Suomi erottuu Pohjoismaissa julkisella sektorillaan monimutkaisen rakenteen vuoksi: menot näyttävät suurilta BKT-suhteessa, mutta työntekijämäärä on pienin. Tämä johtuu pääosin siitä, että Suomessa työeläkkeet (yli 90% kaikista eläkkeistä) luokitellaan julkisen sektorin menoiksi kansainvälisissä vertailuissa, vaikka ne rahoitetaan suurelta osin työeläkemaksuilla ja eläkerahastoilla, ei suoraan budjetista.
Suomessa eläkemenot (esim. 36–40 mrd €/vuosi) sisältyvät julkissektorin kokonaismenoihin, toisin kuin monissa vertailumaissa, joissa ne käsitellään yksityisinä tai erillisinä. Poislukien eläkkeet Suomen julkinen sektori supistuisi selvästi, jääden Pohjoismaiden pienimmäksi henkilöstömäärässä ja menoissa suhteessa BKT:hen.
Työntekijöiden määrä
Suomen julkinen sektori työllistää suhteessa vähemmän ihmisiä kuin Ruotsi, Tanska tai Norja, ja henkilöstökulut ovat pohjoismaiden pienimmät julkisista menoista. Suomessa vain pieni osa työvoimasta (Islannin jälkeen pienin osuus) työskentelee julkisella puolella, mikä korostuu ikärakenteen haasteista huolimatta.
Menojen rakenne
Eläkkeet muodostavat Suomessa julkismenoista poikkeuksellisen suuren osan (yli 20% BKT:sta), kun muissa Pohjoismaissa ne on usein erotettu tai yksityistetty enemmän. Muut menot (koulutus, terveys, hallinto) ovat vertailussa maltillisempia, mikä selittää kokonaiskuvan epäsymmetrian.
Eli oikeisto voi tehdä propagandaa voidakseen alasajaa julkista sektoria.
Suomessa eläkemenot (esim. 36–40 mrd €/vuosi) sisältyvät julkissektorin kokonaismenoihin, toisin kuin monissa vertailumaissa, joissa ne käsitellään yksityisinä tai erillisinä. Poislukien eläkkeet Suomen julkinen sektori supistuisi selvästi, jääden Pohjoismaiden pienimmäksi henkilöstömäärässä ja menoissa suhteessa BKT:hen.
Työntekijöiden määrä
Suomen julkinen sektori työllistää suhteessa vähemmän ihmisiä kuin Ruotsi, Tanska tai Norja, ja henkilöstökulut ovat pohjoismaiden pienimmät julkisista menoista. Suomessa vain pieni osa työvoimasta (Islannin jälkeen pienin osuus) työskentelee julkisella puolella, mikä korostuu ikärakenteen haasteista huolimatta.
Menojen rakenne
Eläkkeet muodostavat Suomessa julkismenoista poikkeuksellisen suuren osan (yli 20% BKT:sta), kun muissa Pohjoismaissa ne on usein erotettu tai yksityistetty enemmän. Muut menot (koulutus, terveys, hallinto) ovat vertailussa maltillisempia, mikä selittää kokonaiskuvan epäsymmetrian.
Eli oikeisto voi tehdä propagandaa voidakseen alasajaa julkista sektoria.
Vastaukset 82
Vanhimmat
Hyvä kirjoitus
OECD:n tuore raportti antaa tähän dataa, ja tulokset ovat mielenkiintoisia:
Terveydenhuoltoon Suomi käyttää itse asiassa vähemmän kuin OECD-maat keskimäärin (7,6 % vs. 8,4 % BKT:stä).
Koulutukseen panostamme selvästi enemmän (6,3 % vs. 4,9 %).
Sosiaaliturvaan Suomi käyttää ylivoimaisesti eniten (25,7 % vs. 13,4 %). Ero johtuu PÄÄOSIN siitä, että Suomessa lakisääteiset työeläkkeet lasketaan julkisiksi menoiksi, toisin kuin monissa muissa maissa, kuten moni on jo maininnut.
Eli Suomen suuret julkiset menot selittyvät ennen kaikkea sosiaaliturvalla ja sen tilastointitavalla, eivät terveydenhuollolla tai hallinnolla.
Eli käytännössä työeläkkeet katsotaan sosiaalimenoiksi ja paisuttavat tämän takia julkisen sektorin kokolaskelmia.
Tässä ydinongelma on se, että tilastot eivät ole tältä osin harmonisoitu, joten niiden vertailukelpoisuus on nollissa ja tilastoja voi käyttää poliittisideologisena aseena, kuten oikeisto tekee.
fasistien hhöpinä koko julkinen sektori---
ne rahat ei katoa minnekään vaan palautuu valtiollle.
Se meno-erä o sikaporvarit ja eliittisiat , jotka riistää koko valtiota.'
'Katainen lajǻhjoitti koko TUHANSIEN MILJARDIEN kaivosvarannot ulkomaisille... ilmaisena...
Miksi media ei uutisoi tästä`?
Oikeisto-omisteinen kaupallinen mediako, joka on talousoikeiston jatke?
1. Miksi Suomen julkiset menot näyttävät suurilta
Suomen julkiset menot ovat tosiaan Euroopan korkeimpia suhteessa bruttokansantuotteeseen (noin 56–58% BKT:sta). Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että valtio olisi “ylisuuri” työnantajana tai tuhlaisi rahaa poikkeuksellisesti. Syyt ovat pitkälti tilastoteknisiä ja rakenteellisia:
● Suomessa lakisääteiset työeläkkeet kirjataan kansainvälisen tilastoluokituksen mukaan julkisen sektorin menoiksi, vaikka ne rahoitetaan pääosin työntekijöiden ja työnantajien maksuilla sekä sijoitustuotoilla, ei valtion budjetista.
● Monissa vertailumaissa, kuten Norjassa, Ruotsissa ja Saksassa, työeläkkeet käsitellään yksityisinä rahastoina, jolloin ne eivät näy julkismenoina.
● Eläkkeet muodostavat Suomessa jopa 20% julkismenoista ja noin 13–15% BKT:sta. Jos eläkemaksuja ja -menoja ei luettaisi julkiseksi kuluksi, Suomen julkisten menojen osuus BKT:stä laskisi lähelle muiden Pohjoismaiden tasoa.
Yhteenveto: Suomen “suuri” julkinen sektori johtuu lähinnä eläkkeiden kirjanpidosta, ei siitä, että Suomessa olisi poikkeuksellisen laaja byrokratia tai valtava määrä julkisia työntekijöitä.
2. Julkisen sektorin työllisyys Suomessa
Kun tarkastellaan julkisia työntekijöitä suhteessa työllisiin, Suomi on itse asiassa Pohjoismaiden pienin:
● Norja noin 31%, Ruotsi 29%, Tanska 27%, Suomi 25%.
● Tämä tarkoittaa, että Suomessa julkinen sektori on tehokas mutta kuormitettu, koska väestö on ikääntynyt nopeasti ja palvelutarve kasvaa, vaikka henkilöstön osuus ei.
Toisin sanoen, Suomi ei ylläpidä “liian suurta julkista koneistoa” vaan pitää sen kevyempänä kuin muissa Pohjoismaissa, vaikka tehtävät (koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelut, paikallishallinto) ovat vastaavia.
3. Varallisuusvertailu ja sen sudenkuopat
Varallisuusluvut (kuten Credit Suissen “Wealth per Adult”) mittaavat kotitalouksien rahoitus- ja kiinteistövarallisuutta miinus velat, eivätkä sisällä:
● Lakisia työeläkkeitä tai eläkerahastoja, vaikka ne ovat merkittävin suomalaisten tulevien eläkkeiden varallisuusmuoto (noin 250 miljardia euroa rahastoissa).
● Myöskään ilmaispalveluja (koulutus, julkinen terveydenhoito, lastenhoito) ei lasketa varallisuudeksi, vaikka ne pienentävät tarvetta yksityiselle säästämiselle.
Lisäksi Suomen asuntomarkkinat ovat vakaammat ja varallisuus jakautuu tasaisemmin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa mediaanivarallisuus on paljon pienempi kuin keskiarvo (mediaani noin 107 000 USD vs. keskiarvo 579 000 USD).
Eli kun varallisuutta mitataan ottaen huomioon eläketurva ja velkaantuminen, Suomen kotitaloudet eivät ole köyhimpiä länsimaissa, vaikka keskiarvo antaa niin ymmärtää.
4. Vertailu Suomi–Yhdysvallat
● Yhdysvaltojen valtionvelka per capita on yli 3 kertaa suurempi kuin Suomen.
● Julkinen terveydenhuolto kattaa Yhdysvalloissa vain noin 45% terveysmenoista, Suomessa 85%.
● Koulutus ja lapsiperheiden palvelut ovat Suomessa lähes maksuttomia, mutta Yhdysvalloissa yksityisesti rahoitettuja, mikä kasvattaa tarvetta yksityiselle varallisuudelle.
Siksi on virheellistä päätellä, että korkeammat julkiset menot automaattisesti “syövät” kansalaisten varallisuutta — ne vain siirtävät kulut yksityisestä julkiseen järjestelmään.
5. Poliittinen tulkinta
On totta, että keskustelu julkisen sektorin koosta saa poliittisen sävyn: oikeisto näkee usein korkeat menot merkkinä tehottomuudesta, vasemmisto yhteiskunnallisena turvaverkkona.
Tosiasiallisesti Suomen järjestelmä on rakenneperusteisesti erilainen, ei poikkeuksellisen raskas. Eläkejaksotus ja palvelujen kustannusrakenne vääristävät tilastoja, mutta todellinen julkisen sektorin työntekijämäärä ja tehottomuus eivät ole poikkeuksellisen suuria.
Kun julkiset menot ovat liian suuret niin verotus on korkeata talouskasvu on olematonta ja varallisuustasot jäävät mataliksi !! Kuten Suomessa tapahtuu !?
Kun keskim varallisuus aikuista kohti on matala, niin yhteiskunnasta puuttuu halu ja kyky tehdä investointeja ja sijoituksia !? Jotka ovat terveen, dynaamisen ja kasvavan talouden edellytyksiä !!
Lopputuloksena Suomi velkaantuu lisääntyvästi ja velkaantuu ulkomaille !?
Esim Sveitsissä julkisella sektorilla on noin 250000 työntekijää 9 miljoonalle asukkaalle. Suomessa noin 700000.
Sveitsissä puuhattiin 3 000 €/kk minimipalkkaa lakiin, jota ei saatu läpi, koska sitä pidettiin liian matalana.
Sveitsissä yritysten innovatiivisuus on täysin toista kuin Suomessa, jossa yritysten investointirahat vedetään pois omistajille 7,5% osinkoveroedulla listaamattomista yrityksistä.
Kirjoittaja puhuu kuin lapsille !?
Alla näkyy miten Suomen julkiset menot ovat maailman korkeimmat suhteessa BKT:hen.
Ja sitten näkyy myös miten keskim varallisuus aikuista kohti on Suomessa Länsimaiden matalin !!
Todisteet siitä, että kirjoittaja on hakoteillä ! Varallisuudet ovat matalia koska julkiset menot ovat korkeita ! Ei ole vaikeata ihmisen ymmärtää jos ei anna politiikan sekoittaa ajatuksia !?
Julkisen talouden menot suhteessa BKT:hen
Esimerkkejä !
Suomi 57%
Itävalta 55%
Ruotsi 50%
Saksa 49%
Norja 49%
Tanska 47%
Islanti 46%
UK 44%
USA 39%
Sveitsi 32%
Tässä tietoa varallisuudesta !
Mitä tulee varallisuustilastoihin, niin Suomi on länsimaiden peränpitäjiä, koska julkisen talouden menot ovat ja ovat olleet vuosia liian korkeita !
Keskimääräinen varallisuus aikuista kohti eri maissa ! USA Dollari
Listan yläpäässä olevat valtiot/yhteiskunnat omaavat kyvyn ja motivaation tehdä sijoituksia ja investointeja !
1 Liechtenstein $758,637
2 Monaco $727,311
3 Switzerland $696,604
4 Luxembourg $657,564
5 United States $579,051
6 Bermuda $569,232
7 Hong Kong $552,930
8 Australia $550,110
9 New Zealand $472,153
10 Iceland $467,795
11 Cayman Islands $436,749
12 Denmark $426,494
13 Canada $409,297
14 Netherlands $400,828
15 Sweden $381,968
16 Belgium $381,114
17 Singapore $358,204
18 Norway $334,432
19 France $322,074
20 United Kingdom $309,375
21 Taiwan $297,864
22 Israel $273,417
23 Germany $256,985
24 Greenland $251,499
25 Ireland $251,337
26 Austria $250,125
27 Japan $245,238
28 South Korea $237,644
29 Italy $231,323
30 British Virgin Islands $228,342
31 Spain $222,888
32 Qatar $188,106
33 San Marino $186,804
34 Finland $186,208
Aloitus kertoi jo miksi julkiset menot ovat.
Toisekseen keskimääräinen varallisuusluvut eivät huomioi Suomen työeläkkeitä, jotka ovat suomalaisten varallisuutta. Myöskään sitä ei huomioida että jenkkiä kohden valtionvelkaa on 3 kertaa enemmän kuin suomalaista kohtaan (USA:n valtionvelka 38,68 biljoonaa dollaria) tai että jenkkitalouksilla on puolet enemmän velkaa kuin suomalaisilla talouksilla, puhimattakaan että suomalaisten laadukkaat julkiset perushyvinvointioalvelut saa verotuksella ilmaiseksi tai hyvin edullisin palvelumaksuin toisin kuin jenkeissä mm. koulutus, lastenhoito, vanhustenhoito, terveydenhoito jne.🇫🇮
Suomalaisten eläkeläisten (n 80% eläkeläisistä) varallisuus on 1500-3000€ brutto/kk -kovempi vero%., siitä maksavat hunajaiset asumiskulut, syömisen, lääkkeet, muut laskut ja varmaan monella on velkaakin. Jännä kun täällä lähinnä tuodaan esiin se seikka, että eläkeläiset saa vaan rahaa, eikä ymmärretä, että ei ne maksut mihinkään katoa eläkkeelle jäädessä.
Tuohon ei lasketa niitä miljoonaeläkeläisiä, koska pystyvät maksamaan hyvät tuomarit, joilla on tietotaito verojen maksuista eli miten minimoida verot.
Seuratkaa nyt hyvät ihmiset maailmaa vähän laajemmin !
Suomessa julkinen talous on liian suuri, eikä näinollen Suomella ole ollut vuosikymmeniin tuottavuutta pienentää julkista velkaa joka paisuu vuosittain ja on peräisin ulkomailta !?
Tässä esimerkit tehokkuudesta ja tehottomuudesta kansantaloudessa !
Pieni vertailu !
Suomi ja Yhdysvallat
1. Julkisen talouden menot suhteessa BKT:hen
Suomi 57%, Yhdysvallat 39%
2. Keskim varallisuus aikuista kohti
Suomi 186000 USD, Yhdysvallat 579000 USD
3. Julkisen velan tausta
Suomi 80-90% ulkomailta, Yhdysvallat 75-78% kotimaasta
4. Terveydenhoito-kulujen kuormitus julkiseen talouteen
Suomi 85%, Yhdysvallat 45%
5. Keskuspankin kultavaranto
Suomi 44 tonnia, Yhdysvallat 8100 tonnia
6. Nobel palkinnot
Suomi 5kpl, Yhdysvallat 430kpl
Kts erityisesti kohdat 1-3. Niistä näkyy että Suomen talous on halvaantuneessa tilassa !?
Varallisuus 1500-3000€ brutto/kk ???????????? Mitä?
Asetat esille juuri sitä tilastoa, jota avauksessa epäillään vääräksi. Tuo on vain väittelyä.
USA painaa reservivaluutallaan ja rahanluontioikeudellaan vaan lisää velkafeikkirahaa, jolla se ostaa maailmalta innovaatiot ja huiput. 38,68 biljoonaa dollaria velkaa joka valunut pääosin suurfirmoille ja niiden multimiljonäärien sekä miljardöörien taskuihin.
Vääristää lukuja ihan kivasti.
Yhdysvaltojen talous on erittäin terve ja toimintakykyinen !!
Suomen talous on sairas ja näivettynyt !? Valitettavasti !?
Taas yksi oikeiston olkiukko savuna ilmaan.
Tuommoisen lähteettömän tekoälyllä tehdyn mutukirjoituksen perusteella Suomessa julkinen sektori pitäisi kaksinkertaistaa mutta ei suinkaan opetus, terveydenhoito eikä turvallisuuspuolella.
Julkinen puoli on melkein yhtä kallis ja samanverran työllistävä kuin muissa pohjoismaissa eli erot pienet. Mutta muihin eu maihin verratessa suomen julkinen puoli sika kallis.
Ainoa oikea tapa mitata julkista taloutta on.....
Julkisen talouden menot suhteessa BKT:hen per valtio !
Julkisen talouden menot suhteessa BKT:hen
Esimerkkejä !
Suomi 57%
Itävalta 55%
Ruotsi 50%
Saksa 49%
Norja 49%
Tanska 47%
Islanti 46%
UK 44%
USA 39%
Sveitsi 32%
Et viitsinyt lukea avausta tarkasti.
Ei Suimi tarvitse pullataikinaksi paisunutta julkista sektoria, johon on tungettu hiivaa aina vaan lisää, kun sopiva porukka mäellä jo tyrii tai ei enää valita jatkoo. Näille leivotaan uusia hyväpalkkaisia virkoja, ja jos ei johonkin mahdu, keksitään uusia virastoja. Hyvä esimerkki ketku-Sitra.
Tähän maahan riittää max 1000 leimanlyöjää ja niille max 4 johtajaa. Päätökset on tehty jo 25 v muualla. Nyt tämä loistauti levisi terveydenhuoltoon!
hyvinvointipalveku hyvinvountipalvelualue hyvinvointijohtaja
hyvinvointivaltio
valtion johtaja
virkamies ja hyvinvointipaperia ja neuvoja ja hyvinvointipäätös kauhea huoli tuotto miinuksella pahantekoa vaan hyvinvointipalvelu on kusetusta ja samoin jaikki oalvelut ja paperit joihin kirjoitetaan valheita tahallaan. virkamies on piru ja perkele itte. maksakaa orjat vero orjuuttajallenne joka vaan miettii.miten teistä saisi vielä enemmän irti hyötyä vähemmällä. hyvinvointijevennysxsyö pulla ja vappusatanen taskuun
suomi laitetaan nyt jallituksen toimesta isis kuntoon
Kyllä — Suomen julkinen sektori on työntekijämäärältään suhteellisesti Pohjoismaiden pienimpiä, kun sitä mitataan julkisen sektorin osuutena kaikista työllisistä.
📊 Keskeinen tilastovertailu Pohjoismaissa (julkisen sektorin osuus koko työllisyydestä):
➡️ Norjassa noin 30,9 % kaikista työpaikoista on julkisen sektorin työtä.
➡️ Ruotsissa noin 29,3 %.
➡️ Tanskassa noin 27,3 %.
➡️ Suomessa noin 25,2 % – eli pienin näistä neljästä suuressa Pohjoismaasta.
🔍 Myös tutkimuksessa vuosilta 2019–2021 julkisen sektorin osuus Suomessa oli Pohjoismaiden matalimpia:
➡️ Suomi noin 25,4 %,
➡️ Iceland noin 25 % (jos mukaan lasketaan Islanti),
➡️ Ruotsi ja Norja selvästi korkeammat (~29–31 %).
📌 On huomattava, että eri tilastolähteet käyttävät eri määritelmiä (“general government” vs. laajempi julkinen sektori), mutta tulos on samansuuntainen: Suomessa julkisen sektorin työpaikkojen osuus suhteessa koko työllisyyteen on matalampi kuin useimmissa muissa Pohjoismaissa .
👉 Tämä tarkoittaa, että vaikka julkinen sektori on Suomessa edelleen merkittävä työnantaja ja suurempi kuin monissa muissa OECD-maissa, se ei ole Pohjoismaiden suurin suhteellisesti mitattuna.
Molemmilla mailla on myös valtavan erilaiset taloudet
Suomessa julkinen sektori käsittää myös terveydenhuollon. Esim ranskassa on sekamalli, jossa julkinen ja yksityinen toimii alalla. Julkiseen sektoriin ei tietenkään toki lasketa tätä yksityistä terveydenhuollon sektoria.
Käsittää noin puolet yksityisestä Kela-korvauksien kautta. Asiantuntijat ovat kertoneet että näillä sadoilla miljoonilla euroilla Suomen julkinen perusterveydenhuolto saataisiin kuntoon.
Ottaako vertailu mukaan mitä tuohon julkiseen sektoriin kuuluu? Suomessa esim sairaanhoitajat kuuluvat vaikka kaikissa maissa näin ei taida olla.
Suomi käyttää terveydenhuoltoon 9,6% bkt:sta ja se on selkeästi vähemmän kuin Pohjoismaissa, Saksassa, Britanniassa jne. Nämä maat pärjäävät oikein hyvin, vaikka käyttävät uohon neljänneksen suuremman osuuden bkt:sta. Ehkä ne pärjäävät juuri siksi, että ne panostavat peruspalveluihin, jotka Suomessa on jätetty rapistumaan.
Suomi on valunut Itä-Euroopan maaksi, jossa kaikki toiminta kituu ja se syventää kierrettä.
Suomessa julkinen sektori käsittää myös valtaosan varhaiskasvatuksesta, eli päiväkodit.
Myös nuorisotyö. Yleisesti muualla maailmassa tämä on kolmannen sektorin vastuulla.
Eihän julkisen sektorin koko itsessään ole mikään ongelma joka pitäisi ratkaista. Se voi olla vaikka 100%, jos sillä saa aikaan hyvän elämän kansalle ja se on kestävällä tavalla toteutettu. Ongelma ei ole julkisen sektorin koko, vaan se, että se ei ole tällä hetkellä kestävällä pohjalla. Kestävä pohja voidaan luoda myös muilla keinoin, kuin julkisen sektorin kokoa pienentämällä.
Toinen syy siihen, miksi julkisen sektorin menot ovat suuret suhteessa BKT:een on se, että yksityinen sektori Suomessa on tehoton.
Helsingin pörssiyritysten yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2024 oli samaa tasoa kuin vuonna 2010.
Suomalaiset yritysjohtajat eivät osaa kasvattaa yrityksiä vaan yritykset kuihtuu ja näivettyy suomalaisten yritysjohtajien johdolla.
Jos EK ja yritysjohtajat oikeasti noudattaisivat tulos tai ulos -periaatetta, niin he häpeäisivät tuloksiaan ja eroaisivat tehtävistään liike-elämässä.
Ranskalainen ja saksalainen byrokratia on oma lukunsa. Ei voi sanoa, että asiat hoituisivat helposti.
Siellä on kirjaimellisesti sivu koulutuksen ja terveydenhuollon kustannustehokkuudesta. Sivu 59. Suomi on molemmissa hieman keskitasoa kustannustehokkaampi.
Tästä saa nyt sellaisen kuvan, että Suomessa julkinen sektori olisi jotenkin paisunut palvelutuotannossaan. Oikeasti kyse on enemmänkin siitä, että Suomen BKT on junnannut vuosikaudet paikoillaan.
Eli kustannukset ovat kasvaneet ennusteiden mukaan, bkt ei.
Ongelma on nimenomaan yksityisellä sektorilla.
Johtajat eivät osaa tuottaa myytävää, joka menisi kaupaksi hyvällä hinnalla.
Niin, kun julkiset menot ovat liian suuret suhteessa BKT:hen, kuten Suomessa on, niin tämän vuoksi talouskasvu on olematonta !!
Jaa, sitä kun luulisi, että BKT on sen takia pieni, kun talouskasvu on olematonta.
Mutta oikeistotoljakkeen mielestä sekin on tietenkin toisinpäin.
Keskinkertainen BKT ja valtavat eläkemenot. Sen olisi voinut laittaa suoraan otsikkoonkin, mutta tämä on parempi tapa saada oma lukijakunta öyhöttämään ja vaatimaan lisää leikkauksia koulutukseen ja terveydenhuoltoon.
No millon eläkkeitä leikataan? Kaikki tajuaa että leikkauksella olisi välitön positiivinen vaikutus työllisyyteen ja BKT:hen. Kun nuo olisi taas iskussa niin eläkkeitä voidaan taas hilata ylöspäin kun niille löytyy maksukykyä väestöstä
Jollain käsittämättömällä tulkinnalla saadaan, että (työ)eläkkeet on omaisuudensuojan piirissä, joten niiden leikkaus vaatii jo lakimuutoksia. Joku voisi ELI5 miksi työeläke on omaisuudensuojan piirissä, mutta vastaavat sosiaalituet, kuten vaikkapa toimeentulotuki ei.
Työeläke on ulosmitattu työntekijän palkasta.
Toimeentulotuki on köyhäinapua, eli ei ole ulosmitattu saajan palkasta.
Tuo käsittää kaikki henkilöt joiden palkka tukee verorahoista.
Eli tuossa on PV/Hoitoalat/Poliisi/Kunnat/Hallitus/ ja sitten kaikki tukityöntekijät.
Toki saisihan määrää alas, mutta tarkoittaa vain sitä että palvelut ostetaan muualta sen sijaan että tuotetaan itse = tulee kalliimmaksi.
Tuntuisi omakohtaisen kokemuksen perusteella toimivan hyvin melko moneen muuhun maahan verrattuna. Jatketaan samaa mallia.
Asiat pitää hoitaa, mutta kevyemmin.
Suomessa on mm. yli mitoitettu "ympäristö hallinto".
Oikeusjärjestelmä on erittäin kallis käyttää ulkomaalaisten rikollisten asioiden hoitoon... jne..
Suomikin on luisumassa turvattomaksi kehitysmaaksi.
Talous ja turvallisuus pettää. Kulttuuri mädättyy.
Massa työttömyys on ollut jo vuosikymmeniä.
Mutta toimitaan Eu nato nettomaksaja.
Rahoittaa jopa suurvaltasotaa.
Rahat loppuu, kun rahat törsätään hukkaan.
Lapsellinen Idealismi politiikka vuosikymmenien ajan johti rahapulaan...
Nyt meillä on esim. liikaa elättejä, sos.turva peräinen maahanmuutto toi valtavat kulut. Jouten olevat, sopeutumis haluttomat ihmismassat tuotiin eläteiksi.
Sen "pakolais teollisuuden" Ideana on asumistukien ja sos tukien siirto, siis korruptio.
Ja rahat loppuu, Nyt on pakko vähentää kuluja.
Ja kanta suomalaisetkin kärsii nyt sen entisen hyvinvointi valtion alasajosta ....
-Mutta ulkom. kela turisteille järjestetään täydet sos.tuet, ohjatusti !!!
Tämä tulos lienee seurausta siitä, että Suomessa yksityinen sektori tutkitusti panostaa vähemmän kehitykseen ja kasvuun kuin muualla länsimaissa. Totta kai julkisen sektorin osuus BKT:stä korostuu, jos yksityinen sektori ei halua tai onnistu kasvattamaan liikevaihtoaan.
Jonkun pitäisi keksiä miten yksityinen puoli saataisiin Suomessa menestymään paremmin. Se ei auta mitään että annetaan julkisen henkilöstölle kenkää, koska silloin kotimainen kulutus kärsii ja sitä kautta yksityiselläkin menee entistäkin heikommin.
Vika on Suomen liian suurissa julkisissa menoissa, jotka ovat maailman suurimmat kuten alla näkyy !
Julkisen talouden menot suhteessa BKT:hen
Esimerkkejä !
Suomi 57%
Itävalta 55%
Ruotsi 50%
Saksa 49%
Norja 49%
Tanska 47%
Islanti 46%
UK 44%
USA 39%
Sveitsi 32%
Kyllä veroja säästyy jos turhat julkisen jäsenkirjapalkatut poistetaan
Niin, BKT pitäisi nostaa samalle tasolle kuin naapureillakin.
No suuri julkinen sektori on merkki kehittyneestä länsimaasta, kun taas pieni julkinen sektori vertautuu usein kehitysmaihin, joissa ihan perusasiat ovat rempallaan. Perusasiat voivat olla tiestö, puhdas juomavesi, jätehuolto jne jne. Siellä todella yksityinen sektori vetää rahat omiin taskuihinsa ja rikkaat rikastuvat. Ei liene tavoiteltava kehityskulku Suomessa?
Suomessa on maailman suurimmat julkiset menot suhteessa BKT:hen. !?
Ne ovat 57% !?
Suomella ei ole varaa niihin !?
Julkinen velka on nyt tasoa 240-250 miljardia Euroa, joka kasvaa vuosittain ja on peräisin ulkomailta !?
Olisi asiallista myös tietää onko vertailu samoilla mittareilla tehty kaikissa vertailun maissa,?. Mm Suomea on huomautettu liian matalasta sosiaaliturvasta, suomalainen maksaa EU tasolla eniten omavastuuta lekurilla/hoitsulla käynnistä kaiken muun päälle.
Mutta eihän me saada tietää koko totuutta vertailusta, koska se sotii joidenkin ajatusmaailmaa vastaan että julkinen sektori on Suomessa kallis.
Nyt on oikeistohallitus ollut kaksi vuotta hallitsemassa ja kaikin puolin asiat ovat mennyt huonompaan suuntaan.
Klassista uusliberaalien propagandaa, jolla yritetään oikeuttaa kaiken yksityistäminen.
Puheet julkisesta sektorista ovat pääosin hevonkakkelia, kuten kaikki muukin populismiroska, mitä oikeisto laidasta laitaan suoltaa.
Se, että ihmiset uskovat oikeistoa, on syynä siihen, että taloutemme on täysin kuralla.
Marin sanoi, että Suomi on rikas maa ja meidän täytyy auttaa muita köyhempiä EU-maita.
Koko keskustelu on hakoteillä. Suomen talous on polkenut paikallaan 18 vuotta. Julkinen puoli ei varsinaisesti tuota mitään, vaikka se BKT:ssä laskennallisista olettamuksista johtuen lasketaan tuottavaksi. Sen oletetaan sitten joskus antavan plustulosta. Yksinkertaisesti voidaan sanoa, että julkinen puoli on liian suuri, koska se syö tarvittavan talouskasvun, jolla Suomi pysyisi kilpailukykyisenä maailman muiden maiden joukossa. Jos jollain muulla maalla on suurempi julkisten työntekijöiden suhteellinen määrä, niin ei se Suomea hyödytä, koska meillä ei ole varaa tähän nykyiseen.
Kiitos, tulipa oikaistua aiempi höpinä ja tyypilinen sosialistinen selitys missä velat ja kulut muuttuu saataviksi.
Jos maalla ei ole tuloja niin sosiaalietuuksista leikataan ja jos se ei riitä niin veroja nostetaan. Joten ne leikkaukset ensin kiitos, vasta sitten korotukset jos tarve.
"Julkinen puoli ei varsinaisesti tuota mitään"
Niin, ja kotityöt eivät tuota mitään. Voi siis lopettaa siivoamasta ja hoitamasta lapsia, kun ei niistä kukaan maksa.
On tietenkin selvää, että eihän sitä nyt mitenkään kannata kasvattaa BKT:ta, vaan pitää heikentää palvelut selvästi naapureita, paitsi Venäjää, huonommiksi ja jakaa vielä muutamat veronalennukset, joista massiivisen työttömyyden takia hyötyvät entistä harvemmat.
Sveitsin terveydenhuolto;
Pakollinen vakuutus: Kaikkien Sveitsissä asuvien on otettava pakollinen sairausvakuutus, joka kattaa lääkärinhoidon, sairaalahoidon ja lääkkeet.
Omavastuu ja maksut: Vakuutettavat maksavat kuukausittaiset vakuutusmaksut (premiums) sekä omavastuuosuudet (franchise ja omavastuu), jotka voivat olla korkeita.
Vapaa hoitoonpääsy: Potilaat voivat yleensä valita lääkärinsä ja sairaalansa vapaasti.
Korkea laatu: Sveitsin terveydenhuoltoa pidetään yhtenä maailman parhaista, mutta se on myös erittäin kallis.
Kantonien rooli: Kantonit vastaavat sairaaloiden suunnittelusta ja osallistuvat sairaalahoidon kustannuksiin vähintään 55-prosenttisesti.
Sveitsissä ei siis ole samanlaista verorahoitteista julkista terveydenhuoltoa kuin esimerkiksi Suomessa, vaan palvelut tuotetaan yksityisten vakuutusten ja palveluntarjoajien kautta, mutta tiukasti säänneltynä.
Siitä lähtee jo Suomen julkisesta sektorista henkilöstöä pois yli 200 000.
Terveyspalveluissa työskenteli noin 126 000 (58,3 %), sosiaalihuollossa noin 84 000 (38,6 %) ja näihin liittyvissä hallinnon palveluissa noin 6 800 (3,1 %) työntekijää.
Sveitsin puolustusmenot ovat olleet noin 0,76 % BKT:sta, mutta kasvavat geopoliittisten riskien vuoksi.
Neutraliteetin Sveitsi säilytti toisessa maailmansodassa samoin kuin Ruotsi.
Pankkisalaisuuden turvin Sveitsiin virtasi juutalaisilta varastettu omaisuus ja valloitetuista maista kulta, taidetta ja muuta ryöstösaalista.
Ruotsi taas turvasi malmin saannin natsien sotateollisuudelle.
Ei ihan vertailukelpoinen Suomen kanssa. Rahanvaihdolla rikastuu.
Kokkolan tai Vaasan paloasemalla oli -80 luvulla 30 työntekijää, virkamiestä.
Nyt niitä on yli 200 !
Vai ei ole byrokraatteja liikaa ?????
Alkaakaahan irtisanomaan, tarpeettomien palkkojen maksaminen on rikos.
Demarit eivät omista verorahoja, ne omistaa kansa.
Eikä omista kansahan on antanut täydet valtuudet äänestäessään tiedetyille henkilöille HENKILÖILLE ei puolueille. Ja tuonjälkeen kansa voi pitää turpansa kiinni on pelin henki.
No siihen perään tuli sosiaalidemokraatin mielipide.
Haiseva sellainen.
Älä viitsi ei missään puolueessa joku saatana kansalaisten valitsema Rivi kansanedustaja mitään valtaa omaa. Paska avaa kerrankin turpansa väärään aikaan ja heti menettää puolueen luottamuksen. Ja kansalta eli paskoilta ei asiasta edes kysytä.
Rahat ei riitä mihinkään, kun sitä ihan kiristämällä kulutetaan. Kunta- ja hyvinvointialueiden työntekijöiden palkat nousevat sopimuskaudella yhteensä 9,17 % ja kumulatiivisesti 9,49 %. Onneksi on keksitty muutosneuvottelut ja irtisanomiset miljardikorotusten vastapainoksi
Nyt pitäs vaan antaa tuomioita esimerkiksi lääkäreille jos ne lääkärintyöt on vataanottaneet ja osa töistä jää hoitamatta. Eihän muissakaan ammateissa voi töitä siirtää jonoon odottelemaan josko joskus tulisi aikaa niille.
Paljon, paljon, vähemmän palkat siis nousee 3-4 vuoden sipimuskaudella kuin hinnat ovat nousseet jopa vuodessa. Mm. kahvin hinta nousi Suomessa 2024-2025 vuodessa 51%, Euroopan eniten. Euroopassa keskimäärin 13,3%.
Suomen virkamieskunnalla pyörittäisi 50 miljoonaista kansaa.
Byrokraatit kinokseen !
Sdp- haisee.
Tässä julkisen sektorin menot vuodelta 2023 toimialoittain, euroina ja prosentteina, yli puolet vie sosiaaliturva ja terveydenhoito.
Tässä on Suomen julkiset menot toimialoittain (COFOG-luokituksen mukaisesti) viimeisimmillä saatavilla olevilla tiedoilla (vuosi 2023, Tilastokeskuksen ja muiden tilastojen perusteella):
📊 Julkiset menot toimialoittain vuonna 2023 (miljoonaa euroa)
Toimiala (COFOG) Menot (milj. €) Osuus kokonaismenoista
Sosiaaliturva 70 191 ~46,0 %
Terveydenhuolto 20 720 ~13,6 %
Koulutus 17 286 ~11,3 %
Yleinen julkishallinto 18 097 ~11,9 %
Elinkeinoelämän edistäminen 12 515 ~8,2 %
Vapaa-aika, kulttuuri ja uskonto 4 615 ~3,0 %
Puolustus 3 926 ~2,6 %
Yleinen järjestys ja turvallisuus 3 392 ~2,2 %
Asuminen ja yhdyskunnat 1 297 ~0,8 %
Ympäristönsuojelu 594 ~0,4 %
👉 Yhteensä (kaikki julkiset menot) 152 633 100 %
Ja laitavasen vihervasemmisto haluaa tänne lisää sosiaaliturvan nauttijoita EU:n ulkopuolelta.
Taas oikeisto K-settaa kuten kaupassa greedflationilla.