Ladattava hybridi on houkutteleva vaihtoehto, joka yhdistää sähköautoilun edut (hiljaisuus, halvat kilometrit) ja polttomoottorin tuoman vapauden pitkillä matkoilla. Vuonna 2026 ladattavat hybridit tarjoavat yhä pidempiä toimintamatkoja sähköllä, ja ne ovat erityisen järkeviä, jos voit ladata autoa kotona tai työpaikalla.
Päivittäinen sähköajo on edullista. Uusimmissa malleissa on pitkä sähköinen toimintamatka, mikä vähentää polttoaineen kulutusta merkittävästi. Sähkömoottori tarjoaa hiljaisen ja tasaisen ajokokemuksen kaupungissa.
Osta ladattava hybridi, jos haluat sähkön hiljaisuuden ja bensiinin vapauden samassa paketissa.
Päivittäinen sähköajo on edullista. Uusimmissa malleissa on pitkä sähköinen toimintamatka, mikä vähentää polttoaineen kulutusta merkittävästi. Sähkömoottori tarjoaa hiljaisen ja tasaisen ajokokemuksen kaupungissa.
Osta ladattava hybridi, jos haluat sähkön hiljaisuuden ja bensiinin vapauden samassa paketissa.
Vastaukset 55
Vanhimmat
Siinä on oikeaa asiaa.
Jos tunnet, että ladattava hybridi on parempi sinulle kuin täyssähköauto niin osta sellainen.
Kokeilin viikonlopun Toyotan Corollaa , bensaa meni se 7l /100km.
Sähköllä pääsi parkki ruutuun ja pois sieltä ja oli vähän vanhan aikaisen tuntuinen ja elektroniikka kehnoa.
Et siis kokeillut laddattavaa hybridiä.
Jos haluaa välttämättä maksaa vapauden nimissä ylimääräistä siitä täysin turhasta polttis-voimalinjasta josta ei oikeastaan ole mitään hyötyä niin antaa mennä vaan.
Hippiaate kunniaan jos siitä vapaudentunteesta saa jotain kiksejä. Sähköautolla ajaa aivan samat ajot ilman ylimääräisiä polttishärpäkkeitä.
Lataushybridi maksaa paljon vähemmän kuin täyssähköauto.
Ai miksi?
Koska sen akku on merkittävästi pienempi ja halvempi valmistaa kuin täyssähkön akku. Jälkimarkkinointi hinnoista akulle en sitten ole väittänyt yhtään mitään!
Ai miksikö?
No koska katteet ovat suuria ja voivat ennakoimattomasti muuttua mihin suuntaa vain, ja kilpailua ei ole koska Traficom sen estää. Eli tarvike akkua ei saa autoon myydä eikä asentaa, ilman uutta tyyppuhyväksyntäprosessia.
No ei maksa, jos verrataan vastaavaan autoon. Plugarit ovat pääsääntöisesti kalleimpia autoja käyttövoimavertailuissa. Ja onhan se aika ymmärrettäväökin, koska samaan autoon on pistetty kahta eri tekniikkaa liikuttamaan autoa. Vanhaa polttistekniikkaa ja nykyaikaista sähköön perustuvaa tekniikkaa. Kummankin tekniikan osalta lopputulos on heikompi kuin autot, jossa on vain noista toinen.
Sähköauto plugari ei ole ja polttiksenkin osalta hieman vajaa. Polttoainekulutus polttisajolla on merkittävästi suurempaa kuin vastaavan polttiksen. Sähköajo on tehotonta ja vain muutamia kymmeniä kilometreja eikä sitä voi oikeastaan miltään osin mieltää sähköautoiluksi. . Polttoainekulutuksessa voi saada säästöjä, jos lataa ja ajaa säännöllisesti sähköllä lähiajonsa, muistaen kuitenkin pyörittää polttomoottoriakin säännöllisesti ja usein.
Minulla oli ladattava hybridi edellisenä autona. Nyt on oikea sähköauto. Olihan se ihan hyvä portti sähköautoiluun, mutta se siitä.
Pieni akku pitää ladata usein, jos sähköllä aikoo ajella .
Lataussyklit kuluvat äkkiä ja pian on akun kapasiteetti alle 70 prosenttia.
Tällöin viisivuotias auto ei enää kelpaa vaihdokkina liikkeisiin .
Se Kokkolan kaveri teki tästä videon.
Asia ei ole ollenkaan noin yksioikoinen. Kotona on helppo nostaa latauspistoke aina ajosta tultua auton kylkeen. Se vie aikaa noin kolme sekuntia.
Minulla oli vuonna 2017 uutena ostettu lataushybridi kuusi vuotta ja ajoin sillä 100 000 km ja luovuttaessani auton vaihdossa sen akku oli kuin uusi.
Sinulla on tuossa kovasti mukana kuvitelmaa.
Isompi kysymys on se että mihin sitä polttomoottoria tarvitaan kun autossa on akku ja sähkömoottori?
Sen rooli on range extender.
Ja Suomen talvessa bensakoneesta tuleva lämpö lisää akusta saatavaa rangea merkittävästi. Koska akkua voidaan silloin käyttää yksinomaan sähkömoottorin energialähteenä, ei lainkaan lämmitykseen ajon aikana.
Valikoima vaan lataushybrideissä ongelmallinen, pientä taloudellista bensakonetta ( 40 kW/tonni) ei tahdo löytää samasta autosta kuin riittävän suurta akkua.
Pienen akun ja ylitehoisen bensakoneen yhdistelmiä kyllä löytyy.
"Sen rooli on range extender."
Aika turha kapistus tuollainen extenderi. En kyllä maksaisi siitä enkä raahaisi sitä aina mukana.
Kotilatauksella mennään noin 90% tarvittavista ajoista ja silloin harvoin kun pitää ladata muualla niin noita latausasemia on tiheämmässä kuin Alkoja ja R-Kioskeja yhteensä.
Minne se asiallinen viesti tästä katosi?
Jos on tarve tai halu ajaa pienempiä teitä, niin latausasemia ei todellakaan ole tiheämmässä kuin Alkoja ja R-Kioskeja. Niitä kun ei käytännössä ole.
No eihän siellä ole tankkauspisteitäkään edes sen vertaa. Latauspaikkoja on huomattavasti enemmän kuin tankkauspaikkoja.
Kyllä saa olla melkosen pieni syrjäkylän tie, jos sieltä puuttuu latureita kokonaan.. Ja jos sellaiselle on asiaa, niin tuskinpa sinne tyhjällä tankilla mennään yhtään sen kummemmin kuin tyhjällä akullakaan.
Onneksi sähköauton omalla ja latausoperaattorien sovelluksilla on helppo katsoa löytyykö latauspisteitä, onko ne kunnossa ja onko ne kaikki varattuja vai vapaana. Tätä voi helposti hyödyntää.
Ja jos oikein huonosti käy, niin kyllä Suomessa on sähköä kaikkialla missä on vakituista asutusta. Bensaa/dieseliä harvoin on muualla kuin huoltiksilla tai kylmäasemilla. No polttoöljyä löytyy maatiloilta ja liikkuuhan se diesel silläkin, jos uskaltaa tankata.
Oikea range extender olisi OK.
Muinainen Opel Ampera oli suunniteltu tällä periaatteella. Sähkömoottorissa niin paljon tehoa, ettei polttomoottoria tarvinnut käynnistellä apuun edes lappu lattiassa kiihdytyksissä. Lisäksi auto osasi esilämmittää itsensä ja sähkölämmitin oli riittävän tehokas, joten ei näidenkään puolesta tarvetta repiä polttomoottoria käyntiin.
Eli kaupunkiajot ja lyhyet maantie/moottoritiesiirtymätkin 100 % sähköllä ja polttomoottori käyntiin vasta pitkillä matkoilla. Jolloin bensankulutus saattoi painua alle 1 l/100 km,
Useimmat plugarit, etenkin vanhemmat mallit kompastuu näihin. Sähkömoottori liian mopo, joten pitää ottaa polttomoottori apuun, kun esim. pitää lyhyeltä liittymisrampilta päästä valtaväylän liikennevirtaan. Eli herätellään kylmä tai ainakin alilämpöinen moottori ja siitä oikopäätä isoille tehoille & kierroksille. Tekee gutaa!
Em. syystä on jo nähty, että plugarin moottori kuluu 2x nopeammin kuin perinteisen auton moottori, joka on ajon aikana koko ajan käynnissä ja lämpimänä.
https://www.is.fi/autot/art-2000011815790.html
Ja sitten kun pitää varautua siihen koneen käynnistelyyn kiihdytyksissä TAI autossa ei ole tarpeeksi tehokkaita sähkövastuksia, niin täytyy ajomatkan alussa pörisyttää polttomoottoria lämmöntuoton merkeissä. Jotkin KIAt pysyvät tuottamaan lämpöä VAIN polttomoottorilla eli EV tilassakin ajaessa moottori käy kylmällä säällä (siis ulkolämpötila alle 7 C) koko ajan tyhmäkäyntiä, vaikka auto liikkuukin akkuun ladatulla energialla. Ja näille siis annettu avokätiset veronalennukset "koska sähköautoja".
Ja koska plugarin akku on pienempi kuin täyssähköautossa, tulee sille täydestä tyhjäksi syklejä kiivaampaan tahtiin. Eli plugarissa akunkin kesto voi olla puolet täyssähköauton akun eliniäsät.
Hyvinkin mahdollista, että jo 150 tkm kohdalla on joko polttomoottori tai akku tai sekä että "vaihtoa vailla". Mahtavaa arvonkehitystä, kun plugari kuitenkin kalliimpi kuin polttomoottoriauto, mutta näitä pitää ostaa 2 samalla ajanjaksolla, mitä polttomoottoriauto kestää.
> huomattavasti enemmän kuin tankkauspaikkoja.
Kyllä saa olla melkosen pieni syrjäkylän tie, jos sieltä puuttuu latureita kokonaan.. Ja jos sellaiselle on asiaa, niin tuskinpa sinne tyhjällä tankilla mennään yhtään sen kummemmin kuin tyhjällä akullakaan.
Ei ole vähään aikaa yhtä harhaista kirjoitusta nähty!
Ei edelleenkään vaadi suuria ponnistuksia löytää ajoreittejä, taajamia yms. vailla ainuttakaan pikalaturia. Oma kesämökkinikin on suht lähellä valtaväyliä ja silti lähimmälle pikalaturille on 30 min ajomatka. Suositulla mökkiaueella Sulkavan ympärilla edelleen tasan 0 kpl latureita. Ja jos sieltä Sulkavalta lähtee laturia hakemaan, niin Punkaharjulla 2, Puumalassa 2, Anttolassa 4... iihan liian vähän verrattuna kesäasukkaiden ja turistien määrään.
Edelleen pikalaturit löytyy pääasiassa suurimmista kaupungeita ja valtaväylien varellta. EI ole latureita kaikilla 2-numeroisillakaan teillä, pikkuteistä ja taajamista puhumattakaan.
Siis pikalatureita. Pikku kunnissakin saattaa olla pari 11 kW latauspömpeliä kunnantalon pihalla tms mutta harvempi matkalainen haluaa sitä kunnantaloa ihastella 6 tuntia.
Sitten on myös se pikku ero, että polttomoottoriautolla ajaa helposti 600-1000 km maantieajoa tankillisella ja "lataus" kestää 3 min, joten ei niitä "latauspisteitä" tarvita yhtä paljoa kuin vatkaimien kanssa eikä ne ruuhkaudeu yhtä helposti, kun yhdelta mittarilta tankkaa tunnissa 10 autoa 2 sijaan.
Tottakai aina tarpeeksi kaivamalla löytyy joku yksittäistapaus missä latausmahdollisuutta ei ole (sähkötön mökki tms.). Kuitenkaan yhtään yleisemmällä tasolla noilla ei ole mitään merkitystä kuin niille yksittäisille henkilöille.
Latausasemia on paljon enemmän kuin tankkauspisteitä. Se on fakta.
Eipä taida niillä syrjäkylillä olla tankkauspistettäkään. Miksi pitäisi tuijotella 6 tuntia kunnantaloa ihailemassa? Tietysti, jos niin haluaa, mikäs siinä. Onhan se tietty niin, että jossain helvetin korpiteitä kierrellessä voi käydä niin, ettei pikalatureita ole saatavilla ihan joka kylässä. Ei siellä,ole tankjauspaikkojakaan. Onneksi reitin latauspaikat ja vapaat laturit on helppo katsoa etukäteen ja varautua sen mukaan. Range tavanomaisille sähköautoille on maantieajossa 400-600 km, ja ylikin joillakin. Mahtaa olla todella syrjäinen seutu, jos tuolle matkalle ei löydy pikalatureita. Ja peruslatausasemia varmasti löytyy. En koskaan itse ole ajellut noin syrjäkylien teitä noin pitkiä matkoja, ehkä joku on.
Sähköautojahan ladataan aina kun siihen tulee muun tauon vuoksi mahdollisuus. Sitä ei ajeta akku lähes tyhjäksi kuten polttiksilla usein tehdään. Fiksut ihmiset tietysti pitää taukoja parin kolmen tunnin välein, joten tuo sinun ’’3 min tankkaus’ on merkityksetön matka-ajan kannalta.
Luultavasti sinunkin mökilläsi on sähköliittymät, joten et tarvitse pikalaturia oikeastaan mihinkään. Voimavirtapistorasian ja oman piirinsä sille saat helposti muutamalla satasella asennettua mökillesi ja matkalaturi maksaa niinikään muutaman satasen. Se mahdollistaa vaivattoman peruslatauksen aina, kun tarvitsee ja autosi on muutenkin käyttämättömänä parkissa. Vaivatonta ja helppoa.
Mukavuus ja vaivattomuus on ihan toista luokkaa verrattuna siihen kun lähdet tankkaamaan polttistasi sinne reilun tunnin reissun päähän. Juuri mökkeilyssä sähköauto on vaivattomuudesta ja mukavuudessaannylivertainen. Ja tämä perustuu minun omaan kokemukseeni yli 30 vuoden ajalta, josta noin 28 vuotta dieselillä. Sieltä on tosiaan noin 50 minuuttia lähimpään asutuskeskuksen, pieneen kaupunkiin, jossa on vaikka kuinka monta pikalatauspaikkaa ja monen eri tarjoajan. Myös lähimmät tankjauspaikatkin ovat täällä.
Kotoani matkaa mökille tulee hieman vajaa 250 km ja viimeiset kymmenet kilometrit pikkuteitä.
Monilla alueilla on useita polttoaineiden jakeluasemia mutta tasan nolla pikalatausasemaa. Itse asiassa on paljon kuntia joissa on polttoaineasemia, mutta ei yhtäkään julkista latausasemaa, ei edes hidasta latausasemaa.
"Latausasemia on paljon enemmän kuin tankkauspisteitä. Se on fakta.
Eipä taida niillä syrjäkylillä olla tankkauspistettäkään. "
Harhainen sähköautofanaatikko ei selvästikään paljon Suomea kiertänyt. Latauspisteet ovat keskittyneet tietyille alueille ja suuri osa muusta Suomesta ei ole saanut yhtäkään julkista laturia, ei edes hidasta laturia. Monissa kunnissa on useita tankkauspisteitä, mutta ei yhtäkään pikalaturia. Usein ei edes yhtäkään julkista laturia, ei edes tuota 11 kW laturia.
No näköjäön emme ole liikkuneet samoilla seuduilla. Ei ole vielä tullut vastaan tilannetta, että matka olisi jäänyt tekemättä siksi, ettei latausasemia olisi matkalla löytynyt riittävästi. Ei tarvitse ollakaan joka kylässä, riittää kun niitä on riittävästi 400-500 kilometrin säteellä kun kesälomilla olen eri puolella Suomea seikkaillut.
Edelleen latauspaikkoja on huomatravasti enemmän kuin tankkauspaikkoja. Alueellisia eroja voi toki olla. Jos kovasti syrjässä olevilla alueilla ei ole mitään miksi sinne matkailijoita tulisi, eikä juuri asukkaitakaan, niin uskon kyllä, ettei siellä ole julkisia latauspaikkoja eikä kyllä tankkauspaikkojakaan. Jo joku siellä asuva hankkii sähköauton, niin hänhän tietysti lataa kotonaan.
Totta, ihan kaikkia Suomen syrjäisempiä seutuja en ole kolunnut. Eipä niissä taida olla juurikaan mitään miksi sinne menisin.
Kyllä nyt fossiilijäärä keksimällä keksii sellaisia ongelmia, joita sähköautoilijana ei tunnista eikä koskaan ole vastaan tullut. Se on vain osoitus siitä käytännön kokemuksen puutteesta ja tietämättömyydestä. Tämä näkyy muutenkin jatkuvasti näissä kirjoituksissa eli keksimällä keksitään jotain teoreettisia ongelmia, joita sähköautoilijat eivät edes tunnista.
Pointtihan on, löytyykö niitä latureita/pikalatureita 400-500 km:n säteellä, joka tavallisen sähköauton, ei siis pikkuisten cityautojen, range on.
Jos noin syrjäisille seuduille matkaa, niin tottakai katsoo äpeistä tai auton navista tilanteennja varautuu siihen. Ihan niinkuin polttiksilla liikkuessaan tekee, vaikka se onkin paljon hankalampaa.
” Päivittäinen sähköajo on edullista. Uusimmissa malleissa on pitkä sähköinen toimintamatka, mikä vähentää polttoaineen kulutusta merkittävästi. Sähkömoottori tarjoaa hiljaisen ja tasaisen ajokokemuksen kaupungissa.”
Noinhan se. Kysymys kuuluukin miksi edes raahata mukana polttomoottoria ja bensatankkia. Turhaa menneen maailman tekniikkaa painolastina ja huollettavana/korjailtavana kaikkine mahdollisine juttuineen.
Arkipäivien ajossa siitä ei ole minkäänlaista hyötyä roikottaa mukana. Ja pidemmälläkin matkalla käytännössä tarpeeton, vaikka teoreettisesti voisi kuvitella jotain hyötyjäkin.
Tämän voi kääntään myös toisinpäin.
Miksi raahata joka päivä mukana 300-600 kg painavaa akustoa, jos autossa on polttomoottori, jonka turvin hoituu ne 500 km maantiesiivut ja tarpeen tullen "pikataus" on 3 min juttu?
Ihan älytön suuntaus tämä nykyinen, missä hehkutetaan jotain 5 m pituisia ja 2,5 tonnin akkulavetteja... joita tyypillisesti käytetään 1 hlö liikutteluun. Aika huono "hyötysuhde" tässä mielessä.
Opel Amperassa oli tehty asiat oikein. Siinä oli tyyliin 50 km ajoon riittävä akku, *tehokas" (olikosenyt 100 kW) sähkömoottori, tarpeeksi tehokkaat sähkövastukset ja mahdollisuus esilämmitykseen. Auto toimi siis ihan sähköauton lailla nurkka-ajossa ja pitkät maantiesiivut sitten perinteisellä polttomoottoriautojen tyylillä.
Tosin Amperan aikaan ei vielä pikalatausasemia juuri ollut eikä autossa siis ollut kykyä töpselilatausta kummempaan.
Ei vaan tuntunut oikein kukaan tuon Amperan nerokkuutta tajunneen ja kilpailijoiden plugarit oli alkuun ihan pepusta; toimintamatka paperilla 50 ja oikeassa elämässä 30 km. Ei lainkaan esilämmitystä, ei ainakaan ilman tolppasähköä (osassa ei onnistu edes auton ollessa latauksessa). Sähkömoottori ihan mopo = ei riitä maantienopeuksiin eikä reippaampiin kiihdytyksiin.
Tuo kaverihan just kehui kuinka hienoa on,,kun plugarinsa kanssa voi ajaa edullisesti sähköllä ja kun se pienentään polttoaineen kulutusta. Kommenttini, miksi raahata polttomoottoria ja bensatankkia muine oheisvärkkeineen , kun kerran arvostaa edullista ja mukavaa liikkumista.
Rangevertailu on merkityksetön ja aikansa elänyttä historiaa, koska sähköautolla se on riittävä siihen nähden mikä on järkevää pitkillä matkoilla ajaa ilman taukoja. Kaikissa muissa liikkumistarpeissa sähköauton onkin selvästi kaikinpuolin sujuvampi ja vaivattomampi kuin polttis, jos on kotilatausmahdollisuus. Jos ei ole, niin sitten eria ei käytännössä polttiksiin ole niinmpaljoa.
” Ihan älytön suuntaus tämä nykyinen, missä hehkutetaan jotain 5 m pituisia ja 2,5 tonnin akkulavetteja... joita tyypillisesti käytetään 1 hlö liikutteluun. Aika huono "hyötysuhde" tässä mielessä.”
Suuntaus suurempiin autoihin on ollut jo pitkään vallalla., vuosikymmeniä. Ei se ole sähköautojen ansiota tai seurausta. Suuremmat autot ovat tietty mukavampia ja turvallisempia. Polttiksissa isojen autojen polttoainakustannukset ovat olleet merkittäviä aikanaan. Nyt tietty hybridit on niitä saanut kohtuullistettua. Sähköautoilussahan käyttökulujen merkitys on kovasti pieni,,joten niillä ei ole merkitystä auton koon kasvaessa.
Ja nythän on jo alkanut tulla myös pienikokoisia sähköautoja niitä haluaville.
Suuret ja painavat autot eivät ole keskikokoisia turvallisempia, kun huomioidaan kaikkien osapuolien hinkilövahingot. Omassa autossa olevien kannalta tilanne on toki toisin, mikä on minä, minä, minä ihmisille tärkeintä, kun aivokapasiteetti ei riitä ymmärtämään kokonaisuuksia.
Ja jos puhutaankin passiivisen turvallisuuden sijasta aktiivisesta, ja huomioidaan myös kevyen liikenteen turvallisuus, on painavien autojen epäturvallisuus vieläkin korostuneempaa. Toki auto ei kerro asiassa kaikkea, vaan kuskin merkitys on varsin suuri.
Fossiilisarvikuonona taas tietysti etsit jokaisesta kivenkolostakin jotain tuollaista, joilla nyt on kovin vähän tekemistä auton käyttövoiman kanssa. No fossiilisarvikuonolla ei kovin paljoa ole niitä oikeita asioita, kuten nähty on jatkuvassa jokseenkin täydelliseen tietämättömyyteen ja kokemusten puutteeseen perustuvien väitteiden julistamisessa.
Sähköautojen passiivinen turvatekniikka on varmadti vähintäönkin yhtä kehittynyttä kuin fossiiliautojenkin, perusteltua on kyllä epäillä jopa parempaakin. Sähköautot ovat uudempia kuin fossiiliautot keskimäörin, joten sitä myöden niissä on uudemmat turvallisuuteen liittyvät värkit.
Aktiivinen turvallisuyshan pohjautuu kuljetrajan käyttäytymiseen useimmissa tapauksissa. Ja tällä ei kovasti ole mitään tekemistä auton käyttövoiman kanssa. Kuski käytös autoa ajaessa viime kädessä on ratkaiseva.
Lue nyt itse omaa kirjoitustasi. Ja yritä edes olla vähän fiksumpi, vaikka se varmasti on vaikeaa…
Periaatteessa ideaali mutta käytännössä Katastrofi Auto jossa kahden auton ongelmat Jos ajaa vain sähköllä lyhyitä matkoja polttomoottori voi vikaantua vakavasti taas jos ajaa pidempiä matkoja polttoaineen kulutus nousee turhasta painosta
Plugarilla lienee kaikkein suurimmat riskit, mitä tulee auton rikkoutumiseen ja suuren huoltotarpeen vuoksi. .
Ja plugarithan ovat autojen käyttövoimien vertailuissa samanvertaisten osalta kaikkein kalleimpia autoja.
Jos et halua sähköautoa, niin osta fossiili. Jos et halua fossiiliautoa, osta sähköauto.
Mitään ylimenokauden väliaikaisratkaisuja on turha ostella. Kun ovat vielä kalliimpiakin.
Vuosi sitten vaihdoin 120 tkm ajetun 2016 Passat GTE:n ID neloseen. Sain siitä vaihdossa 16.500 €
Nyt tuttavalla samat ajatukset, eli on vaihtamassa 2018 mallisen, 130 tkm ajetun (soh 82%) Passat GTE:n ID neloseen. Paras vaihtotarjous 11.000 €.
Käytetyt autot (ainakaan hybridit) eivät ole kohta minkään arvoisia.
Lisäänpä vielä: Passat toimi moitteettomasti, mutta kuvitteelliset säästöt bensakuluissa hupenivat huoltokuluihin.
Passat, heh! Eihän se ole auto ollenkaan.
Heheh vaan, no kerropas mikä sitten olisi auto Passatin sijaan.
Toki tiedän jo etukäteen että mitään vastausta ei tule.
Ladattava hybrid on kaikkein vikaherkin auto.
Vain saksalaiset ovat sellaisia.
39.000km Jeepin Compass Trailhawk vm. 2023. Ladattava neliveto hybridi. Range kesällä 47 km sähköllä. Kovilla pakkasilla sähkö turvaa nelivedon muuten menee bensalla. Pienemmillä pakkasilla range 25- 35 km pelkällä sähköllä. Vajaan vuoden keskikulutus (reilu 10 kk) 2,6. Sähköpiuhaa ei ole pidemmillä matkoilla ollut edes mukana. Eli hyvin paljon tuota nurka-ajoa pelkällä sähköllä. Pystyy myös lataamaan ajaessa bensamoottorilla.
Tosi lämmin ja lämpöä tulee käytännössä heti (sähkövastukset). Hyvä jämäkkä ajettava. Kaistavahti, joka napista pois kytkettävissä holhoaa kapeilla reunaviivallisilla teillä turhaan jonkin verran. Hyvät ajovalot.
Neliveto tulee Auto asennossa salamannopeasti tarvittaessa mukaan. Voi myös valita nelivedon lukituksen, hitaan maastoajon, lisäksi eri variaatioita, sport, lumi, muta ym. Eli bensalla etuveto, sähköllä takaveto ja hybrininä etu/neliveto. 239 heppaa, riittää minulle. Mukavan korkea istuin, hyvä näkyvyys.
Tietysti on tuo latauksen vaiva, eli käytännössä aina pihaan-, tai talliin ajaessa tulee piuha iskettyä auton kylkeen.
Mitä muuta. Uutena karmeasti ylihintainen. Reilut 55 donaa. Alta pari vuoden saa vähän ajetun sitten jo n. puoleen hintaan. Eli käytännössä ekat 25.000 km hinta tippuu euron joka kilometriltä!!! ! Sitten tuo hinnanpudotus tasaantuukin.
Vikoja. Ei mitään tähän mennessä. Lyhyt huoltoväli. 15.000 km tai vuosi. No se pitäisi kyllä olla öljynvaihdon suhteen joka plugarilla. Ekat pari merkkihuoltoa n. 340/kerta.
Aika näyttää miten pelaa. Mitään jäätymisongelmia ei ole tämän talven pakkasillakaan ollut. Kerran vilautti 26 pakkasella käynnistäessä kehotusta öljynvaihtoon, vaikka huollosta 3 kk. Ei ole toistunut. Sähkölukot pelanneet hyvin.
Muuta. Olin alkutalvesta tuossa Lahden kolarisumassa alkuperäisillä Continentalin Allseason renkailla peilijäällä ja varmaan paljon auton ominaisuudet auttoivat. Pääsimme sujuvasti pois ajokaistalta penkalle ja kunnolla pois ajokaistalta. Takaa tulleet 2 autoa luistelivat meihin osumatta ohi. Edessä ja taaempana sitten jo kolisikin usean kerran.
Toinen kokemus neliveto ladattavasta hybridistä. Edellinen oli bemarin 225 msport. vm. 2019, jossa range oli pelkällä sähköllä oli vain 28 km, talvella puolet siitä. Oli myös toimiva peli. Ei mitään vikoja ekoilla 127.000 kilometrillä. Hyvä ja näppärä ajettava tiukahkolla alustalla.
Sähköauto. Kyllä tulevaisuudessa, miksi ei. Pojalla 2025 Polestar 2. Toiminut hyvin myös tämän talven pakkasilla ja range on riittänyt. Lämmin. Muuta: 2 sähkömoottoria, neliveto, tehoa 310 kw, eli ihan turhan paljon näin vanhemman mittapuun mukaan. Oma näkemys. Turhan matala istuma-asento, mutta mieluinen nuoremmalle miehelle. Mukavan hiljainen.
Mutta jokaiselle jotakin. Vanha sanonta. Joku pitää äidistä, joku tyttärestä. Minä pidän molemmista. 🙃
Hyvä kirjoitus.
Kerrankin mukavan asiallista kirjoitusta. Itsellä 23 ajoneuvon bensa- ja dieselkokemukset.
Sori tuli vähän väärää tieto Polestar 2n tehoista. Takana on tuo 310 kwn teho ja edessä 82 kw.
Töpseliladattava yhdistelee kaikki ajoneuvotekniikan parhaat puolet kuluttajalle parhaaksi vaihtoehdoksi. Nyt kaupoille - kohta on kevät ja autokuume alkaa kohota..
Toki se yhdistelee sitten suurimmalta osin myös jokaisen voimanlähteen huonot puolet sekä huolto/korjauskustannukset samaan pakettiin. Mutta kun ei yli takuuajan pidä niin mikäs siinä.
Parhaat puolet tarkoittaa suomeksi, että
- plugarissa polttomoottorin elinikä on puolet siitä, mitä polttomoottoriautossa (jos plugaria käytetään, kuten kuuluu eli ajetaan mahd. suuri osa kilometreistä sähköllä)
- plugarissa akun kesto on puolet siitä, mitä täyssähköautossa, jos....
"Väärinkäytettynä" (ajetaan valtaosin polttomoottorin voimin) plugarikin kestää... tosin polttoaineenkulutuksessa ei merkittävää eroa verrattuna halvempaan ja kevyempään autoon vailla sähkötekniikkaa...
.... tosin kalliimman pään autoissa plugarilla saa ison alennuksen verotukseen. Eli sellainen kiva pikku tulonsiirto 100 ke autoja osaville ja potku perseelle 30 k€ autoja ostaneelle enemmistölle.
Suomessahan uutena rek. polttomoottoriautojen keskihinta on ollut karvan päälle 30 000 ja sähköautojen 50 000 €.
” Suomessahan uutena rek. polttomoottoriautojen keskihinta on ollut karvan päälle 30 000 ja sähköautojen 50 000 €.”
Jos vertailet vastaavia autoja eri käyttövoimilla, niin erot ovat oikeastaan olemattomia. Hintaerot eivät määräydy käyttövoiman perusteella oikeastaan lainkaan.
Kalleimpia ovat plugarit yleensä.
Mikähän se risoo ja ketä noissa ladattavissa hybrideissä, vaikka ovat erinomaisia autoja.
Toyotan ladattavat hybridit ovat lisäksi kaikkein luottavimpia. Kuusi vuotta ja 100 000 km kului ilman ainuttakaan ongelmaa.
Onko sulla RAV jonka liitin kosahtaa ja sen vaihto maksaa viisi tonnia.
Ei kai ne ketään riso.
Sen sijaan ihmetyttää sinun jatkuva tarpeesi niitä puolustaa ja kehua.
Nehän ovat lähinnä siirtymiskauden autoja niille, joilla lähinnä ennakkoluulot sähköautoihin ovat hallitseva piirre, mutta silti kiinnostaisi sellaisen hankkia.
Varmaan onkin tälle ihmisryhmälle ihan hyvä keino päästö eroon ennakkoluuloistaan ja ehkä jatkuva tarinointisi niiden hyvyydestä onkin suunnattu fossiilisarvikuonoille.
Sähköautoihin jo siirtyneille nuo kirjoittelusi lähinnä ovat huvittavia.
Olis kiva kuulla myöhemminkin miten Jeeppi pelannut pidemmänpäälle.
Käytettynä ei kannata koskaan ostajan ladattavaa hybridiä. Jos käytetyn haluaa, pelkkä bensa tai pelkkä sähkö. Ladattavat hybridit tarkoittavat vain suuria korjauskuluja.
No ilmeisesti tämä kuitenkin menee, että käytettynä voi ostaa plugarin, jossa latausjohto avaamattomassa muovipussissa.
Miten niin, vs. vaikka tuo jeeppi/bemarimiehen kokemukset.
Avaamaton muovipussi oli meidänkin plugarissa, kuten on myös nykyisessä ID4:ssa. En ole keksinyt latausjohdolle mitään käyttöä.