Omaiseni sai laajan aivoinfarktin. KAKSI VUOROKAUTTA tapahtuman jälkeen sairaalalääkäri totesi, että potilas ei tee muuta kuin nukkuu ja että olisikin jo pian tehtävä päätös, pitäisikö ylläpito (ravintoliuos suoneen) lopettaa eli antaa potilaan kuolla.
Kuitenkin jo kolmantena päivänä vanhus alkoi olla herätettävissä, tunnisti perheenjäsenet ja PUHUI. Lääkärillä oli nyt toinen ääni kellossa: ”ilman muuta ylläpitoa jatketaan”.
Seuraavana päivänä hoitaja soitti, että potilasta ollaan siirtämässä terveyskeskukseen ja että voi mennä pari tuntiakin, lääkäri kun parhaillaan tekee papereita. (- Sitähän se kiire tarkoitti, että oli nuorempia jonossa vanhuksen vuodepaikkaan.)
Terveyskeskuksessa jo heti siirron jälkeen potilas ensimmäistä kertaa istui, oli iloisen oloinen ja kiitteli hoitajia.
Eikös silti seuraavana päivänä tk-lääkäri soittanut: Yhä väsynyt, ei voida sen takia aloittaa terapiaa. Vireystila vaihtelee, jos ei lähipäivinä piristy, täytyy miettiä, kannattaako ”kärsimystä” enää jatkaa. (- Eli maksaa liian paljon yhteiskunnalle, yhteiskunnalle kannattavinta tappaa.)
Tunnen aivoinfarktin kokeneita ihmisiä ikäluokasta 30-60 v. He ovat valittaneet uupumusta vielä pitkään infarktin jälkeen. Jopa pelkästään TIA-oireen jälkeen voi olla väsynyt kuukausitolkulla.
Googlatkaapa esim. sanoin ”totaalinen uupumus vielä viikko aivoinfarktin jälkeen”, niin löytyy tietoa siitä, onko esimerkin iäkäs potilas oikeasti toivoton tapaus.
- On se nyt kumma, kun vanhuksen ei anneta rauhassa levätä paria viikkoa sillä välin kun aivot tekevät korjaustyötään! (TeHyn sivustolla sanotaan, että vanhuksen aivot hyötyvät terapiasta yhtä lailla kuin nuoren aivot eli kuntoutusta tapahtuu yhtä paljon.)
Kuitenkin jo kolmantena päivänä vanhus alkoi olla herätettävissä, tunnisti perheenjäsenet ja PUHUI. Lääkärillä oli nyt toinen ääni kellossa: ”ilman muuta ylläpitoa jatketaan”.
Seuraavana päivänä hoitaja soitti, että potilasta ollaan siirtämässä terveyskeskukseen ja että voi mennä pari tuntiakin, lääkäri kun parhaillaan tekee papereita. (- Sitähän se kiire tarkoitti, että oli nuorempia jonossa vanhuksen vuodepaikkaan.)
Terveyskeskuksessa jo heti siirron jälkeen potilas ensimmäistä kertaa istui, oli iloisen oloinen ja kiitteli hoitajia.
Eikös silti seuraavana päivänä tk-lääkäri soittanut: Yhä väsynyt, ei voida sen takia aloittaa terapiaa. Vireystila vaihtelee, jos ei lähipäivinä piristy, täytyy miettiä, kannattaako ”kärsimystä” enää jatkaa. (- Eli maksaa liian paljon yhteiskunnalle, yhteiskunnalle kannattavinta tappaa.)
Tunnen aivoinfarktin kokeneita ihmisiä ikäluokasta 30-60 v. He ovat valittaneet uupumusta vielä pitkään infarktin jälkeen. Jopa pelkästään TIA-oireen jälkeen voi olla väsynyt kuukausitolkulla.
Googlatkaapa esim. sanoin ”totaalinen uupumus vielä viikko aivoinfarktin jälkeen”, niin löytyy tietoa siitä, onko esimerkin iäkäs potilas oikeasti toivoton tapaus.
- On se nyt kumma, kun vanhuksen ei anneta rauhassa levätä paria viikkoa sillä välin kun aivot tekevät korjaustyötään! (TeHyn sivustolla sanotaan, että vanhuksen aivot hyötyvät terapiasta yhtä lailla kuin nuoren aivot eli kuntoutusta tapahtuu yhtä paljon.)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Olemme maailman onnellisin kansa.
Olen aloittaja. Piti vielä mainita, että SAMANA PÄIVÄNÄ, kun ko. vanhus oli tuotu sairaalaan, toinen sairaalalääkäri sanoi, että hän ei tule koskaan puhumaan. Potilas puhui HETI, kun heräsi.
Nyt lääkärit ennustavat, ettei ala olla valveilla. No, lääkärien sanomisten kokemukseen perustuen, onpahan toivoa.
Lääkärit ainakin terveyskeskuksessa tykkäävät löytää sairauksia. Jos niitä ei ihmisessä ole, niitä keksitään. Jos sinulla on jonkin tietyn tapahtuman tai muun seikan takia esim. sokeri, kolesteroli tai verenpaine hetkellisesti koholla, terveyskeskuslääkäri heti lätkäisee diagnoosin varsinaisesta sairaudesta, esim. ”diabetes”. Vielä mielellään hän laittaa eteen sanan primäärinen, mikä tarkoittaa itsenäistä, potilaan muista sairauksista riippumatonta sairautta. Esim. ”primäärinen verenpainetauti”, vaikka potilaalla olisi verenpaine vain mittaushetkellä akuutisti koholla taikka jos vaikka potilaalla olisi monia perussairauksia, jotka sinällään tai joiden lääkitys olisi omiaan kohottamaan verenpainetta. Silti vain primäärinen ja ihan oikea tauti.
Tuo on totta: tk-lääkärit kehittelevät sairauksia ja kun väärästä diagnoosista tai mistä hyvänsä valittaa, valitukseen ei saa kuin ylimalkaisen vastauksen, että asia käydään läpi,
Suututtaa ja välillä huvittaakin: Olin tk:ssa valittamassa päänsärkyä. Lääkäri oli kirjoittanut: ”vatsa palpoitaessa kimmoisa ja myötäävä”. - Hän ei ollut vatsaani päin katsonutkaan, ei edes sormellaan hipaissut. Mutta lausuntohan on totta, kun sen on kirjoittanut vähintään lääketieteen kandidaatti.
- Miten akuutisti sairastunut vanhus voisikaan pitää puoliaan, kun emme me nuoremmatkaan mitään tälle jyräyssysteemille mahda!