Minulle eläkeläisenä käy tämä järjestely. Vain yksi ehto samalla prosentilla leikataa julkisia palkkoja mihin mm. professoreiden palkat kuuluu.
Tämä on fakta julkiset palkat ja sosiaalietuudet kuuluvat samaan katekoriaan veron maksajan kannalta. Siis ei ole eroa toimeentulotukea saavalla ja professorilla.
Tämä on fakta julkiset palkat ja sosiaalietuudet kuuluvat samaan katekoriaan veron maksajan kannalta. Siis ei ole eroa toimeentulotukea saavalla ja professorilla.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Miten sinä mittaisit nämä palkkojen leikkaukset vastaamaan tulevien eläkkeiden leikkauksia. Kun Määttänen puhuu lähinnä siitä, ettei opiskelu- ja työttömyysaikoja luettaisi eläkkeitä kerryttävään aikaan, nin paljonko niitä palkkoja pitäisi leikata tätä vastaamaan?
Eihän nämä ylisuuret eläkkeet ole ansaittuja vaan lahja valtiolta..
Työllä eläkkeet on ansaittu ja eläke on jo valmiiksi leikattu.
Sehän on vain noin puolet palkasta. Mikä on se raja minkäkokoisista
eläkkeistä voisi leikata ? Pienillä eläkkeillä ei tule toimeen nytkään ja
eläkkeen ostovoima hupenee joka vuosi.
Varsinkin nämä "työelämäprofessorit" ovat varsinaisia turhakkeita. Suomessa 150 kipaletta. Nämä ovat varsinaisia loiseläjiä joille on järjestetty kaverivirka eläkettä kartuttamaan ilman työvelvoitetta
En nyt sanoisi, että ovat turhakkeita. Näistä aika suuri osa taitaa olla määräaikaisia ja heidän palkkansa maksetaan ymmärtääkseni yleensä lahjoitusvaroilla eli esim. jonkun säätiön varoilla. Yliopistomaailmassa ei ole samanlaista työvelvoitetta kuin muualla työelämässä. Professorit ja tutkijat noudattavat ns. kokonaistyöaikaa, missä työaika sovitetaan tehtävien mukaan samoin kuin esim. lomat. Yliopistoissa pääperiaate on tutkimuksen vapaus, joten työtä ei ohjailla samalla tavoin työantajan määräyksin kuin muualla työelämässä. Yliopistojen voima on tässä. Yliopisto on kokonaisuudessaan vähän sama kuin avoin lähdekoodi. Uteliaisuus ja intohimo tieodolle ovat itseohjautuvia prosesseja. Lähinnä opetusvelvollisuus on ainoa velvoite niille, joille tuollainen velvoite on tehtävässä määritelty.
Työelämäprofessuurit ovat periaatteessa hyvä innovaatio. Omalla alallani se tarkoittaa esim. sitä, että tuomari- ja asianajotehtävissä toimineet tuovat käytännössä esiin nousseita näkökulmia ja asioita yliopistöön. Tämä on siis teorian ja käytännön yhteensovittamista. Ruotissa tällainen on ollut varsinaisessa perusopetuksessakin Suomea yleisempi lähtökohta. Tietysti joissain tiedekunnissa ja erityisesti lääketieteellisessä ei voida tyytyä pelkän teorian opettamiseen. Lääkriksi ei tulla vain kirjoja lukemalla.
Muistelisin, että selvästi suurin osa työelämäprofessoreista toimii Aalto-yliopistossa eli teknisillä ja kaupallisilla aloilla.
Suuri säästö tulisi myös sadasta turhasta kansanedustajasta. Siellä näkyy olevan vain muutamia ahkeria edustajia, joilla on jotain sanottajaa ja tuntuvat perehtyvän asioihin.