Lopputalven ennuste näyttää yhä sangen kylmältä. Kuva: Foreca
Tilastollisesti käsillä ovat talven kylmimmät hetket. Vuorokauden keskilämpötila on tyypillisesti matalimmillaan tammi–helmikuun vaihteessa, mutta selkeinä päivinä aurinko alkaa jo vähitellen lämmittää ja tasaa kovimpia pakkashuippuja. Vaikka valo lisääntyy, kylmyyttä voi lisätä erikoinen tapahtuma yläilmakehässä: länsivirtausten voimakkuus stratosfäärissä romahtaa kahteen otteeseen helmikuun alussa. Tämä lisää merkittävästi kylmän sään todennäköisyyttä keskileveysasteilla, ja vaikutukset voivat kestää viikkoja. Erityisesti maan eteläosassa talven kylmimmät hetket voivat vielä olla edessä päin ensi viikon alussa.
Ennusteiden vuoristorata: Mihin jäi ennustettu lauha talvi?
Tämän talven sään ennustamisessa on ollut monta haastetta. Kausiennusteet ovat jo lokakuulta lähtien liputtaneet erittäin lauhan talven puolesta. Lauhaa meillä olikin joulukuussa, mutta sitten suursääkuvio muuttui radikaalisti. Pitkään näytti siltä, että polaaripyörre olisi tammikuussa voimakas ja pitäisi lauhat länsivirtaukset meillä voimakkaina.
Todellisuudessa lauhat länsituulet ovat jääneet vain Etelä- ja Keski-Euroopan asiaksi. Pohjois-Eurooppa ja moni muukin alue on puolestaan kuulunut massiiviseksi paisuneen polaaripyörteen "lonkeroiden" sisälle. Tämä kehityssuunta alkoi yllättäen vuodenvaihteessa, eikä siitä ollut esimerkiksi ennen joulua pitkissä ennusteissa merkkiäkään. Muutokset ovat tapahtuneet tänä talvena ennusteissa hyvin nopeasti ja radikaalisti, mikä on tehnyt meteorologien työstä poikkeuksellisen mielenkiintoista – ja haastavaa.
Tilastollisesti käsillä ovat talven kylmimmät hetket. Vuorokauden keskilämpötila on tyypillisesti matalimmillaan tammi–helmikuun vaihteessa, mutta selkeinä päivinä aurinko alkaa jo vähitellen lämmittää ja tasaa kovimpia pakkashuippuja. Vaikka valo lisääntyy, kylmyyttä voi lisätä erikoinen tapahtuma yläilmakehässä: länsivirtausten voimakkuus stratosfäärissä romahtaa kahteen otteeseen helmikuun alussa. Tämä lisää merkittävästi kylmän sään todennäköisyyttä keskileveysasteilla, ja vaikutukset voivat kestää viikkoja. Erityisesti maan eteläosassa talven kylmimmät hetket voivat vielä olla edessä päin ensi viikon alussa.
Ennusteiden vuoristorata: Mihin jäi ennustettu lauha talvi?
Tämän talven sään ennustamisessa on ollut monta haastetta. Kausiennusteet ovat jo lokakuulta lähtien liputtaneet erittäin lauhan talven puolesta. Lauhaa meillä olikin joulukuussa, mutta sitten suursääkuvio muuttui radikaalisti. Pitkään näytti siltä, että polaaripyörre olisi tammikuussa voimakas ja pitäisi lauhat länsivirtaukset meillä voimakkaina.
Todellisuudessa lauhat länsituulet ovat jääneet vain Etelä- ja Keski-Euroopan asiaksi. Pohjois-Eurooppa ja moni muukin alue on puolestaan kuulunut massiiviseksi paisuneen polaaripyörteen "lonkeroiden" sisälle. Tämä kehityssuunta alkoi yllättäen vuodenvaihteessa, eikä siitä ollut esimerkiksi ennen joulua pitkissä ennusteissa merkkiäkään. Muutokset ovat tapahtuneet tänä talvena ennusteissa hyvin nopeasti ja radikaalisti, mikä on tehnyt meteorologien työstä poikkeuksellisen mielenkiintoista – ja haastavaa.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Tuo -35 astetta oli Vantaalla 1985 jotain.
40 vuotta on todella lyhyt aika maapallon historiassa.
Nyt maapallon keskilämpötila nousee ennätyksellisen nopeasti.
1987 Helsinki pakkasta tammikuun 10 päivä 36 astetta joka ei hellittänyt viiteen päivään. Pakkaset olivat kovia ja kestivät myöhään kevääseen.
Syksy
1986 syksy oli kylmää ja enteili kovaa talvea. Suomenlahti oli jäätynyt jo ennen joulua, siksi maahan satanut lumi jäi Helsingissä pysyväksi.
1986-1987 oli kovin talvi, eikä sen jälkeen ole sellaista ollut.
Eikä nouse.
1965-66 oli kova talvi. 3.2-66 oli -40c usealla paikkakunnalla etelä-suomessa. Luntakin 80 -100 cm etelässä asti maaliskuussa.
Tosin muistan hyvin 1987 tammikuussa, viikon koillistuuli -35c
Ei nouse. Eikä jäätiköt sula. Eikä merien pinta nouse.
Jos laitat faceen kuvan vedenkorkeudesta vapaudenpatsaan jalasta 1911 ja nyt, kun se on molemmissa samalla korkeudella, lentää julkaisu sivulta kuin nuorten keihäs valeuutisena.
Merien lämpötilat ovat nousseet.
Ja jokainen voi todeta jäiden lähtevän nykyisin huomattavasti aikaisemmin kuin 30 vuotta sitten.
Maapallon keskilämpötila on noussut ennennäkemättömän nopeasti.
80-luvulla oli vuosia kestänyt kylmä kausi. Esimerkiksi 30- ja 60-luvuilla oli paljon lämpimämpää.
Kaksi vuotta sitten oli itäsuomessa useita viikkoja yli -25, mm uuteanavuotena -33 kun tuli itse oltua muuttohomissa mukana, oli muuten kylmä. Viime talvi puolestaan oli lämmin ja pääkallokelit kokoajan...
Maailman eri sääasemat kertovat maapallon keskilämpötilan nousevan nyt todella nopeasti.
Sata vuotta on todella lyhyt aika maapallon historiassa.
Sääasemia on tarkoituksellisesti siirretty lämpimämpiin paikkoihin.
Pitää osin paikkansa, koska ennen oli asemat hyvin sijoitettu, nykyisin joka paikassa ja väärin asennettu.
Juu itsekin muistan 1980-luvulta todellisen talven. Muistelen että olisiko ollut talvi 1987 vai 1988. Mutta lyhykäisyydessään: Etelä-Suomessa tammikuun puolivälissä lämpötila laski 25 pakkasasteeseen, eikä sen jälkeen 2 kuukauteen kertaakaan noussut alle 25 pakkasasteen. Muistelen että normilämpötila oli jotain 28-29 astetta pakkasta ja kovin lukema jonka näin kodin lämpömittarissa oli -34. Ja siis nimenomaan Etelä-Suomessa.
Ihan samoissa lukemissa kuin ennenkin siis. Väliin mahtuu sitten leudompiakin talvia ja niistä ruvettu puhumaan nimikkeellä "ilmaston lämpeneminen".
Varmaan jokainen suomalainen olis valmis tekemään kaikkensa jotta ilmasto lämpenis roimasti.
Pitää olla idiootti jos asuu lämpimässä maassa ja kuivuus vaivaa. Jos kuvittelee että suomalaiset tekis yhtään mitään sen eteen ettei ilmasto lämpenis entisestään. Tieysti jos nuo paskat MAKSAA niin silloin eri asia.
Tulee se kevät kuitenkin. Sitten kesä syksy ja taas uusi talvi.