Suomalaista työeläkejärjestelmää puolustetaan usein yhdellä ydinteesillä: rahoitus on tasapainossa ja eläkkeet maksetaan myös tulevaisuudessa.
Tuo voi pitää paikkansa teknisesti, mutta se ei vastaa siihen kokemukseen, joka monilla nuorilla palkansaajilla on. Kysymys ei ole vain siitä, maksetaanko eläkkeitä, vaan millä ehdoilla ja kenelle järjestelmä on oikeudenmukainen.
Nykyinen järjestelmä kohtelee sukupolvia eri tavoin. Varhaisemmat ikäluokat ovat saaneet eläkkeistään moninkertaisen “tuoton” suhteessa maksuihinsa, kun taas nuoret maksavat korkeaa, käytännössä pysyväksi lukittua eläkemaksua, mutta saavat vastineeksi epävarman lupauksen tulevasta eläkkeestä yhä korkeammassa iässä.
Eläkeikä nousee automaattisesti, eläkkeen tasoa leikkaavat elinaikakertoimet, ja työurat pirstaloituvat, mutta maksurasitus ei kevene.
Nuorten näkökulmasta järjestelmä näyttää siltä, että riskit on siirretty tulevaisuuteen ja nuorille, mutta päätösvalta ja suoja ovat nykyisillä eläkeläisillä ja suurilla ikäluokilla.
Maksussa oleviin eläkkeisiin ei käytännössä kosketa poliittisesti eikä perustuslaillisesti, mutta nuorten tulevia etuuksia voidaan heikentää “hiljaisesti”: eläkeikää nostamalla, karttumaa muuttamalla tai indeksejä säätämällä. Tämä epäsymmetria rapauttaa luottamusta.
Usein sanotaan, että eläkejärjestelmä ei ole pyramidihuijaus, koska se on lakisääteinen ja rahastoitu. Mutta nuorten kokemus ei liity juridiseen määritelmään vaan oikeudenmukaisuuden tunteeseen.
Jos järjestelmä vaatii maksamaan nyt, joustamaan myöhemmin ja kantamaan sijoitus- ja demografiset riskit, mutta ei tarjoa uskottavaa vastinetta, on ymmärrettävää, että luottamus murenee.
Lisäksi keskustelua hämärtää se, että työeläkejärjestelmä erotetaan retorisesti muusta julkisesta taloudesta. Nuorille tämä erottelu on keinotekoinen: eläkemaksut ovat käytännössä veron kaltainen pakollinen maksu, joka heikentää ostovoimaa ja mahdollisuuksia säästää itse.
Samalla sanotaan, että juuri nuorten pitäisi varautua itse tulevaisuuteensa.
Kriittinen kysymys kuuluu:
onko järjestelmä aidosti sukupolvien välinen sopimus vai järjestelmä, jota ylläpidetään suojelemalla menneitä lupauksia tulevien kustannuksella?
Jos nuorilta odotetaan sitoutumista eläkejärjestelmään vielä vuosikymmeniksi, heidän näkökulmansa ei voi jäädä vain viestinnälliseksi ongelmaksi, joka ratkeaa “paremmalla selittämisellä”.
Se on poliittinen ja moraalinen kysymys: miten jaetaan riskit, joustot ja sopeutukset oikeudenmukaisesti sukupolvien välillä.
Ilman tätä keskustelua eläkejärjestelmä voi olla rahoituksellisesti vakaa, mutta sosiaalisesti hauras.
Tuo voi pitää paikkansa teknisesti, mutta se ei vastaa siihen kokemukseen, joka monilla nuorilla palkansaajilla on. Kysymys ei ole vain siitä, maksetaanko eläkkeitä, vaan millä ehdoilla ja kenelle järjestelmä on oikeudenmukainen.
Nykyinen järjestelmä kohtelee sukupolvia eri tavoin. Varhaisemmat ikäluokat ovat saaneet eläkkeistään moninkertaisen “tuoton” suhteessa maksuihinsa, kun taas nuoret maksavat korkeaa, käytännössä pysyväksi lukittua eläkemaksua, mutta saavat vastineeksi epävarman lupauksen tulevasta eläkkeestä yhä korkeammassa iässä.
Eläkeikä nousee automaattisesti, eläkkeen tasoa leikkaavat elinaikakertoimet, ja työurat pirstaloituvat, mutta maksurasitus ei kevene.
Nuorten näkökulmasta järjestelmä näyttää siltä, että riskit on siirretty tulevaisuuteen ja nuorille, mutta päätösvalta ja suoja ovat nykyisillä eläkeläisillä ja suurilla ikäluokilla.
Maksussa oleviin eläkkeisiin ei käytännössä kosketa poliittisesti eikä perustuslaillisesti, mutta nuorten tulevia etuuksia voidaan heikentää “hiljaisesti”: eläkeikää nostamalla, karttumaa muuttamalla tai indeksejä säätämällä. Tämä epäsymmetria rapauttaa luottamusta.
Usein sanotaan, että eläkejärjestelmä ei ole pyramidihuijaus, koska se on lakisääteinen ja rahastoitu. Mutta nuorten kokemus ei liity juridiseen määritelmään vaan oikeudenmukaisuuden tunteeseen.
Jos järjestelmä vaatii maksamaan nyt, joustamaan myöhemmin ja kantamaan sijoitus- ja demografiset riskit, mutta ei tarjoa uskottavaa vastinetta, on ymmärrettävää, että luottamus murenee.
Lisäksi keskustelua hämärtää se, että työeläkejärjestelmä erotetaan retorisesti muusta julkisesta taloudesta. Nuorille tämä erottelu on keinotekoinen: eläkemaksut ovat käytännössä veron kaltainen pakollinen maksu, joka heikentää ostovoimaa ja mahdollisuuksia säästää itse.
Samalla sanotaan, että juuri nuorten pitäisi varautua itse tulevaisuuteensa.
Kriittinen kysymys kuuluu:
onko järjestelmä aidosti sukupolvien välinen sopimus vai järjestelmä, jota ylläpidetään suojelemalla menneitä lupauksia tulevien kustannuksella?
Jos nuorilta odotetaan sitoutumista eläkejärjestelmään vielä vuosikymmeniksi, heidän näkökulmansa ei voi jäädä vain viestinnälliseksi ongelmaksi, joka ratkeaa “paremmalla selittämisellä”.
Se on poliittinen ja moraalinen kysymys: miten jaetaan riskit, joustot ja sopeutukset oikeudenmukaisesti sukupolvien välillä.
Ilman tätä keskustelua eläkejärjestelmä voi olla rahoituksellisesti vakaa, mutta sosiaalisesti hauras.
Vastaukset 27
Vanhimmat
eipä kannata olla huolissaan, työeläkeyhtiöitten sijoitustuotot ylittävät jo 20 miljardia vuodessa, 60 luvun nollasta on tultu nykyiseen 270 miljardiin. Nyt työeläkkeisiin menee about 40 miljardia. Tätä vauhtia noin 20 vuodessa potti on kasvanut niin isoksi että pelkät sijoitustuotot kattavat jo eläkkeet, silloin ovat jo nykyisestä suuresta ikäluokasta kaikki haudassa.
Ei se mikään ikiliikkuja ole. Viime vuosi saattoi olla sijoitustuottojen puolesta parempi, vaan vielä ei ole tuloksia julkaistu. Mutta 2024 palkansaajilta kerättiin 27,5 miljardia euroa ja sijoitustuotot olivat 23,4 miljardia euroa. Tulot olivat 32,9 miljardia euroa ja menot 36,6 miljardia euroa. Eli miinuksella oltiin.
Tulot olivat siis 50,9 miljardia ja menot 36,6 miljardia, joten plussalle mentiin 14,3 miljardia.
Mikä on motiivisi häiriköintiin?
https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/tyoelakkeiden-rahoitus/
"Tulot olivat 32,9 miljardia euroa ja menot 36,6 miljardia euroa. Eli miinuksella oltiin."
Tuossa on vuoden 2024 tilanne. Aika reilusti miinuksella mentiin silloin.
Sijoituksista suurin osa on valtion velkakirjoissa ja valtion osaomistamissa yhtiöissä. Eli näyttää siltä, että sijoitukse voi olla menetetty kokonaan, mikäli syöksykierre taloudessa jatkuu edelleen.
Lisäksi varat lasketaan rahavirtoina ja oletetuilla tuotoilla. Ne ovat kirjanpitotekniikkaa.
itse häiriköit, tulopuolta ovat sekä kerätyt varat, että osinkotuotot, menoja ovat maksuun menneet eläkkeet. Et kai sinä vakavissasi väitä että eläkeyhtiöt tekevät tappiota?
Aronnousua, osinkoja, korkotuottoja, sis normaalia sijoitustoimintaa, ei mitään "oletettua". Jos haluat noin ,niin kaikki on vaan "kirjanpitotekniikkaa". Se ei vaan ole tätä päivää.
Jatkat edelleen häiriköintiä. Tuossahan se on Eläketurvakeskuksen sivuilta suoraaan lainattu.
"Tulot olivat 32,9 miljardia euroa ja menot 36,6 miljardia euroa. Eli miinuksella oltiin."
Joten mikä on motivaatiosi kirjoitella valheita palstalle?
Koska olet persu?
On siellä ainakin kallispalkkaisia suojatyöläisiä melkoisesti hommissa, kun koko himmelin ylläpitoon menee 400 miljoonaa euroa vuodessa. Siis 400 miljoonaa euroa, mikä on aika paljon rahaa, jolla olisi hyödyllisempääkin käyttöä.
Sen sijaan että on useampi työeläkeyhtiö, niin ei tarvita kuin yksi, ja senkin operointi voidaan yhdistää Kelalle.
Ei taas tuota paskaa suollat, kerropas jokin muu toiminta, missä 400 miljoonan sijoituksella saadaán 23 000 miljoonan tulos. Katsos kun se ylläpito on tärkeimmältä osaltaan sijoitustoimintaa.
Minkä takia suollat edelleen paskaasi paIstalle valheiden muodossa?
Etkö osaa edes yksinkertaista yhteen- ja vähennyslaskua?
Koulutukseltasi olet koulupudokas persu?
Ei niitä eläkevaroja oteta valtion käyttöön, vaikka kuinka leikattaisiin eläkkeitä. Nyt kohkataan täysin turhasta, sillä eläkevarat ovat ja pysyy, ja tuottavat lisää koko ajan.
On siinä sellainen valuvika, että ketkä tuon lystin maksavat, niin eivät itse tule koskaan siitä mitään hyötymään. Samaan aikaan valitellaan, miksi palkansaajat ovat Suomessa köyhiä. No totta kai ovat, kun neljäsosa palkkasummasta anastetaan pötköttelijöille.
Eli romukoppaan joutaa ja nopeasti.
Yritä nyt edes älytä, että niin me nykyiset eläkeläisetkin maksoimme palkastamme eläkemaksua, emmekä valittaneet, että työeläkeläiset vanhukset laiskottelevat ja elävät meidän kustannuksellamme.
Valtiolla ei ole mitään oikeutta puuttua eläkevakuutusyhtiöiden varoihin, joista työeläkkeen maksetaan.
Korkea aika olisi nyt vaan perua se tunnin juna ja säästää siinä monta miljoonaa valtion rahoja.
Oletko oikeasti noin yksinkertainen? Jos olet ajatellut asian noin, niin ajattele asiaa pidemmälle aikaan kun sinä aloitat pötköttelyn, niin silloin työssä olevat maksavat sinunkin eläkkeesi.
No iso osa eläkkeistä maksetaan niistä jo säästetyistä varoista.
Älä viitsi jankuttaa tuota iänaikaista valetta.
Vain joku vuoden tai pari työeläkkeellä ollut elää vielä omilla maksuillaan, mutta vähänkään kauemmin loisineet ovat pelkkiä syöttöporsaita.
Suomalainen työeläkehimmeli on käytännössä palkansaajien ryöstö.
Sitten vielä nämä pummilla elävät jaksavat pieksää turpaansa eläkkeistään, jotka ovat siis palkansaajilta varastettua rahaa.
Työeläkkeiden maksaminen on yksiselitteisesti lopetettava, ja maksettava joltain sovitulta ajanjaksolta viedyt rahat takaisin palkansaajille, olkoon se vaikka edelliset viisi vuotta. Mitä jää vielä jäljelle ohjataan valtion velan lyhentämiseen.
Nuoret sukupolvet ovat ansainneet oman palkkansa, eikä heidän palkkarahat kuulu kenellekään muille.
On myös paljon ihmisiä, jotka eivät nauti eläkettään päivääkään, vaan kuolevat ennen elekeikää. Kokonaisuus on hyvä. Jos nyt ajattelet niin, että eläkemaksut ovat turhia, niin ajattelet liian lyhytnäköisesti.
ei, työeläkemaksut ovat noin 25% palkkasummasta ja eläkkeet noin 60%. 40 vuotta työuraa, karkeasti laskettuna 40x0,25/0,6=16,6 vuotta. siihen kun otetaan vielä huomioon että maksetut varat tuottavat sijoitustuottoja keskimäärin 5% vuodessa, niin päästään jo lähelle 20 vuoden eläkekuluja. Eläköitymisikä 65, rahat riittää about 83 vuotiaaksi, siis yli keksimääräisen eliniän.
Boomereiden eläkemaksu oli vain muutama prosentti palkkasummasta.
Jäivät eläkkeelle 63-vuotiaina. Olivat "omat" rahansa nostaneet pois jo alta 7-kymppisinä.
Tämä pyramidihuijaus on lakkautettava ja palautettava varastetut rahat niiden oikeille omistajille.
Varman Kojamolle myymien vuokra-asuntojen käyttöaste hämmästyttävän alhainen 83 %. Ilmeisesti Varmassa ei ole viitsitty puhelimeen vastata, kun vuokra-asuntoa etsivät soittelevat.
Tehokkuutta toimintaan ja eläkevakuutusyhtiöt yhteen. Vuosittaiset säästöt laskettaisiin ainakin kymmenissä miljoonissa euroissa.
Kumma juttu, että eläkemaksuja maksavat eivät eläkevaroista valita vaan ikityöttömät. He haluaisivat aina lisää ilmaista rahaa.
Kannattaa käyttää systeemiä hyväksi.
Kukapa sitä ei muiden rahoilla mielellään eläisi. Ilmaista rahaa minkä eteen ei tarvitse tehdä mitään.
Pois kaikki eläkkeet ja tilalle pieni perustulo. Töitä tekemällä sitten voi tienata ekstraa.
Mene nyt hyvä ihminen psykologin - kuten Persujen Pertti "Veltto" Virtasen - juttusille ennekuin pääsi pamahtaa noista haitta-ajatuksistasi.
Miksi sinä vastustat eläkerahastojen kerryttämistä sillä niistähän sinäkin tulet aikanasi eläkkeesi saamaan kun ikäpolvet hupenevat !
Heh heh, kylläpä sitä ollaan niin polleaa poikaa, kun elellään muiden rahoilla loisimalla.
Kyllähän nuoriso haluaa pitää itse omat palkkarahansa ja rakentaa elämänsä ansiotulojensa mukaan. Mutta melkoista kivirekeä joutuvat tällä hetkellä perässään vetämään, kun pitää elättää vieläpä miljoona laiskaa työeläkeloista.
Että juu, romukoppaan vaan koko pyramidihuijaus ja tilalle Kelan eläkkeet, jotka kustannetaan verovaroista.
Kai ne jo maksetut eläkkeet sitten maksetaan takaisin?
Olen yrittäjänä maksnut yelliä n. 450 000€, saanko minä ne heti käteen?
Voisin sijoittaa rahat ja otta sitä kautta eläkkeen tai vain nauttia noista rahoista, niin ja päällehän pitää sitten maksaa se valtion eläke, eli se kelan eläke.