Ja yksi Venäläinen sotilas vastaa 10 Ukrainalaista sotilasta, huolestuttavaa tosiaan.
0Äänestä
Anonyymi00006
eiks se oo toistepäin ?
0Äänestä
Anonyymi00002
Nato on varautunut aivan erilaiseen sotaan kuin mitä Ukrainassa käydään. Ukrainan sota muistuttaa ensimmäistä maailmansotaa – mutta nykyaikaisilla aseilla, droneilla ja elektronisella sodankäynnillä.
Vuonna 2023 uskottiin, että lännen huippukalusto – Leopard-panssarivaunut, Abramsit ja Excalibur-ohjatut tykistöammukset – muuttaisivat sodan kulun ratkaisevasti. Näin ei käynyt. Miinakentät, droonit ja tehokas häirintä osoittivat, että perinteinen panssarihyökkäys on erittäin haavoittuva. Useita länsikaluston järjestelmiä tuhottiin nopeasti, ja osa asejärjestelmistä menetti tehonsa vastatoimien kehittyessä.
Sota Ukrainassa on muistutus siitä, että teknologinen ylivoima ei yksin ratkaise konfliktia. Moderni sodankäynti on muuttunut – ja siihen on sopeuduttava realistisesti, ei odotusten varassa.
0Äänestä
Anonyymi00003
ja Suomi on vasta opiskelemassa koko dronesotaa. Venäjä ja Ukraina on valovuoden edellä Suomea
0Äänestä
Anonyymi00005
Pitäisi lähettää joku upseeri opiskelee nyky sotaa Ukrainaan
0Äänestä
Anonyymi00004
Ukrainalaisarvion mukaan Venäjä on nopeuttanut asevoimiensa uudistamista erityisesti droonijoukkojen osalta. Entisen tiedustelujohtajan Illia Pavlenkon mukaan Venäjän drooniyksiköissä palvelee jo noin 87 000 sotilasta, ja vuonna 2026 joukkoja organisoidaan uudella tavalla. Merkittävä muutos on se, että koulutusta ja kehitystä tehdään aiempaa salaisemmin.
Tavoitteena näyttää olevan päätöksenteon nopeuttaminen ja parempi koordinaatio koko armeijassa. Samalla Venäjä pyrkii tunnistamaan Ukrainan puolustuksen heikkouksia. Droonien lisäksi kehitystä suunnataan yhä enemmän moottoroituihin jalkaväkidivisioonoihin, mikä viittaa painopisteen siirtymiseen massamaisempaan maavoimien käyttöön tulevina vuosina.
0Äänestä
Anonyymi00007
"Harjoituserässä noin kymmenen ukrainalaisen sotilaan vahvuinen osasto möyhensi drooneillaan useiden tuhansien miesten vahvuiset Nato-joukot kanveesiin noin puolessa päivässä. Miestappioita kertyi kahden pataljoonan eli suuruusluokkaa tuhannen miehen verran. Kalustosta tuhoutui simuloidusti 17 panssariajoneuvoa ja 30 muuta sotilaskaluston kohdetta. Samaan aikaan kun Ukrainan sotilaat napsivat voittoja yksi kerrallaan, Naton joukot eivät saaneet edes omia drooniyksikköjään toimintakuntoon."
0Äänestä
Anonyymi00008
Kuten sanottua, Ukrainan vastahyökkäys kesällä 2023 epäonnistui juuri siksi, että natomaat opettivat heitä. Linnoitettuja asemia ei voi murtaa ajelemalla vain läpi panssarivaunulla. Ei ole koskaan voinut.
Ilmeisesti natomaiden sotaoppilaitoksissa ei opeteta enää edes perusasioita sodankäynnistä.
Ukrainan tapauksessa, jo kesällä 2022 olisi pitänyt aktivoitua eteläisellä rintamalla ja heti pimeyden lisääntyessä talvea kohti aloittaa voimakas sissitoiminta ja venäläisten linnoittamisen ja huollon häirintä mm tarkka-ampujia käyttäen. Samalla olisi löydetty myös tulevat hyökkäyssuunnat paremmin.
Ukrainan armeijaa ei tosin oltu koulutettu sellaiseen, eikä ole koulutettu natomaiden armeijoitakaan. Natomaat luottavat parempaan tulivoimaansa, mutta Ukrainalla ei sitä tuolloin ollut, jolloin olisi pitänyt käyttää niitä voimavaroja, joita oli.
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ja yksi Venäläinen sotilas vastaa 10 Ukrainalaista sotilasta, huolestuttavaa tosiaan.
eiks se oo toistepäin ?
Nato on varautunut aivan erilaiseen sotaan kuin mitä Ukrainassa käydään. Ukrainan sota muistuttaa ensimmäistä maailmansotaa – mutta nykyaikaisilla aseilla, droneilla ja elektronisella sodankäynnillä.
Vuonna 2023 uskottiin, että lännen huippukalusto – Leopard-panssarivaunut, Abramsit ja Excalibur-ohjatut tykistöammukset – muuttaisivat sodan kulun ratkaisevasti. Näin ei käynyt. Miinakentät, droonit ja tehokas häirintä osoittivat, että perinteinen panssarihyökkäys on erittäin haavoittuva. Useita länsikaluston järjestelmiä tuhottiin nopeasti, ja osa asejärjestelmistä menetti tehonsa vastatoimien kehittyessä.
Sota Ukrainassa on muistutus siitä, että teknologinen ylivoima ei yksin ratkaise konfliktia. Moderni sodankäynti on muuttunut – ja siihen on sopeuduttava realistisesti, ei odotusten varassa.
ja Suomi on vasta opiskelemassa koko dronesotaa.
Venäjä ja Ukraina on valovuoden edellä Suomea
Pitäisi lähettää joku upseeri opiskelee nyky sotaa Ukrainaan
Ukrainalaisarvion mukaan Venäjä on nopeuttanut asevoimiensa uudistamista erityisesti droonijoukkojen osalta. Entisen tiedustelujohtajan Illia Pavlenkon mukaan Venäjän drooniyksiköissä palvelee jo noin 87 000 sotilasta, ja vuonna 2026 joukkoja organisoidaan uudella tavalla. Merkittävä muutos on se, että koulutusta ja kehitystä tehdään aiempaa salaisemmin.
Tavoitteena näyttää olevan päätöksenteon nopeuttaminen ja parempi koordinaatio koko armeijassa. Samalla Venäjä pyrkii tunnistamaan Ukrainan puolustuksen heikkouksia. Droonien lisäksi kehitystä suunnataan yhä enemmän moottoroituihin jalkaväkidivisioonoihin, mikä viittaa painopisteen siirtymiseen massamaisempaan maavoimien käyttöön tulevina vuosina.
"Harjoituserässä noin kymmenen ukrainalaisen sotilaan vahvuinen osasto möyhensi drooneillaan useiden tuhansien miesten vahvuiset Nato-joukot kanveesiin noin puolessa päivässä.
Miestappioita kertyi kahden pataljoonan eli suuruusluokkaa tuhannen miehen verran. Kalustosta tuhoutui simuloidusti 17 panssariajoneuvoa ja 30 muuta sotilaskaluston kohdetta.
Samaan aikaan kun Ukrainan sotilaat napsivat voittoja yksi kerrallaan, Naton joukot eivät saaneet edes omia drooniyksikköjään toimintakuntoon."
Kuten sanottua, Ukrainan vastahyökkäys kesällä 2023 epäonnistui juuri siksi, että natomaat opettivat heitä. Linnoitettuja asemia ei voi murtaa ajelemalla vain läpi panssarivaunulla. Ei ole koskaan voinut.
Ilmeisesti natomaiden sotaoppilaitoksissa ei opeteta enää edes perusasioita sodankäynnistä.
Ukrainan tapauksessa, jo kesällä 2022 olisi pitänyt aktivoitua eteläisellä rintamalla ja heti pimeyden lisääntyessä talvea kohti aloittaa voimakas sissitoiminta ja venäläisten linnoittamisen ja huollon häirintä mm tarkka-ampujia käyttäen. Samalla olisi löydetty myös tulevat hyökkäyssuunnat paremmin.
Ukrainan armeijaa ei tosin oltu koulutettu sellaiseen, eikä ole koulutettu natomaiden armeijoitakaan. Natomaat luottavat parempaan tulivoimaansa, mutta Ukrainalla ei sitä tuolloin ollut, jolloin olisi pitänyt käyttää niitä voimavaroja, joita oli.