Oikeiston veropopulismi ja veeopohjan rapauttaminen velkaantumisen ja alamäen juurisyy

Oikeiston veropopulismi on velkaantumisen juurisyy ja nyt vielä suurituloisten ja yhteisöverojen velkavetoisen laskemisen ohella perintöverot pitäisi poistaa. No oikeisto saa hyvinvointivaltion alasajettua juuri velkaannuttamalla maan. Oikeiston veronkiertovelkatalous on kestämätön tie.
32195
1Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 32

Vanhimmat

kun ollaan veronmaksu käpykaartissa, niin vero-tuotto vähenee.
ja veroparatiisi yhtiöt ei jätä Suomeen kuin saasteet...
Siksi Pitää nostaa tasa-veroja ja veroluonteisia maksuja niin paljon, ettei mikään enää kannata ja varsinkin köyhien kulutusvarat tuhoutuu..

Äänestä
  • Miten on aloittaja joko Bileprinsessa maksoi sukunsa satojen tuhansien yritystuet takaisin?

    Äänestä

  • Anonyymi00005 kirjoitti:

    Miten on aloittaja joko Bileprinsessa maksoi sukunsa satojen tuhansien yritystuet takaisin?

    Kerropa ne yritykset nyt ensin.

    Äänestä

  • Anonyymi00009 kirjoitti:

    Kerropa ne yritykset nyt ensin.

    Marinin erittäin menestyvä voittoa tahkonnut yritys ei ole saanut tai tarvinnut tukia, vaan maksanut hyvin veroja Suomeen 👍❤️🌹🇫🇮

    Äänestä

  • Anonyymi00005 kirjoitti:

    Miten on aloittaja joko Bileprinsessa maksoi sukunsa satojen tuhansien yritystuet takaisin?

    Mistähän kirjoitat? Tarkoitatko Sointu Borgia? Siinä on kyllä melkoinen huuhaa.

    Äänestä

Vuonna 2023 julkisen sektorin osuus kaikista työllisistä oli Suomessa selvästi Pohjoismaiden pienin. Voisimme siis validisti väittää, että kaikissa Pohjoismaissa julkinen talous on kansantalouden kokoon nähden maksajilleen liian raskas. Eivät taitaisi muissa Pohjoismaissa uskoa.

Jos haluamme ylläpitää pohjoismaista hyvinvointivaltiota, niin siitä on maksettava. Tanskassa kerätään vuosittain veroina ja työeläkemaksuina summa, joka suhteessa bruttokansantuotteeseen on noin 10 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vastaava summa Suomessa.

Suomen julkisen talouden alijäämä on tällä hetkellä noin 4 % bruttokansantuotteesta eli todellista veroastetta ei tarvitsisi nostaa edes lähellekään Tanskan tasoa päästäksemme tasapainoon. Veroasteen pienikin nosto on kuitenkin hankalaa, kun lähes kaikki meistä on saatu uskomaan Suomen huippukorkeaan verotukseen ja sen haitallisuuteen. Leikkaamme mieluummin itsemme kuoliaaksi. (Kommentit, A. Pääkkönen)

Äänestä
  • 1) “Suomen julkisen sektorin osuus työllisistä on Pohjoismaiden pienin”

    Väite voi hyvin pitää paikkansa, jos katsotaan Tilastokeskuksen ja pohjoismaisten tilastovirastojen lukuja: Suomessa julkisella sektorilla työskentelevien osuus työllisistä on tyypillisesti hieman pienempi kuin Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa.

    Tästä ei kuitenkaan suoraan seuraa, että “kaikissa Pohjoismaissa julkinen talous on liian raskas”, vaan ainoastaan, että Suomi työllistää suhteessa vähemmän ihmisiä julkiselle sektorille kuin muut Pohjoismaat.

    2) Veroaste ja Tanska–Suomi-vertailu

    On totta, että Tanskan veroaste (verot + pakolliset sosiaaliturvamaksut suhteessa BKT:hen) on noin 8–10 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Suomen; ero tarkasta mittaustavasta ja vuodesta riippuen luokkaa “noin 10%-yksikköä” on kohtuullinen yleistys.
    Tästä kirjoittaja tekee loogisen johtopäätöksen: jos Suomen alijäämä on 4% BKT:sta, tasapaino saavutettaisiin huomattavasti pienemmällä korotuksella kuin Tanskan tasolle nousu – tämä on laskennallisesti oikein, mutta ei vielä kerro mitään poliittisesta hyväksyttävyydestä tai talouskasvun vaikutuksista.

    3) “Todellista veroastetta ei tarvitsisi nostaa edes lähellekään Tanskan tasoa”

    Puhtaasti budjettimielessä väite pitää paikkansa: jos alijäämä on noin 4% BKT:sta, niin teoriassa noin 4 prosenttiyksikön lisäveroaste (tai vastaava yhdistelmä veronkiristyksiä ja menoleikkauksia) riittäisi tasapainoon – ei tarvita Tanskan tasoa.
    Käytännössä tasapainottaminen ei kuitenkaan tapahdu yhdessä vuodessa, rakenteelliset menot (väestön ikääntyminen, sote-menot, korkomenot) kasvavat, ja poliittisesti lisäverot kohdistuvat aina johonkin konkreettiseen ryhmään, jolloin “pieni nosto” ei tunnu enää niin pieneltä.

    4) “Leikkaamme mieluummin itsemme kuoliaaksi”

    Tämä on retorinen, kärjistetty ilmaus, ei kuvaus todellisesta tilanteesta.
    On totta, että Suomessa painopiste on viime vuosina ollut enemmän menoleikkauksissa ja rakenteellisissa uudistuksissa kuin veroasteen yleisessä nostossa, mutta julkista sektoria ei ole samalla logiikalla “leikattu kuoliaaksi” – julkiset menot suhteessa BKT:hen ovat edelleen korkeita kansainvälisesti, ja osa leikkauksista on kompensoitu toisaalta tulonsiirroilla tai veromuutoksilla.

    Äänestä

  • Anonyymi00003 kirjoitti:

    1) “Suomen julkisen sektorin osuus työllisistä on Pohjoismaiden pienin”

    Väite voi hyvin pitää paikkansa, jos katsotaan Tilastokeskuksen ja pohjoismaisten tilastovirastojen lukuja: Suomessa julkisella sektorilla työskentelevien osuus työllisistä on tyypillisesti hieman pienempi kuin Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa.

    Tästä ei kuitenkaan suoraan seuraa, että “kaikissa Pohjoismaissa julkinen talous on liian raskas”, vaan ainoastaan, että Suomi työllistää suhteessa vähemmän ihmisiä julkiselle sektorille kuin muut Pohjoismaat.

    2) Veroaste ja Tanska–Suomi-vertailu

    On totta, että Tanskan veroaste (verot + pakolliset sosiaaliturvamaksut suhteessa BKT:hen) on noin 8–10 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Suomen; ero tarkasta mittaustavasta ja vuodesta riippuen luokkaa “noin 10%-yksikköä” on kohtuullinen yleistys.
    Tästä kirjoittaja tekee loogisen johtopäätöksen: jos Suomen alijäämä on 4% BKT:sta, tasapaino saavutettaisiin huomattavasti pienemmällä korotuksella kuin Tanskan tasolle nousu – tämä on laskennallisesti oikein, mutta ei vielä kerro mitään poliittisesta hyväksyttävyydestä tai talouskasvun vaikutuksista.

    3) “Todellista veroastetta ei tarvitsisi nostaa edes lähellekään Tanskan tasoa”

    Puhtaasti budjettimielessä väite pitää paikkansa: jos alijäämä on noin 4% BKT:sta, niin teoriassa noin 4 prosenttiyksikön lisäveroaste (tai vastaava yhdistelmä veronkiristyksiä ja menoleikkauksia) riittäisi tasapainoon – ei tarvita Tanskan tasoa.
    Käytännössä tasapainottaminen ei kuitenkaan tapahdu yhdessä vuodessa, rakenteelliset menot (väestön ikääntyminen, sote-menot, korkomenot) kasvavat, ja poliittisesti lisäverot kohdistuvat aina johonkin konkreettiseen ryhmään, jolloin “pieni nosto” ei tunnu enää niin pieneltä.

    4) “Leikkaamme mieluummin itsemme kuoliaaksi”

    Tämä on retorinen, kärjistetty ilmaus, ei kuvaus todellisesta tilanteesta.
    On totta, että Suomessa painopiste on viime vuosina ollut enemmän menoleikkauksissa ja rakenteellisissa uudistuksissa kuin veroasteen yleisessä nostossa, mutta julkista sektoria ei ole samalla logiikalla “leikattu kuoliaaksi” – julkiset menot suhteessa BKT:hen ovat edelleen korkeita kansainvälisesti, ja osa leikkauksista on kompensoitu toisaalta tulonsiirroilla tai veromuutoksilla.

    BKT on käsitteenä vitsi. Toisen perseen pyyhkiminen lisää bkteetä josta suomi idiootti maksaa taas eu:lle-
    Mitään tuottavuutta koko käsite ei ymmärrä.

    Äänestä

  • Anonyymi00003 kirjoitti:

    1) “Suomen julkisen sektorin osuus työllisistä on Pohjoismaiden pienin”

    Väite voi hyvin pitää paikkansa, jos katsotaan Tilastokeskuksen ja pohjoismaisten tilastovirastojen lukuja: Suomessa julkisella sektorilla työskentelevien osuus työllisistä on tyypillisesti hieman pienempi kuin Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa.

    Tästä ei kuitenkaan suoraan seuraa, että “kaikissa Pohjoismaissa julkinen talous on liian raskas”, vaan ainoastaan, että Suomi työllistää suhteessa vähemmän ihmisiä julkiselle sektorille kuin muut Pohjoismaat.

    2) Veroaste ja Tanska–Suomi-vertailu

    On totta, että Tanskan veroaste (verot + pakolliset sosiaaliturvamaksut suhteessa BKT:hen) on noin 8–10 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Suomen; ero tarkasta mittaustavasta ja vuodesta riippuen luokkaa “noin 10%-yksikköä” on kohtuullinen yleistys.
    Tästä kirjoittaja tekee loogisen johtopäätöksen: jos Suomen alijäämä on 4% BKT:sta, tasapaino saavutettaisiin huomattavasti pienemmällä korotuksella kuin Tanskan tasolle nousu – tämä on laskennallisesti oikein, mutta ei vielä kerro mitään poliittisesta hyväksyttävyydestä tai talouskasvun vaikutuksista.

    3) “Todellista veroastetta ei tarvitsisi nostaa edes lähellekään Tanskan tasoa”

    Puhtaasti budjettimielessä väite pitää paikkansa: jos alijäämä on noin 4% BKT:sta, niin teoriassa noin 4 prosenttiyksikön lisäveroaste (tai vastaava yhdistelmä veronkiristyksiä ja menoleikkauksia) riittäisi tasapainoon – ei tarvita Tanskan tasoa.
    Käytännössä tasapainottaminen ei kuitenkaan tapahdu yhdessä vuodessa, rakenteelliset menot (väestön ikääntyminen, sote-menot, korkomenot) kasvavat, ja poliittisesti lisäverot kohdistuvat aina johonkin konkreettiseen ryhmään, jolloin “pieni nosto” ei tunnu enää niin pieneltä.

    4) “Leikkaamme mieluummin itsemme kuoliaaksi”

    Tämä on retorinen, kärjistetty ilmaus, ei kuvaus todellisesta tilanteesta.
    On totta, että Suomessa painopiste on viime vuosina ollut enemmän menoleikkauksissa ja rakenteellisissa uudistuksissa kuin veroasteen yleisessä nostossa, mutta julkista sektoria ei ole samalla logiikalla “leikattu kuoliaaksi” – julkiset menot suhteessa BKT:hen ovat edelleen korkeita kansainvälisesti, ja osa leikkauksista on kompensoitu toisaalta tulonsiirroilla tai veromuutoksilla.

    Tanskalla on oma valuutta ja se voi pelata talouspeliä sen avulla.

    Äänestä

  • Anonyymi00007 kirjoitti:

    Tanskalla on oma valuutta ja se voi pelata talouspeliä sen avulla.

    Tanskan kruunu on sidottu tiukasti euroon. Maan keskuspankilla ei käytännössä ole itsenäistä rahapolitiikkaa, vaan se mukautuu eurojärjestelmän päätöksiin. Tanskan talous on kuitenkin sopeutunut tähän ratkaisuun erittäin hyvin. Kruunun keskikurssi on pysynyt muuttumattomana jo lähes 30 vuoden ajan.

    Ruotsin rahataloudellinen ankkuri on inflaatiotavoite ja Ruotsin kruunu kelluu vapaasti. Ruotsin keskuspankki harjoittaa hyvin itsenäistä rahapolitiikkaa, jonka tavoitteena on noin 2 prosentin suuruinen inflaatio.

    Äänestä

Suomen velkaantumisen juurisyihin kuuluu myös veropopulismi: on luvattu veroaleja samaan aikaan, kun palvelut ja menot halutaan säilyttää tai jopa kasvattaa. Kun veropohjaa kavennetaan ja samaan aikaan väestö ikääntyy, tulos on väistämättä alijäämäinen.

Erityisen ongelmallista on, että suurituloisten veroja, pääomatuloja ja yhteisöveroa on kevennetty tai vaadittu kevennettäväksi ilman uskottavaa rahoitusta, ja seuraavaksi jo vaaditaan perintöveron poistoa. Tällöin tulonsiirrot ja palvelut rahoitetaan yhä enemmän velalla, ei verotuloilla – eli käytännössä siirrämme laskun tuleville sukupolville.

Kun poliittinen linja on “vähemmän veroja, ei merkittäviä leikkauksia omille eturyhmille ja erot katetaan velalla”, kyse on kestämättömästä talouspolitiikasta. Velkaantuminen ei tällöin ole sattuma, vaan seuraus tietoisesta valinnasta: halutaan pohjoismaiset palvelut mutta ei haluta maksaa niistä pohjoismaista hintaa.

Äänestä
  • Tulo verotuotto nousi miljardilla vuonna 2024, juuri se osuus johon veronalennukset kohdistuivat.

    Äänestä

  • Anonyymi00008 kirjoitti:

    Tulo verotuotto nousi miljardilla vuonna 2024, juuri se osuus johon veronalennukset kohdistuivat.

    Vastausväitteesi ei pidä paikkansa, eikä se kumoa alkuperäistä väitettä veropopulismista.

    Henkilöasiakkaiden tuloverokertymä nousi Verohallinnon tietojen mukaan vuonna 2024 noin 1,1 miljardilla eurolla (+3,0%) edellisvuoteen verrattuna, nouseen 38,0 miljardiin euroon, kiitos SAK-lähtöisen palkankorotuskierroksen. Nousu johtui pääosin palkkasumman kasvusta (+2,6%), eläkkeiden indeksikorotuksista ja osinkoverojen ennakonpidätyksistä (+5,0%).

    Veronalennukset (kuten valtion tuloveroasteikon kevennykset ja työtulovähennyksen laajennus) kohdistuivat juuri ansiotuloihin ja pääomatuloihin, mutta kasvua hillitsi mm. palkansaajien määrän väheneminen sekä yhteisöveron lasku 0,6 miljardilla eurolla (-7,9%). Kokonaisverotulot kasvoivat vain 0,1 miljardilla eurolla (+0,1%), ja valtion budjetti jäi yhä yli 10 miljardin euron alijäämäiseksi velkaantumisen jatkuessa.

    Näin ollen veronalennukset eivät olleet omavaraisia, vaan alijäämä rahoitettiin velalla – alkuperäinen kritiikki säilyy voimassa.

    Äänestä

  • Anonyymi00010 kirjoitti:

    Vastausväitteesi ei pidä paikkansa, eikä se kumoa alkuperäistä väitettä veropopulismista.

    Henkilöasiakkaiden tuloverokertymä nousi Verohallinnon tietojen mukaan vuonna 2024 noin 1,1 miljardilla eurolla (+3,0%) edellisvuoteen verrattuna, nouseen 38,0 miljardiin euroon, kiitos SAK-lähtöisen palkankorotuskierroksen. Nousu johtui pääosin palkkasumman kasvusta (+2,6%), eläkkeiden indeksikorotuksista ja osinkoverojen ennakonpidätyksistä (+5,0%).

    Veronalennukset (kuten valtion tuloveroasteikon kevennykset ja työtulovähennyksen laajennus) kohdistuivat juuri ansiotuloihin ja pääomatuloihin, mutta kasvua hillitsi mm. palkansaajien määrän väheneminen sekä yhteisöveron lasku 0,6 miljardilla eurolla (-7,9%). Kokonaisverotulot kasvoivat vain 0,1 miljardilla eurolla (+0,1%), ja valtion budjetti jäi yhä yli 10 miljardin euron alijäämäiseksi velkaantumisen jatkuessa.

    Näin ollen veronalennukset eivät olleet omavaraisia, vaan alijäämä rahoitettiin velalla – alkuperäinen kritiikki säilyy voimassa.

    Veroalennus ei vähentänyt tuloverotuloja, vaan ne nousivat miljardilla. Ei se selittelemällä ja kummallisella matematiikalla siitä mihinkään muutu. Eikä siitä että mukaan sekoitetaan kaikki mahdolliset verot, kun puhutaan vain tuloveroista. Tulovero on tulovero, ei yhteisövero tms.

    Äänestä

Koskahan punikki tajuaa suomessa verotus on maaliman huippuluokkaa ja vielä enempi muka pitäs maksaa. Maksaa kuule perkeleee punikit ite joskus veroja puolet tuloista niin ehkä jotain alkaisitte tajuumaan.

Äänestä
  • Huutelee veronmaksuhaluton palstaporvari öyhötyksessään.

    Äänestä

Tanskan tuloverotus on kovempi nimenomaan alle 50000e vuodessa tienaaville. .jopa 5-10% mutta sama hyvä tuloisilla kuin suomessa. Elikkä pienituloisille 10% lisää veroja jos punikit haluatte samanlaisen tuloverotuksen kuin tanskassa.

Äänestä
  • Ilman muuta, jos saadaan Tanskan sosiaaliturva noin 1 500 €/kk, Tanskan ansiosidonnainen työttömyysturva alkuun 90% palkasta ja huonoimmillaankin parempi kuin oli Suomessa ennen OrpoPurraSatosen 20%:n leikkuria 8 viikon työttömyyden jälkeen ja 25% leukkuria 8 kuukauden jälkeen. Ja työläisten palkat keskimäärin +1 000 €/kk Suomen duunareita korkeammat.

    Ja Tanskassa on korkeampi yritysten yhteisövero sekä pääomaverotus ja lisäksi arvonnousuvero eli ns. maastapoistumisvero. Myöskään Suomen ainutlaatuista kummajaista listaamattomien yritysten osinkoveroetua Tanskassa ei ole, jolla 150 000 euroa voitosta voidaan impata firmoista 7,5%:n osinkoverolla, eli käytännössä investointirahat pikavoittoina.

    Kun nämä muutetaan, matalatuloisten verotusta voidaan toki nostaa Tanskan mallin mukaan 👍

    Äänestä

  • Anonyymi00019 kirjoitti:

    Ilman muuta, jos saadaan Tanskan sosiaaliturva noin 1 500 €/kk, Tanskan ansiosidonnainen työttömyysturva alkuun 90% palkasta ja huonoimmillaankin parempi kuin oli Suomessa ennen OrpoPurraSatosen 20%:n leikkuria 8 viikon työttömyyden jälkeen ja 25% leukkuria 8 kuukauden jälkeen. Ja työläisten palkat keskimäärin +1 000 €/kk Suomen duunareita korkeammat.

    Ja Tanskassa on korkeampi yritysten yhteisövero sekä pääomaverotus ja lisäksi arvonnousuvero eli ns. maastapoistumisvero. Myöskään Suomen ainutlaatuista kummajaista listaamattomien yritysten osinkoveroetua Tanskassa ei ole, jolla 150 000 euroa voitosta voidaan impata firmoista 7,5%:n osinkoverolla, eli käytännössä investointirahat pikavoittoina.

    Kun nämä muutetaan, matalatuloisten verotusta voidaan toki nostaa Tanskan mallin mukaan 👍

    Mikset punikki vertaa esim. Sveitsiin suomee. Tai helppo arvata kun ei punikin kärsi verrata sveitsiin tai muihin matalan verotuksen maihin joilla menee hyvin. .punikki yrittää epätoivoisesti puolustella suomen korkeeta verotusta.

    Äänestä

  • Suomessa kyllä korkeita palkkatuloja verotetaan ankarasti, mutta toisaalta pääomatuloja keskinkertaisesti ellei jopa kevyesti. Tämän vuoksi eniten veroja tuloitaan maksee ylempi keskiluokka.

    Äänestä

Suomessa on maailman suurin julkinen sektori 57 prosenttia. Joten vihervasemmisto pitää laittaa kuruitushuoneeseen tuhoamasta lisää!

Äänestä
  • Mutta vähemmän henkilöstöä kuin muissa Pohjoismaissa, eli raha palaa muualle. Bullshit Jobs valkokaulusväki pullistaa julkisen sektorin pyramidin ylempiä osia ja se onkin muuttunut moskeijakupoliksi.

    Äänestä

  • Suomen julkisen sektorin suuri koko on osin bullshittiä

    https://keskustelu.suomi24.fi/t/19261054/suomen-julkisen-sektorin-suuri-koko-on-osin-bullshittia

    "Poislukien eläkkeet Suomen julkinen sektori supistuisi selvästi, jääden Pohjoismaiden pienimmäksi henkilöstömäärässä ja menoissa suhteessa BKT:hen.

    Suomen julkinen sektori työllistää suhteessa vähemmän ihmisiä kuin Ruotsi, Tanska tai Norja, ja henkilöstökulut ovat pohjoismaiden pienimmät julkisista menoista. Suomessa vain pieni osa työvoimasta (Islannin jälkeen pienin osuus) työskentelee julkisella puolella."

    Suomessa työeläkkeet otetaan mukaan, joka vääristää vertailutilastoja.

    Äänestä

  • Anonyymi00017 kirjoitti:

    Suomen julkisen sektorin suuri koko on osin bullshittiä

    https://keskustelu.suomi24.fi/t/19261054/suomen-julkisen-sektorin-suuri-koko-on-osin-bullshittia

    "Poislukien eläkkeet Suomen julkinen sektori supistuisi selvästi, jääden Pohjoismaiden pienimmäksi henkilöstömäärässä ja menoissa suhteessa BKT:hen.

    Suomen julkinen sektori työllistää suhteessa vähemmän ihmisiä kuin Ruotsi, Tanska tai Norja, ja henkilöstökulut ovat pohjoismaiden pienimmät julkisista menoista. Suomessa vain pieni osa työvoimasta (Islannin jälkeen pienin osuus) työskentelee julkisella puolella."

    Suomessa työeläkkeet otetaan mukaan, joka vääristää vertailutilastoja.

    Taas yksi oikeiston olkinukke poltettu.

    Äänestä

  • Anonyymi00018 kirjoitti:

    Taas yksi oikeiston olkinukke poltettu.

    Siis ristit palavat ja Antti Lindtmanin kuva ohessa
    Miksi demarit suosii KKK- tyylistä johtajaa

    Äänestä

  • Anonyymi00018 kirjoitti:

    Taas yksi oikeiston olkinukke poltettu.

    Mitä oikein sönkkäät, ite hävisit sata nolla.

    Äänestä

  • Anonyymi00023 kirjoitti:

    Mitä oikein sönkkäät, ite hävisit sata nolla.

    Etkö osaa lukea.

    Äänestä

Raju grafiikka näyttää: Suomen talouskasvu jämähti 10. huonoimmalle sijalle koko maailmassa
https://yle.fi/a/74-20122992

Eipä ole ainakaan parantunut tilanne.

Äänestä

Asia-aloitus. Hyvä.

Äänestä

Maksoin itse melkoisen summan perintöveroa mutta en nillitä koska arvostan sitä mitä olen saanut nuoruudessani opiskelun kautta työelämässäni.

Äänestä
  • Aivan. Kyllä maaten ilman ansioita saatavia tuloja pitää verottaa kun kerran ahkeraa lisäarvoa tuottavaa työn tekoakon verotetaan. Oikeistolla arvot täysin pihalla kun makaamista pitää tukea verottomuudella.

    Äänestä

Tämä on totta.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Oikeiston veropopulismi on velkaantumisen juurisyy ja nyt vielä suurituloisten ja yhteisöverojen velkavetoisen laskemisen ohella perintöverot pitäisi poistaa. No oikeisto saa hyvinvointivaltion alasajettua juuri velkaannuttamalla maan. Oikeiston veronkiertovelkatalous on kestämätön tie.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu