämisestä johtaisi todennäköisesti väkivallan käyttämiseen.
– Walterin analyysissä tämä tilanne tapahtuisi tilanteessa, jossa demokraattipuolue on vallassa, koska se ryhmä Yhdysvalloissa, mihin tämä kuvaus sopii, kuuluu republikaanien kannattajakunta.
Lindénin mukaan Trump kasvattaa sisällissodan riskiä itse, kun hän vie maataan kohti demokratian ja autokratian välimaastoa. Walterin analyysin mukaan sisällissodat alkavat tyypillisesti juuri tällaisessa tilassa olevissa valtioissa.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindénin mukaan uusi sisällissota Yhdysvalloissa olisi jotain aivan erilaista, mitä aiemmin on nähty Pasi Liesimaa
Muuttunut suhtautuminen
Minneapolisissa väkivaltaa käyttivät liittovaltion edustajat. Aiemmin tammikuussa 37-vuotiaan Renée Goodin ja lauantaina samanikäisen Alex Prettin ampuivat Trumpin hallinnon sisäisen turvallisuuden ministeriön (DHS) alaisten virastojen agentit.
Good kuoli Yhdysvaltain maahanmuutto- ja tulliviraston (ICE) agentin luoteihin ja Prett taas Yhdysvaltain tulli- ja rajavartiolaitoksen (CBP) agenttien ampumana. Molemmat virastot ovat suorittaneet Minnesotassa joulukuusta lähtien Trumpin hallinnon määräämiä maahanmuuttoratsioita, joiden kohteena ovat laittomat maahanmuuttajat.
Kokoomuksen europarlamentaarikko Mika Aaltola työskenteli vuosina 2006–2008 Minnesotan yliopistolla vierailevana professorina. Aaltolan mukaan voimaa on käytetty Yhdysvalloissa perinteisesti enemmän, mutta nyt tilanne vaikuttaa eskaloituneen.
– Nyt tuntuu, että liittovaltion poliisiviranomaisissa se [voimankäyttö] sallitaan ja sitä ei tuomita.
Kokoomuksen europarlamentaarikon Mika Aaltolan mukaan Yhdysvaltain nykyhallinnon reaktio Minnesotan tapahtumiin ei ole ollut tyypillinen. Pasi Liesimaa
Aaltolan mukaan yhdysvaltaisviranomaiset ovat tyypillisesti suhtautuneet Minnesotan kaltaisiin tapahtumiin kaikella vakavuudella ja ne on luvattu tutkia perinpohjaisesti.
Nyt sisäisen turvallisuuden ministeri Kristi Noem ja Valkoinen talo päätyivät puolustamaan Prettin ampuneita agentteja ennen kuin tapausta oli edes kunnolla tutkittu.
– Se on epätavanomaista. Otetaan kantoja, jotka eivät välttämättä perustu faktoihin ja rikosoikeudelliseen selvitykseen asioista, Aaltola sanoo.
Valkoinen talo asettautui Minnesotan ampumistapauksissa puolustuskannalle. Kuvassa vasemmalta oikealle presidentti Donald Trump, puolustusministeri Pete Hegseth ja sisäisen turvallisuuden ministeri Kristi Noem. AOP
Autokratian kehitys
Lindén näkee Minnesotan tapahtumat osana Yhdysvaltojen autokratisaatiokehitystä, jossa Trump pyrkii tarkoitushakuisesti kasvattamaan omaa valtaansa ja romuttamaan demokratian rakenteita.
Tähän presidentti käyttää muun muassa keinoa, joka on Lindénin mukaan ollut yleinen myös muissa maissa, joissa demokraattisesti valitut johtajat ovat käyttäneet oman valtansa kasvattamiseen.
– Se on pelon ilmapiirin luominen. Se, että ihmiset eivät koe olevansa turvassa, jos he ovat eri mieltä valtionjohdon kanssa.
IL Plus -artikkeli jatkuu.............
Yhdysvaltain sisäisten jännitteiden liekit ovat saaneet lisää bensaa päälleen, kun liittovaltion agentit ampuivat reilun kahden ja puolen viikon sisällä kaksi ihmistä kuoliaaksi Minnesotan Minneapolisissa.
Soitimme asiantuntijalle, jonka mukaan maan jännitteet saattavat kasvaa vielä sisällissodaksi asti. Hänellä on pysäyttävää kerrottavaa siitä, millainen tämä sisällissota olisi.
– Jos yritämme arvioida jonkinlaisen sisällissodan riskiä, meidän on päästettävä irti Yhdysvalloissa käydyn sisällissodan mielikuvasta ja ymmärrettävä, että se olisi jotain aivan erilaista, jos se tapahtuisi nyt, kertoo Iltalehdelle Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindén.
Lindén nostaa esille sisällissotia tutkineen yhdysvaltalaistutkija Barbara Walterin tekemät huomiot.
Walter ajatteli, että sisällissodaksi laskettava tilanne muodostuisi nykypäivän Yhdysvalloissa enemmänkin puolisotilaallisten ryhmittymien mahdollisesti tekemistä terrori-iskuista. Walter pohjasi ajatuksensa Yhdysvaltain aiemmille hallinnoille tekemäänsä työhön, jossa hän analysoi sisällissodan riskiä muualla maailmassa.
– Näen, että Yhdysvallat voisi ajautua tämäntyyppiseen sisällissotaan meidän elinaikanamme, Lindén sanoo.
AP
Lindén ei kuitenkaan näe, että sisällissota tapahtuisi nyt Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin toisen kauden aikana.
Syy sille löytyy Walterin analyysistä käytetyistä tiedoista, jotka on kerätty ympäri maailmaa alkaneista sisällissodista. Niiden mukaan väkivallan tekijöitä ovat todennäköisimmin ryhmät, jotka ovat aiemmin olleet vallassa, mutta sittemmin heidän asemansa on murentunut.
Tämä ryhmä on analyysissä uskonnollisesti, etnisesti ja muilta osin yhtenäinen, ja kokee näin ollen olevansa ”yhtä kansaa”. Tällöin kokemus oman vallan häviämisestä johtaisi todennäköisesti väkivallan käyttämiseen.
– Walterin analyysissä tämä tilanne tapahtuisi tilanteessa, jossa demokraattipuolue on vallassa, koska se ryhmä Yhdysvalloissa, mihin tämä kuvaus sopii, kuuluu republikaanien kannattajakunta.
Lindénin mukaan Trump kasvattaa sisällissodan riskiä itse, kun hän vie maataan kohti demokratian ja autokratian välimaastoa. Walterin analyysin mukaan sisällissodat alkavat tyypillisesti juuri tällaisessa tilassa olevissa valtioissa.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindénin mukaan uusi sisällissota Yhdysvalloissa olisi jotain aivan erilaista, mitä aiemmin on nähty Pasi Liesimaa
Muuttunut suhtautuminen
Minneapolisissa väkivaltaa käyttivät liittovaltion edustajat. Aiemmin tammikuussa 37-vuotiaan Renée Goodin ja lauantaina samanikäisen Alex Prettin ampuivat Trumpin hallinnon sisäisen turvallisuuden ministeriön (DHS) alaisten virastojen agentit.
Good kuoli Yhdysvaltain maahanmuutto- ja tulliviraston (ICE) agentin luoteihin ja Prett taas Yhdysvaltain tulli- ja rajavartiolaitoksen (CBP) agenttien ampumana. Molemmat virastot ovat suorittaneet Minnesotassa joulukuusta lähtien Trumpin hallinnon määräämiä maahanmuuttoratsioita, joiden kohteena ovat laittomat maahanmuuttajat.
Kokoomuksen europarlamentaarikko Mika Aaltola työskenteli vuosina 2006–2008 Minnesotan yliopistolla vierailevana professorina. Aaltolan mukaan voimaa on käytetty Yhdysvalloissa perinteisesti enemmän, mutta nyt tilanne vaikuttaa eskaloituneen.
– Nyt tuntuu, että liittovaltion poliisiviranomaisissa se [voimankäyttö] sallitaan ja sitä ei tuomita.
Kokoomuksen europarlamentaarikon Mika Aaltolan mukaan Yhdysvaltain nykyhallinnon reaktio Minnesotan tapahtumiin ei ole ollut tyypillinen. Pasi Liesimaa
Aaltolan mukaan yhdysvaltaisviranomaiset ovat tyypillisesti suhtautuneet Minnesotan kaltaisiin tapahtumiin kaikella vakavuudella ja ne on luvattu tutkia perinpohjaisesti.
Nyt sisäisen turvallisuuden ministeri Kristi Noem ja Valkoinen talo päätyivät puolustamaan Prettin ampuneita agentteja ennen kuin tapausta oli edes kunnolla tutkittu.
– Se on epätavanomaista. Otetaan kantoja, jotka eivät välttämättä perustu faktoihin ja rikosoikeudelliseen selvitykseen asioista, Aaltola sanoo.
Valkoinen talo asettautui Minnesotan ampumistapauksissa puolustuskannalle. Kuvassa vasemmalta oikealle presidentti Donald Trump, puolustusministeri Pete Hegseth ja sisäisen turvallisuuden ministeri Kristi Noem. AOP
Autokratian kehitys
Lindén näkee Minnesotan tapahtumat osana Yhdysvaltojen autokratisaatiokehitystä, jossa Trump pyrkii tarkoitushakuisesti kasvattamaan omaa valtaansa ja romuttamaan demokratian rakenteita.
Tähän presidentti käyttää muun muassa keinoa, joka on Lindénin mukaan ollut yleinen myös muissa maissa, joissa demokraattisesti valitut johtajat ovat käyttäneet oman valtansa kasvattamiseen.
– Se on pelon ilmapiirin luominen. Se, että ihmiset eivät koe olevansa turvassa, jos he ovat eri mieltä valtionjohdon kanssa.
IL Plus -artikkeli jatkuu.............
Vastaukset 1
Vanhimmat
>>>..............
Lindén myös huomauttaa, että Trump on käyttänyt kovia keinoja pääsääntöisesti osavaltioissa, joissa vallassa ovat hänen poliittiset vastustajansa.
Minnesota on perinteisesti tukenut demokraatteja, ja osavaltion kuvernöörinä toimii viime vaaleissa demokraattien varapresidenttiehdokkaana ollut Tim Walz.
Aiemmin Trump lähetti kansalliskaartin joukkoja muun muassa demokraattien suurimpaan osavaltioon Kaliforniaan sekä demokraattiehdokkaita perinteisesti äänestäneeseen pääkaupunki Washingtoniin.
– Sillä saadaan aikaan se, että demokratiaa on entistä helpompi romuttaa ja kasvattaa itsevaltiaaksi mielivän valtionjohtajan valtaa. On vähemmän riskiä, että ihmiset uskaltavat käydä äänestämässä vaalipäivänä oppositiopuoluetta, Lindén sanoo.
Yhdysvaltain hallinnon toimet ovat aiheuttaneet tiukan vastareaktion minnesotalaisissa. Kuva Minneapolisin mielenosoituksista. AOP
Vaaliuurnilla nähdään
Aihe on tänä vuonna ajankohtainen, kun Yhdysvalloissa järjestetään marraskuussa välivaalit. Niissä kaikki kongressin alahuoneen eli edustajainhuoneen paikat jaetaan uudelleen ja myös noin kolmannes ylähuoneen eli senaatin paikoista menee vaihtoon.
Aaltolan mukaan Yhdysvaltojen poliittinen polarisaatio saavuttaa välivaaleja lähestyttäessä uusia lukemia ja Minnesotan tapahtumista tulee ”kuuma poliittinen peruna”.
– Yhdysvaltalaisäänestäjille usein painaa talous eli katsotaan korkoja ja asuntolainoja ja inflaatiota. Toisaalta identiteettipohjainen, tämmöinen ilmentävä ja elehtivä äänestäminen on myös lisääntynyt, Aaltola sanoo.
Identiteettipohjaiset asiat painavat tätä nykyä enemmän yhdysvaltalaisäänestäjien vaakakupissa.
Tämä on jo nähty joidenkin republikaanipoliitikkojen toimissa, jotka selvästi uskovat Trumpin hallinnon toimien vaikuttavan mahdollisesti heidän vaalimenestykseensä. Osa heistä asettui Minnesotan tapauksessa hallinnon tueksi, osa on ollut hiljaa koko asiasta ja tietyt poliitikot taas ovat ilmaisseet uhmakkaan kannan.
Muun muassa Louisianan republikaanisenaattori Bill Cassidy vaati Minnesotan tapahtumien täyttä tutkintaa ja kutsui Prettin kuolemaa ”uskomattoman häiritseväksi”. Trump ilmoitti hiljattain tukevansa Louisianan senaattoriksi Cassidyn sijasta edustajainhuoneessa tällä hetkellä istuvaa Julia Letlow’ta.
Aaltolan mukaan välivaalit ovat iso etappi kummallekin puolueelle. Republikaanit pyrkivät marraskuussa tekemään torjuntavoiton pitääkseen tällä hetkellä hallitsemansa kongressin ja demokraatit taas horjuttamaan tätä vastustajiensa valta-asemaa.
– Yleensä välivaaleissa oppositiopuolue on menestynyt ja nyt kun kaikki valta päätyi republikaaneille, odotettavissa on heiluriliike. Kuinka suuri se tulee olemaan, onkin sitten kysymys.
IL Plus-artikkeli
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/0e31ed7e-a40c-4139-b01b-326319e6493b