Puuta palaa kolme korillista päivässä, ja sähköä menee maalämpöpumpun kautta 60 kilowattituntia päivässä. Kaikesta säästetään, jos sähkö on kallista, ja säästäminen jatkuu niin pitkään, että talous on pakkasten jäljiltä tasapainossa, eräs vastaaja kertoi.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011783650.html
Sitähän se pörssisähkö on. Hinnat vaihtuu. Luulisi olevan tiedossa.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011783650.html
Sitähän se pörssisähkö on. Hinnat vaihtuu. Luulisi olevan tiedossa.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Turha se on kitistä nyt pakkasten aikaan, kun niitä toimia olisi pitänyt tehdä aiemmin. Hommata uunilämmitys ja muutenkin varautua, jos kerran on sellainen sähkösopimus jonka hinta vaihtelee. Ei niitä halpoja hintoja millään voi olla aina, vaan se nousee väkisin talvella.
Suomen kehitys savimajoihin on kyllä hämmästyttävän nopeaa.
Vielä Kekkosen aikaan energiaa ja hyvinvointia oli.
Kekkosen aikana valitus oli jostain muusta. Sitäpaitsi Kekkosen aikana muutti maasta muutama satatuhatta ihmistä ulkomaille. Aina ihmiset on jostain valittaneet.
Mutta tuskin näin huonoa hallitusta Kekkosen aikana oli kertaakaan. Kekkosen ansiosta tai Kekkosesta huolimatta.
Vennamo ainakin valitti Kekkosen aikana. Esipersu, vaikka ei yhtä hullu kuin nämä nykyiset.
Kaikki sähkö on pörssitavaraa,. Ns. kiinteä hinta ei voi olla keskimääräistä pörssihintaa halvempi. Pörssihinnan keskiarvo puolestaan voidaan laskea miten tahansa, sillä laskukaava on pelkkä sopimuskysymys. Ainoa varma asia on, että alan omistajat eivät tee mitään tappiolla.
Ei ole kaikki pörssisähköä, vaan kiinteää hintaa maksetaan vaikka muuten olisi kuinka halpaa pörssisähkö. Siksi kiinteä hinta on hyvä, ettei tule kuluttajalle hintapiikkejä. Sähköntuottaja voittaa siinä kuitenkin, vaikka pakkasilla ja tuulettomilla päivillä myy sähköä kiinteällä hinnalla, sillä muina aikoina ne maksavat enemmän kuin pörssisähkön kuluttajat. Yritys ottaa siinä sen riskin, niin kuin muussakin yritystoiminnassa.
Lumenaurauksessakin on kiinteä hinta monilla yrityksillä, joinakin talvina voittaa kun ei sada, toisina taas hieman menettää, jos lunta sattaa runsaasti.
Mistä kiinteällä myyvät ostavat sähkönsä?
Kyllä se kiinteä hintakin seuraa markkinahintoja.
Siinä on lisänä se varmuusvara, joka takaa, ettei määräaikainen ja kiinteähintainen sopimus käy sähköyhtiölle tappiolliseksi.
Nykyään kiinteähintaisia sopimuksia saa jo niin edullisesti, etten viitsi henkilökohtaisesti leikkiä pörssisähkön kanssa. Leikkikööt nuo, jotka sitten ovat itkemässä, kun sen hinta on kalliimmalla puolella.
Muistan lukeneeni että tehtaat ja muut sähköä paljon käyttävät saavat energiaverohuojennuksia sitä varten että ne kompensoivat sähkönkäyttöään tarvittaessa. Nyt olisi se hetki. Orpo polkemaan sähköä datakeskuksille.
Eiköhän sähkö ole jo yritysverotuksessa pakkaspuolella, että omistajien on mahdollista tehdä tulosta. Kaikki yritysten kulut omistajien voittoja myöten maksavat työntekijät eli veronmaksajat. Näin valta saadaan pysymään päättävällä ja omistavalla luokalla.
Viimeiset 20 vuotta olen lämmittänyt pelkästään puulla, joka on käytännössä ilmaista.
Sähköä menee Fortumin kulutustaulukon mukaan vain 2-3 euron edestä vuorokaudessa, pääasiassa käyttökohteet ovat vain huonevalaistus, tietokoneet ja lämmityspannun kiertovesipumppu.
Ei ole sähköautoa, ei sähkökiuasta yms.
Puita palaa 20 asteen pakkasilla kottikärryllinen, koko talven/vuoden aikana n. 12-15 pinomottia.
Alta 15 centtiä tammikuun keskihinta, voi kauheeta.
Vuoden aikana on ollut myös miinushintaisia päiviä.
Viime vuoden keskimääräinen pörssihinta eri laskelmien mukaan 5,23 - 5,69 centtiä kwh. Jos tuo pikkasen tuosta muuttuu niin sittenppä muuttuu. Jos maksat kiinteästä 7 centtiä kwh niin siihen on vielä pörssissä matkaa.
Vitunkaan väliä 500kilowatin kulutuksen erotuksella.
Katselet vaan niitä keskihintoja, jotka on laskettu myynnissä olevan sähkön jokaisesta varttitunnista?
Mikä on oman kulutuksesi keskihinta?
Vai etkö osaa laskea?
Kilowatin?
Ja toinen puhuu kilowattitunneista.
Joulukuu noin 5 senttiä ja tammikuu noin 15 senttiä joulu-tammikuun keskiarvo noin 10 senttiä.
10 c?
Minun kiinteähintainen on tuoltakin ajanjaksolta alle tuon, se on aina sama.
Kesäaikaan tietenkin ero kääntyy toisinpäin pörssisähkön eduksi.
Sehän tässä niin hauskaa onkin, kun menee aina puurot ja vellit sekaisin.
Pörssisähkön korotuksilla korjataan ylioptimistisia liikketoimintamallien kannattavuuslaskelmien virhearvioita.
Muutama nenossa suoritustilaan ja Ruotsi on jo purkamassa noita myllyjään. Tarkemmin sopimuksia lakkautellaan ja maanomistajat purkavat kustannuksellaan . Omistukset myyty jo mallin Uniper mukaisesti naapurimaihin. Käytännössä Suomen sähkön hintojen korotuksesta on nähty vasta alkua .
120 neliön omakotitalo vesikiertoisella lattialämmityksellä(koko talo) + lämminvesivaraaja(200 litraa sähköllä) ja leivin uuni .
25 lämmöt joka huoneessa.
sähköä 8000/vuosi
puita 7-8 mottia.
ei kauheen paha.
niin 8 sentin kiinteä sähkösopimus ja puut omasta metästä
Kun puhutaan sähkön hinnasta, siihen ei kuulu, onko puut omia vai varastettuja, sillä ei ole vaikutusta kilowattitunnin hintaan.
Itse ajan maalämpöpumppua kovilla pakkasilla hyötysuhteella 10:1