Netflixillä oli kohua herätättäneen dokumentin "Huippumalli haussa ja tosi-tv:n pimeä puoli". Siinä mallikokelaiden kohtelu paljastui suorastaan sadistiseksi, ja nuorten tyttöjen hyväksikäyttö oli räikeää.
Monet tytöistä olivat aliravittuja, vaikka ohjelman piti edistää moninaisuutta ja erilaisuuden hyväksyntää. Ohjelma oli täynnä haukkumista, kiusaamista, skandaalinjanoista manipulaatiota, nuorten naisten seksuaalisuuden riistoa, nolaamista ja naisten fyysistä ja emotionaalista rääkkäämistä.
Juontajasta ja ohjelman kehittäjästä Tyra Banksistä kehittyy sarjan suursuosion myötä suoranainen hirviö, joka piinaa paitsi nuoria tyttöjä, niin myös työkavereitaan.
Myös taitoluisteluun on pesiytynyt sadistinen kulttuuri. Tyttölapsista on tehtailtu neloshyppyjen tekijöitä. Monen kohtalo on ollut jäädä eläkkeelle 17-vuotiaana, sillä lapsesta asti rääkätty keho ja mieli eivät ole kestäneet pidempää uraa. Murrosiän myötä lisääntyvä kehon massa myös tekee neloshyppyjen suorittamisen lähes mahdottomaksi.
Myös kirjailija-näyttelijä Anna-Leena Härkösen kuvaa lähes myyttiseksi hahmoksi nousseen Jouko Turkan häiriintyneitä opetusmenetelmiä Teatterikorkeakoulussa. Kyllähän näistä on puhuttu: mielivaltaa, väkivaltaa, alistamista, nolaamista, naisten seksuaalisuuden häpäisyä ja riistoa, kiusaamista ja psyyken hajottamista, minkä seurauksena jotkut yrittivät itsemurhaa ja muutama siinä onnistuikin.
Voisi kuvitella, että tietoisuuden lisääntyminen on tehnyt maailmasta naisille ja ylipäätään nuorille aiempaa paremman ja turvallisemman. Mallimaailman pimeää puolta on tuotu laajasti näkyviin, taitoluistelun olympiaikärajaa on nostettu 17-vuoteen, eikä kukaan kehtaa enää ylistää kritiikittömästi Jouko Turkkaa.
Miten se on mahdollista?
Se on mahdollista siksi, että hyväksikäyttöä harjoitetaan räikeästi edelleen. Erona entiseen on se, että media ja viihdeteollisuus ovat onnistuneet markkinoimaan rajoja rikkovan, vahingollisen ja suorastaan itsetuhoisen toiminnan niin etevästi, että kansalaiset lapsista aikuisiin harjoittavat sitä lisäksi ihan itse.
Teknologiateollisuuden algoritmit suosivat toimintaa, jossa rikotaan moraalin, terveyden ja yksityisyyden rajoja tavalla, joka asettaa yksilön alttiiksi vakaville seurauksille. Me todistamme kehitystä, jossa ihminen näyttää vahingoittavan vapaaehtoisesti itse itseään, ilman näkyvää, alistavaa auktoriteettia.
Eikö ihmisellä olekaan enää biologista itsesuojeluviettiä? Eivätkö evolutiiviset perusmekanismimme enää toimikaan perinteiseen tapaan? Näiden perimäämme koodattujen prosessien tulisi saada meidät välttämään vaaraa, pysymään hengissä, ja siirtämään eteenpäin geenejämme. Mutta me emme enää käyttäydy ihmiselle lajityypilliseen tapaan.
Me emme rakenna turvaa, me emme halua lisääntyä, me emme suostu ikääntymään, me emme keskity jälkeläistemme ja oman heimomme ja yhteisömme hyvinvointiin. Me emme edes halua yhteisöä, vaan usein suorastaan vihamme perheenjäseniämme ja sukulaisiamme.
Ja salaa me palvomme tyrabankseja ja joukoturkkia sekä epäinhimillisiä ja epäterveitä taitoja suorittavia lapsiaikuisia. Arkkityyppiset sadistihahmot ovat raivanneet tiensä oman persoonamme ja psyykemme varjoon kun ahmimme väkivaltaa, kuolemaa ja itsetuhoista käytöstä kännyköistämme. Hyvesignaloinnilla ja näennäisillä moraalisilla ryhtiliikkeillä me vaan uskottelemme itsellemme asioiden olevan toisin.
Väitän että mennyt maailma, jossa pahantekijän rooli oli kiistattomasti havaittavissa, oli huomattavasti nykyistä, rajojen hämärtämistä ja kollektiivista manipulaatiota harjoittavaa maailmaa parempi ja turvallisempi.
Vain älykkäimmät ja empaattisimmat yksilöt kasvattavat lapsistaan kunnon ihmisiä.
Monet tytöistä olivat aliravittuja, vaikka ohjelman piti edistää moninaisuutta ja erilaisuuden hyväksyntää. Ohjelma oli täynnä haukkumista, kiusaamista, skandaalinjanoista manipulaatiota, nuorten naisten seksuaalisuuden riistoa, nolaamista ja naisten fyysistä ja emotionaalista rääkkäämistä.
Juontajasta ja ohjelman kehittäjästä Tyra Banksistä kehittyy sarjan suursuosion myötä suoranainen hirviö, joka piinaa paitsi nuoria tyttöjä, niin myös työkavereitaan.
Myös taitoluisteluun on pesiytynyt sadistinen kulttuuri. Tyttölapsista on tehtailtu neloshyppyjen tekijöitä. Monen kohtalo on ollut jäädä eläkkeelle 17-vuotiaana, sillä lapsesta asti rääkätty keho ja mieli eivät ole kestäneet pidempää uraa. Murrosiän myötä lisääntyvä kehon massa myös tekee neloshyppyjen suorittamisen lähes mahdottomaksi.
Myös kirjailija-näyttelijä Anna-Leena Härkösen kuvaa lähes myyttiseksi hahmoksi nousseen Jouko Turkan häiriintyneitä opetusmenetelmiä Teatterikorkeakoulussa. Kyllähän näistä on puhuttu: mielivaltaa, väkivaltaa, alistamista, nolaamista, naisten seksuaalisuuden häpäisyä ja riistoa, kiusaamista ja psyyken hajottamista, minkä seurauksena jotkut yrittivät itsemurhaa ja muutama siinä onnistuikin.
Voisi kuvitella, että tietoisuuden lisääntyminen on tehnyt maailmasta naisille ja ylipäätään nuorille aiempaa paremman ja turvallisemman. Mallimaailman pimeää puolta on tuotu laajasti näkyviin, taitoluistelun olympiaikärajaa on nostettu 17-vuoteen, eikä kukaan kehtaa enää ylistää kritiikittömästi Jouko Turkkaa.
Miten se on mahdollista?
Se on mahdollista siksi, että hyväksikäyttöä harjoitetaan räikeästi edelleen. Erona entiseen on se, että media ja viihdeteollisuus ovat onnistuneet markkinoimaan rajoja rikkovan, vahingollisen ja suorastaan itsetuhoisen toiminnan niin etevästi, että kansalaiset lapsista aikuisiin harjoittavat sitä lisäksi ihan itse.
Teknologiateollisuuden algoritmit suosivat toimintaa, jossa rikotaan moraalin, terveyden ja yksityisyyden rajoja tavalla, joka asettaa yksilön alttiiksi vakaville seurauksille. Me todistamme kehitystä, jossa ihminen näyttää vahingoittavan vapaaehtoisesti itse itseään, ilman näkyvää, alistavaa auktoriteettia.
Eikö ihmisellä olekaan enää biologista itsesuojeluviettiä? Eivätkö evolutiiviset perusmekanismimme enää toimikaan perinteiseen tapaan? Näiden perimäämme koodattujen prosessien tulisi saada meidät välttämään vaaraa, pysymään hengissä, ja siirtämään eteenpäin geenejämme. Mutta me emme enää käyttäydy ihmiselle lajityypilliseen tapaan.
Me emme rakenna turvaa, me emme halua lisääntyä, me emme suostu ikääntymään, me emme keskity jälkeläistemme ja oman heimomme ja yhteisömme hyvinvointiin. Me emme edes halua yhteisöä, vaan usein suorastaan vihamme perheenjäseniämme ja sukulaisiamme.
Ja salaa me palvomme tyrabankseja ja joukoturkkia sekä epäinhimillisiä ja epäterveitä taitoja suorittavia lapsiaikuisia. Arkkityyppiset sadistihahmot ovat raivanneet tiensä oman persoonamme ja psyykemme varjoon kun ahmimme väkivaltaa, kuolemaa ja itsetuhoista käytöstä kännyköistämme. Hyvesignaloinnilla ja näennäisillä moraalisilla ryhtiliikkeillä me vaan uskottelemme itsellemme asioiden olevan toisin.
Väitän että mennyt maailma, jossa pahantekijän rooli oli kiistattomasti havaittavissa, oli huomattavasti nykyistä, rajojen hämärtämistä ja kollektiivista manipulaatiota harjoittavaa maailmaa parempi ja turvallisempi.
Vain älykkäimmät ja empaattisimmat yksilöt kasvattavat lapsistaan kunnon ihmisiä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.