"Sisällissota USA:ssa meidän elinaikanamme"

USA:n tilanne synkkenee päivä päivältä. Soitimme asiantuntijoille. Heillä oli pysäyttävää kerrottavaa tulevasta.

Yhdysvaltain sisäisten jännitteiden liekit ovat saaneet lisää bensaa päälleen, kun liittovaltion agentit ampuivat reilun kahden ja puolen viikon sisällä kaksi ihmistä kuoliaaksi Minnesotan Minneapolisissa.

Soitimme asiantuntijalle, jonka mukaan maan jännitteet saattavat kasvaa vielä sisällissodaksi asti. Hänellä on pysäyttävää kerrottavaa siitä, millainen tämä sisällissota olisi.

– Jos yritämme arvioida jonkinlaisen sisällissodan riskiä, meidän on päästettävä irti Yhdysvalloissa käydyn sisällissodan mielikuvasta ja ymmärrettävä, että se olisi jotain aivan erilaista, jos se tapahtuisi nyt, kertoo Iltalehdelle Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindén.

Lindén nostaa esille sisällissotia tutkineen yhdysvaltalaistutkija Barbara Walterin tekemät huomiot.

Walter ajatteli, että sisällissodaksi laskettava tilanne muodostuisi nykypäivän Yhdysvalloissa enemmänkin puolisotilaallisten ryhmittymien mahdollisesti tekemistä terrori-iskuista. Walter pohjasi ajatuksensa Yhdysvaltain aiemmille hallinnoille tekemäänsä työhön, jossa hän analysoi sisällissodan riskiä muualla maailmassa.

– Näen, että Yhdysvallat voisi ajautua tämäntyyppiseen sisällissotaan meidän elinaikanamme, Lindén sanoo.
AP

Lindén ei kuitenkaan näe, että sisällissota tapahtuisi nyt Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin toisen kauden aikana.

Syy sille löytyy Walterin analyysistä käytetyistä tiedoista, jotka on kerätty ympäri maailmaa alkaneista sisällissodista. Niiden mukaan väkivallan tekijöitä ovat todennäköisimmin ryhmät, jotka ovat aiemmin olleet vallassa, mutta sittemmin heidän asemansa on murentunut.

Tämä ryhmä on analyysissä uskonnollisesti, etnisesti ja muilta osin yhtenäinen, ja kokee näin ollen olevansa ”yhtä kansaa”. Tällöin kokemus oman vallan häviämisestä johtaisi todennäköisesti väkivallan käyttämiseen.

– Walterin analyysissä tämä tilanne tapahtuisi tilanteessa, jossa demokraattipuolue on vallassa, koska se ryhmä Yhdysvalloissa, mihin tämä kuvaus sopii, kuuluu republikaanien kannattajakunta.

Lindénin mukaan Trump kasvattaa sisällissodan riskiä itse, kun hän vie maataan kohti demokratian ja autokratian välimaastoa. Walterin analyysin mukaan sisällissodat alkavat tyypillisesti juuri tällaisessa tilassa olevissa valtioissa.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindénin mukaan uusi sisällissota Yhdysvalloissa olisi jotain aivan erilaista, mitä aiemmin on nähty Pasi Liesimaa
Muuttunut suhtautuminen

Minneapolisissa väkivaltaa käyttivät liittovaltion edustajat. Aiemmin tammikuussa 37-vuotiaan Renée Goodin ja lauantaina samanikäisen Alex Prettin ampuivat Trumpin hallinnon sisäisen turvallisuuden ministeriön (DHS) alaisten virastojen agentit.

Good kuoli Yhdysvaltain maahanmuutto- ja tulliviraston (ICE) agentin luoteihin ja Prett taas Yhdysvaltain tulli- ja rajavartiolaitoksen (CBP) agenttien ampumana. Molemmat virastot ovat suorittaneet Minnesotassa joulukuusta lähtien Trumpin hallinnon määräämiä maahanmuuttoratsioita, joiden kohteena ovat laittomat maahanmuuttajat.

Kokoomuksen europarlamentaarikko Mika Aaltola työskenteli vuosina 2006–2008 Minnesotan yliopistolla vierailevana professorina. Aaltolan mukaan voimaa on käytetty Yhdysvalloissa perinteisesti enemmän, mutta nyt tilanne vaikuttaa eskaloituneen.

– Nyt tuntuu, että liittovaltion poliisiviranomaisissa se [voimankäyttö] sallitaan ja sitä ei tuomita.
Kokoomuksen europarlamentaarikon Mika Aaltolan mukaan Yhdysvaltain nykyhallinnon reaktio Minnesotan tapahtumiin ei ole ollut tyypillinen. Pasi Liesimaa

Aaltolan mukaan yhdysvaltaisviranomaiset ovat tyypillisesti suhtautuneet Minnesotan kaltaisiin tapahtumiin kaikella vakavuudella ja ne on luvattu tutkia perinpohjaisesti.

Nyt sisäisen turvallisuuden ministeri Kristi Noem ja Valkoinen talo päätyivät puolustamaan Prettin ampuneita agentteja ennen kuin tapausta oli edes kunnolla tutkittu.

– Se on epätavanomaista. Otetaan kantoja, jotka eivät välttämättä perustu faktoihin ja rikosoikeudelliseen selvitykseen asioista, Aaltola sanoo.
Valkoinen talo asettautui Minnesotan ampumistapauksissa puolustuskannalle. Kuvassa vasemmalta oikealle presidentti Donald Trump, puolustusministeri Pete Hegseth ja sisäisen turvallisuuden ministeri Kristi Noem. AOP
Autokratian kehitys

Lindén näkee Minnesotan tapahtumat osana Yhdysvaltojen autokratisaatiokehitystä, jossa Trump pyrkii tarkoitushakuisesti kasvattamaan omaa valtaansa ja romuttamaan demokratian rakenteita.

Tähän presidentti käyttää muun muassa keinoa, joka on Lindénin mukaan ollut yleinen myös muissa maissa, joissa demokraattisesti valitut johtajat ovat käyttäneet oman valtansa kasvattamiseen.

– Se on pelon ilmapiirin luominen. Se, että ihmiset eivät koe olevansa turvassa, jos he ovat eri mieltä valtionjohdon kanssa.

IL Plus -artikkeli jatkuu.............