Haryn tuulivoimaillasta

Eipä tuolla paikallaolijan (Kanala) mukaan mitään asijaa ollukkaa. Pelottelua vaan ja ykspuoleista mölinää

Tilaisuudessa kaikki asiantuntijat perustelivat kaikki sanomansa tutkimustietoihin ja pitkäaikaisiin kokemuksiin tuulivoimaloista Suomesta ja ulkomailta sekä mainitsivat aina tietolähteen ja tutkimusten suorittajat.

Sen sijaan kunnan järjestämissä tuulimyllyjen tyrkyttäjien tilaisuuksissa ei tietenkään mainita myllyjen lukuisista vakavista haitoista, vaan niissä on aina uskoteltu totuuden vastaisesti, että myllyt tuottavat hirveästi rahaa kunnalle ja maanomistajille?

Anonyymi00015 kirjoitti:

Tilaisuudessa kaikki asiantuntijat perustelivat kaikki sanomansa tutkimustietoihin ja pitkäaikaisiin kokemuksiin tuulivoimaloista Suomesta ja ulkomailta sekä mainitsivat aina tietolähteen ja tutkimusten suorittajat.

Sen sijaan kunnan järjestämissä tuulimyllyjen tyrkyttäjien tilaisuuksissa ei tietenkään mainita myllyjen lukuisista vakavista haitoista, vaan niissä on aina uskoteltu totuuden vastaisesti, että myllyt tuottavat hirveästi rahaa kunnalle ja maanomistajille?

Lue lisää

Ihanko olet tosissaan, että mainitsivat lähteensä? Olitko paikalla kuulemassa?

Tuulivoima ja nanomuovit luonnossa – aliarvioitu riski, kirjoittaa Norjan Teknis-luonnontieteellisen yliopiston (NTNU) professori Anne Fiksdahl. Hän on kemisti ja työssään perehtynyt nanomuoveihin.
Mikromuovit ovat vakava ympäristö- ja terveysongelma. Muovituotteet hajoavat mikromuoveiksi luonnossa, maaperässä, vedessä ja ilmassa. Ne kertyvät eliöiden ravintoketjuihin kaikilla tavoilla. Mikromuovia on löydetty myös ihmisten elimistöstä.
Nanomuovien uskotaan olevan terveydelle vielä vaarallisempia kuin mikromuovien. Nanomuovia syntyy mikromuovin hajotessa, se on muovin ”viimeinen vaihe”. Sitä syntyy kaikkialla, missä mikromuoviakin on. Nanomuovia koskeva tutkimus on vielä alussa, ja siitä tiedetään vasta vähän. Nanomuovihiukkaset voivat tunkeutua mikromuoveja tehokkaammin elimistöön, koska ne ovat pienempiä, ja ne voivat läpäistä solukalvot, ja kulkeutua jopa aivoihin, maksaan ja munuaisiin. Lisää tutkimusta tarvitaan.
Tuulivoimaloiden nano- ja mikromuovipäästöistä raportoidaan liian vähän. Lavat on valmistettu komposiittimateriaaleista ja pinnoitettu muovipohjaisilla pinnoitteilla. Ajan myötä pinnan kuluminen ja eroosio aiheuttavat muovimateriaalin ajoamista, ja mikro- ja nanomuovipölyä leviää ympäristöön voimaloiden käytön aikana. Norjan ympäristöviraston vuonna 2020 tekemän selvityksen mukaan tuulivoimaloiden lapojen kulumisesta vapautuva mikro- ja nanomuovimäärä vaihtelee suuresti, ja arvioidaan olevan keskimäärin 60 kg tuulivoimalaa kohden vuodessa. Lisäksi on otettava huomioon käytöstä poistettavien lapojen hävittämisen ongelmat.
Tällä hetkellä tietoa mikro- ja nanomuovin haitoista on jo riittävästi estääksemme muovin hallitsemattomasta käytöstä aiheutuvia ongelmia. Tämä pätee myös tuulivoimaloihin. On mahdotonta poistaa käytöstä suurimpia mikromuovin lähteistä, kuten autonrenkaita, asfalttia, muovituotteita, joilla pyritään kehittämään keinoja ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Tuulivoimaa olisi mahdollista korvata Norjassa muilla energianlähteillä, kuten vesi- ja aurinkovoimalla, biovoimalla ja ydinvoimalla, sanoo Anne Fiksdahl. (Kooste TV-KY ry).
Linkki NTNU:n verkkosivulla julkaistuun kirjoitukseen: https://www.universitetsavisa.no/…/vindkraft-og…/443867…
Norjan ympäristöviraston vuonna 2020 julkaisemassa raportissa todettiin tuulivoimaloista mikromuovin lähteenä seuraavaa:
”Polymeeripohjaisten tuuliturbiinien pintojen kuluminen voi olla laajaa, erityisesti turbiinin lapojen etureunalla, joiden nopeudet ovat suuret, usein yli 200 km/h kärjessä, ja erityisesti sateen yhteydessä200. On olemassa useita yrityksiä, jotka korjaavat tuuliturbiineja. Tuuliturbiinin lavat voidaan valmistaa eri materiaaleista ja niillä voidaan käyttää erilaisia suojakerroksia, ja parhaillaan tutkitaan, mitkä niistä aiheuttavat vähiten kulumista201. Lasikuitupolyesteristä valmistettujen tuuliturbiinin lapojen kulumista koskevat ad hoc -laskelmat viittaavat siihen, että se voi olla luokkaa 70 kg lapaa kohden vuodessa tai 70 * 3 = 210 kg turbiinia kohden (pessimistinen)202. Norjassa on 800 tuuliturbiinia, mikä tarkoittaa noin 168 tonnia mikromuovia vuodessa. Alan itsensä optimistisempien arvioiden mukaan 50 grammaa mikromuovia/turbiinin lapa * 3 = 0,15 kg turbiinia kohden vuodessa203, mikä antaisi yhteensä 120 kg. Uskomme, että todelliset päästöt riippuvat tuuliturbiinin tyypistä ja sijainnista sekä siitä, sisällytetäänkö mukaan suuremmat muovinpalat, jotka kuluvat pois, vai vain gelcoat-pinnoite. Tällä hetkellä arvioimme niiden olevan 10–170 tonnia, ja oletamme keskiarvon olevan 50. Tätä on tutkittava lisää kentällä, jotta saadaan luotettavia arvioita.” (google-käännös).
Linkki Norjan ympäristöviraston raporttia koskevaan tiedotteeseen: https://www.miljodirektoratet.no/…/norske-landbaserte…/
Norjan teknis-luonnontieteellinen yliopisto (NTNU) on Trondheimissa sijaitseva Norjan suurin yliopisto, joka kantaa päävastuun maan teknillisestä korkeakouluopetuksesta. (Lähde: wikipedia).
Norjan ympäristöviraston (miljo-direktoratet) tehtäviin kuuluu ympäristön tilan seuranta, tiedon jakaminen, saastumisen ehkäiseminen jne. (lähde: viraston verkkosivu)

Anonyymi00004 kirjoitti:

Tuulivoima ja nanomuovit luonnossa – aliarvioitu riski, kirjoittaa Norjan Teknis-luonnontieteellisen yliopiston (NTNU) professori Anne Fiksdahl. Hän on kemisti ja työssään perehtynyt nanomuoveihin.
Mikromuovit ovat vakava ympäristö- ja terveysongelma. Muovituotteet hajoavat mikromuoveiksi luonnossa, maaperässä, vedessä ja ilmassa. Ne kertyvät eliöiden ravintoketjuihin kaikilla tavoilla. Mikromuovia on löydetty myös ihmisten elimistöstä.
Nanomuovien uskotaan olevan terveydelle vielä vaarallisempia kuin mikromuovien. Nanomuovia syntyy mikromuovin hajotessa, se on muovin ”viimeinen vaihe”. Sitä syntyy kaikkialla, missä mikromuoviakin on. Nanomuovia koskeva tutkimus on vielä alussa, ja siitä tiedetään vasta vähän. Nanomuovihiukkaset voivat tunkeutua mikromuoveja tehokkaammin elimistöön, koska ne ovat pienempiä, ja ne voivat läpäistä solukalvot, ja kulkeutua jopa aivoihin, maksaan ja munuaisiin. Lisää tutkimusta tarvitaan.
Tuulivoimaloiden nano- ja mikromuovipäästöistä raportoidaan liian vähän. Lavat on valmistettu komposiittimateriaaleista ja pinnoitettu muovipohjaisilla pinnoitteilla. Ajan myötä pinnan kuluminen ja eroosio aiheuttavat muovimateriaalin ajoamista, ja mikro- ja nanomuovipölyä leviää ympäristöön voimaloiden käytön aikana. Norjan ympäristöviraston vuonna 2020 tekemän selvityksen mukaan tuulivoimaloiden lapojen kulumisesta vapautuva mikro- ja nanomuovimäärä vaihtelee suuresti, ja arvioidaan olevan keskimäärin 60 kg tuulivoimalaa kohden vuodessa. Lisäksi on otettava huomioon käytöstä poistettavien lapojen hävittämisen ongelmat.
Tällä hetkellä tietoa mikro- ja nanomuovin haitoista on jo riittävästi estääksemme muovin hallitsemattomasta käytöstä aiheutuvia ongelmia. Tämä pätee myös tuulivoimaloihin. On mahdotonta poistaa käytöstä suurimpia mikromuovin lähteistä, kuten autonrenkaita, asfalttia, muovituotteita, joilla pyritään kehittämään keinoja ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Tuulivoimaa olisi mahdollista korvata Norjassa muilla energianlähteillä, kuten vesi- ja aurinkovoimalla, biovoimalla ja ydinvoimalla, sanoo Anne Fiksdahl. (Kooste TV-KY ry).
Linkki NTNU:n verkkosivulla julkaistuun kirjoitukseen: https://www.universitetsavisa.no/…/vindkraft-og…/443867…
Norjan ympäristöviraston vuonna 2020 julkaisemassa raportissa todettiin tuulivoimaloista mikromuovin lähteenä seuraavaa:
”Polymeeripohjaisten tuuliturbiinien pintojen kuluminen voi olla laajaa, erityisesti turbiinin lapojen etureunalla, joiden nopeudet ovat suuret, usein yli 200 km/h kärjessä, ja erityisesti sateen yhteydessä200. On olemassa useita yrityksiä, jotka korjaavat tuuliturbiineja. Tuuliturbiinin lavat voidaan valmistaa eri materiaaleista ja niillä voidaan käyttää erilaisia suojakerroksia, ja parhaillaan tutkitaan, mitkä niistä aiheuttavat vähiten kulumista201. Lasikuitupolyesteristä valmistettujen tuuliturbiinin lapojen kulumista koskevat ad hoc -laskelmat viittaavat siihen, että se voi olla luokkaa 70 kg lapaa kohden vuodessa tai 70 * 3 = 210 kg turbiinia kohden (pessimistinen)202. Norjassa on 800 tuuliturbiinia, mikä tarkoittaa noin 168 tonnia mikromuovia vuodessa. Alan itsensä optimistisempien arvioiden mukaan 50 grammaa mikromuovia/turbiinin lapa * 3 = 0,15 kg turbiinia kohden vuodessa203, mikä antaisi yhteensä 120 kg. Uskomme, että todelliset päästöt riippuvat tuuliturbiinin tyypistä ja sijainnista sekä siitä, sisällytetäänkö mukaan suuremmat muovinpalat, jotka kuluvat pois, vai vain gelcoat-pinnoite. Tällä hetkellä arvioimme niiden olevan 10–170 tonnia, ja oletamme keskiarvon olevan 50. Tätä on tutkittava lisää kentällä, jotta saadaan luotettavia arvioita.” (google-käännös).
Linkki Norjan ympäristöviraston raporttia koskevaan tiedotteeseen: https://www.miljodirektoratet.no/…/norske-landbaserte…/
Norjan teknis-luonnontieteellinen yliopisto (NTNU) on Trondheimissa sijaitseva Norjan suurin yliopisto, joka kantaa päävastuun maan teknillisestä korkeakouluopetuksesta. (Lähde: wikipedia).
Norjan ympäristöviraston (miljo-direktoratet) tehtäviin kuuluu ympäristön tilan seuranta, tiedon jakaminen, saastumisen ehkäiseminen jne. (lähde: viraston verkkosivu)

Lue lisää

Tuore Ranskassa tehty tutkimus paljastaa, että nykyisin käytettävät melumallinnusmenetelmät aliarvioivat systemaattisesti sekä tuulivoimaloiden tuottamia melutasoja että niiden tuottamaa amplitudimodulaatiota.
Tuulivoima-alueet, joissa on suuri voimalatiheys, synnyttävät monimutkaisia ilmanvirtauksia, joita on tähän mennessä tutkittu vain vähän. Tämä uusi tutkimus tarkastelee näitä vaikutuksia ensimmäistä kertaa systemaattisesti. Tutkijat käyttivät erittäin tarkkoja virtaus- ja akustisia simulaatioita arvioimaan lähialueilla toteutuvia melutasoja.
Tähän asti useimmat melumallinnusohjelmat ovat pitäneet tuulivoima-alueella sijaitsevia voimaloita erillisinä melulähteinä ja laskeneet, miten kunkin voimalan tuottama melu etenee ilmassa. Tohtoriopiskelija ja tutkija Jules Colasin johtama kansainvälinen tutkimusryhmä Ecole Centrale de Lyonissa Ranskassa käytti laaja-alaisia virtaussimulaatioita tarkastelleen tuulivoima-alueella syntyviä monimutkaisia ilmanvirtauksia ja yhdisti ne edistyneeseen akustiseen etenemismalliin.
Kun useiden tuulivoimaloiden virtausvanat yhdistyvät, niistä voi muodostua melun keskittymisvyöhykkeitä useiden kilometrien päähän tuulen alapuolella. Nämä keskittymisvyöhykkeet tuottavat korkeampia melutasoja ja voimakkaampaa amplitudimodulaatiota.
Nykyiset melun laskentamallit eivät ota huomioon tuulivoima-alueella sijaitsevien turbiinien aiheuttamien ristikkäisten ilmavirtausten vaikutusta melun etenemiseen. Ilmavirtausten kohtaaminen vaikuttaa turbulenssiin ja ilmanvirtausten nopeuteen. Näistä aiheutuu korkeampia melutasoja ja voimakkaamman amplitudimodulaation keskittymiä juuri niillä etäisyyksillä voimaloista, joilla on usein asutusta.
Tutkijat korostavat, että heidän analyysinsä tulokset ovat pysyviä ilmiöitä, eivätkä johdu satunnaisista tuulenpuuskista. Erityisesti suurilla tuulivoima-alueilla, joissa voimalat on sijoitettu porrastetusti, voimalat erityisen helposti voimistavat toistensa melua.
Maailman terveysjärjestö (WHO) suosittelee, että tuulivoimaloiden melutaso pidetään alle 45 dB:n asuntojen ulkopuolella. Nykyiset melumallinnukset kuitenkin ennustavat järjestelmällisesti liian alhaisia melutasoja, erityisesti suurten tuulivoima-alueiden läheisyydessä tuulen alapuolella. Tämä johtaa virhearviointeihin lupamenettelyissä. (Kooste TV-KY ry).
Linkki saksalaiseen artikkeliin: https://www.futurezone.de/…/windraeder-neue-studie-entlarvt…
Linkki tutkimukseen ”Modeling wind farm noise emission and propagation: effects of flow and layout”: https://www.researchgate.net/…/394539551_Modeling_wind_farm…
Meillä Suomessa VTT:llä työuransa tehnyt meluasiantuntija DI Hannu Nykänen (eläkkeellä) puhui jo viime vuosikymmenen vaihteessa lähekkäin toisiaan sijaitsevien tuulivoimaloiden toistensa melua vahvistavasta keskinäisvaikutuksesta nimittäen sitä turbulenttiseksi jättömeluksi. Edesmennyt puheenjohtajamme Kalevi Nikula kuvaili ilmiötä tässä kirjoituksessaan: https://tvky.info/2021/01/mika-on-turbulenttinen-jattomelu/

Anonyymi00006 kirjoitti:

Tuore Ranskassa tehty tutkimus paljastaa, että nykyisin käytettävät melumallinnusmenetelmät aliarvioivat systemaattisesti sekä tuulivoimaloiden tuottamia melutasoja että niiden tuottamaa amplitudimodulaatiota.
Tuulivoima-alueet, joissa on suuri voimalatiheys, synnyttävät monimutkaisia ilmanvirtauksia, joita on tähän mennessä tutkittu vain vähän. Tämä uusi tutkimus tarkastelee näitä vaikutuksia ensimmäistä kertaa systemaattisesti. Tutkijat käyttivät erittäin tarkkoja virtaus- ja akustisia simulaatioita arvioimaan lähialueilla toteutuvia melutasoja.
Tähän asti useimmat melumallinnusohjelmat ovat pitäneet tuulivoima-alueella sijaitsevia voimaloita erillisinä melulähteinä ja laskeneet, miten kunkin voimalan tuottama melu etenee ilmassa. Tohtoriopiskelija ja tutkija Jules Colasin johtama kansainvälinen tutkimusryhmä Ecole Centrale de Lyonissa Ranskassa käytti laaja-alaisia virtaussimulaatioita tarkastelleen tuulivoima-alueella syntyviä monimutkaisia ilmanvirtauksia ja yhdisti ne edistyneeseen akustiseen etenemismalliin.
Kun useiden tuulivoimaloiden virtausvanat yhdistyvät, niistä voi muodostua melun keskittymisvyöhykkeitä useiden kilometrien päähän tuulen alapuolella. Nämä keskittymisvyöhykkeet tuottavat korkeampia melutasoja ja voimakkaampaa amplitudimodulaatiota.
Nykyiset melun laskentamallit eivät ota huomioon tuulivoima-alueella sijaitsevien turbiinien aiheuttamien ristikkäisten ilmavirtausten vaikutusta melun etenemiseen. Ilmavirtausten kohtaaminen vaikuttaa turbulenssiin ja ilmanvirtausten nopeuteen. Näistä aiheutuu korkeampia melutasoja ja voimakkaamman amplitudimodulaation keskittymiä juuri niillä etäisyyksillä voimaloista, joilla on usein asutusta.
Tutkijat korostavat, että heidän analyysinsä tulokset ovat pysyviä ilmiöitä, eivätkä johdu satunnaisista tuulenpuuskista. Erityisesti suurilla tuulivoima-alueilla, joissa voimalat on sijoitettu porrastetusti, voimalat erityisen helposti voimistavat toistensa melua.
Maailman terveysjärjestö (WHO) suosittelee, että tuulivoimaloiden melutaso pidetään alle 45 dB:n asuntojen ulkopuolella. Nykyiset melumallinnukset kuitenkin ennustavat järjestelmällisesti liian alhaisia melutasoja, erityisesti suurten tuulivoima-alueiden läheisyydessä tuulen alapuolella. Tämä johtaa virhearviointeihin lupamenettelyissä. (Kooste TV-KY ry).
Linkki saksalaiseen artikkeliin: https://www.futurezone.de/…/windraeder-neue-studie-entlarvt…
Linkki tutkimukseen ”Modeling wind farm noise emission and propagation: effects of flow and layout”: https://www.researchgate.net/…/394539551_Modeling_wind_farm…
Meillä Suomessa VTT:llä työuransa tehnyt meluasiantuntija DI Hannu Nykänen (eläkkeellä) puhui jo viime vuosikymmenen vaihteessa lähekkäin toisiaan sijaitsevien tuulivoimaloiden toistensa melua vahvistavasta keskinäisvaikutuksesta nimittäen sitä turbulenttiseksi jättömeluksi. Edesmennyt puheenjohtajamme Kalevi Nikula kuvaili ilmiötä tässä kirjoituksessaan: https://tvky.info/2021/01/mika-on-turbulenttinen-jattomelu/

Lue lisää

Käykää täältä katsomassa miten syntyvyys on heikentynyt tuulivoima-alueilla.

https://syte.fi/

Jouni Kanala Haapavesi-lehdessä kommentoi täyttä potaskaa. Miksi Jouni ei viitsinyt esittää tuulivoimatilaisuudessa yhtäkää kysymystä?? Kuvitteliko Jouni olevansa viisaampi kuin totori Mikko Ahonen ja akateemisen kouluutuksen käynyt Elina, jolla kouluutus pohja riittää tietteelisen tutkimuksen tekemiseen ja referoimiseen, juuri tuulivoiman meluun käsiteltäviin teemoihin. Jouni sensiaan alistui lehden palstalla esittämään mielipiteensä, jolla ei ole yhteenkää väittämäänsä minkäänlaista todellisuuspohjaa. Jouni väitti jopa, että luennoitsiat pitivät puheensa pelkkinä mielipiteinä tarkoituksena vain pelotella. Jouni ei vaan ole luku eikä kuulemisen ymmärrys taitoinen eikä edes nähnyt valkokankaalla olevia nimettyjä tietteelisijä tutkimuksia, joihin luennoitsiat kertomansa perusti. Jounin pitää oppia ymmärtämään näkemänsä, kuulemansa ja lukemansa ennen kuin suutaansa aukaisee.

Ohan se tohtoristason asiantuntija sentään asiantuntija ja paljon lukeneempi sekä asioihin oikeasti perehtyneempi ku nämä persujen kotikutoiset Havukka-ahon ajattelija tyylilliset asiantuntijat.

Silti pahasti näyttää että jälleen kerran kehityksen loikkasi ohitse pitäjästä jossa se perikateus ja uuden vastustaminen on määräävä tekijä miksi pitäjän elinvoima kuihtuu..

Anonyymi00010 kirjoitti:

Ohan se tohtoristason asiantuntija sentään asiantuntija ja paljon lukeneempi sekä asioihin oikeasti perehtyneempi ku nämä persujen kotikutoiset Havukka-ahon ajattelija tyylilliset asiantuntijat.

Silti pahasti näyttää että jälleen kerran kehityksen loikkasi ohitse pitäjästä jossa se perikateus ja uuden vastustaminen on määräävä tekijä miksi pitäjän elinvoima kuihtuu..

Lue lisää

Asuvatko nämä "persut" kanssasi?
Haryn oli tuuli-ilta

Tietoisku viitasammakoiden seksuaalielämästä saa yleisökadon aikaiseksi

Hary on Haapaveden pelastaja. Saisitte olla kiitollisia terveydestänne.

Vapauden liiton (ent. Valta kuuluu kansalle) ehdokkaana ollut tämä yksi asiantuntija.

Anonyymi00018 kirjoitti:

Hary on Haapaveden pelastaja. Saisitte olla kiitollisia terveydestänne.

Jaa että pelastaja. Hallelujaa..

No olisko vaikka YDINVOIMA? Mitä, voisiko olla? Eikä kannata ottaa verrokiksi jotain ol3 pelleilyä. Maailmassa on satoja ydinvoimaloita, eikä niitä ole todellakaan rakennettu kymmeniä vuosia.

Anonyymi00021 kirjoitti:

No olisko vaikka YDINVOIMA? Mitä, voisiko olla? Eikä kannata ottaa verrokiksi jotain ol3 pelleilyä. Maailmassa on satoja ydinvoimaloita, eikä niitä ole todellakaan rakennettu kymmeniä vuosia.

Lue lisää

Kiinassa Ol3:n kokoisen Ydinvoiman valmistaminen kestää viisi vuotta ja on maailman turvallisimpia eivätkä ole kuin Ol3 jossa on jos mitäkin vikoja. Suomen ydinvoimaloissa ei ole juuri koskaan ollu yllättäviä vikoja paitsi nyt viimeisten vuosien aikana, kun suositaa yhä enemmän aivopesemällä vihreän siirtymän tuuli/aurinkovoimaa.

Ydinvoima ei saastuta ympäristöö.

Anonyymi00029 kirjoitti:

Ydinvoima ei saastuta ympäristöö.

Näin varmasti on. Tuntuu vaan oudolta ettei esimerkiksi jätteiden loppusijoitukselle ole vielä ratkaisua maailmasta. Ukrainassa eletään kriittisiä aikoja sen suhteen miten voimala selviää sodasta. Japanissa ydinvoimalan onnettomuuden jälkijäähdytyssäiliöt on vettä täynnä ja nyt kiistellään että voidaanko ne laskea mereen vai ei. Tuulivoima aiheuttaa ilmeisesti paljon enemmän haittaa ihmiselle kun sitä tarpeeksi tutkitaan. Oisko yksi ratkaisu sähkönkäytön kohtuullistaminen? Voiko maailmaa rakentaa loputtomiin siihen että koko ajan pitää rakentaa sähköntuotantoa lisää ja lisää?

Anonyymi00030 kirjoitti:

Näin varmasti on. Tuntuu vaan oudolta ettei esimerkiksi jätteiden loppusijoitukselle ole vielä ratkaisua maailmasta. Ukrainassa eletään kriittisiä aikoja sen suhteen miten voimala selviää sodasta. Japanissa ydinvoimalan onnettomuuden jälkijäähdytyssäiliöt on vettä täynnä ja nyt kiistellään että voidaanko ne laskea mereen vai ei. Tuulivoima aiheuttaa ilmeisesti paljon enemmän haittaa ihmiselle kun sitä tarpeeksi tutkitaan. Oisko yksi ratkaisu sähkönkäytön kohtuullistaminen? Voiko maailmaa rakentaa loputtomiin siihen että koko ajan pitää rakentaa sähköntuotantoa lisää ja lisää?

Lue lisää

Kukkan ei estä sinua irtisanomasta sähkösopimustasi ja siirtymään päre/öljylamppuaikaan.

Näitä kehitystä vastustavia luontoarvoihin vetoavia omassa elämässään totaalisesti epäonnistuneita elämäntapaiintiaaneja tiipiiasumuksinenesa on toki leireillyt myös Lapin kairoilla.
Toki tuervekammi ja maasauna sopisivat sinulle ehkä paremmin,nehän olisi ekologisesti rakennettu ja sähkötön ...

potkuripeltoviljelyksissä on kullä se vaara että naapureille jää vain ne suihkaukset ja huiskaukset sekä näköisä mastomehtä iliman mynttiä saati taaleria sitä ommaa pankkitiliä lihottammaan...
ei muuta kun valittamaan ettei naapurikaan saa kaavallaan mitään ja muutu iliman eestä ylypiäksi rahapösöksi

Anonyymi00026 kirjoitti:

potkuripeltoviljelyksissä on kullä se vaara että naapureille jää vain ne suihkaukset ja huiskaukset sekä näköisä mastomehtä iliman mynttiä saati taaleria sitä ommaa pankkitiliä lihottammaan...
ei muuta kun valittamaan ettei naapurikaan saa kaavallaan mitään ja muutu iliman eestä ylypiäksi rahapösöksi

Lue lisää

Mutta lavat on jäässä.