Itsenäinen Ähtäri ei ole enää realismia

Eiköhän se ole jotain muuta kuin vahingoniloa... Salassa annetut miljoonat, konkurssin pitkittäinen ja pähkähullut investoinnit kuten keilahalli ja pandatalo taitavat olla ne suurimmat juurisyyt tälle tilanteelle.

Ei kai sitä kukaan toivottavasti, mutta missä realismi ja ymmärrys siitä, mitä 66.000.000 € velkaa todella tarkoittaa?

Ei VM: n virkamiehet nyt niin tyhmiä ole, että sadut ja unelmahöttö menevät läpi?

Juuri näin.

Me ihanat keput olisimme säilyttäneet itsenäisyyden, mutta muut pahikset lopettivat terveen kunnan.

Anonyymi00009 kirjoitti:

Juuri näin.

Me ihanat keput olisimme säilyttäneet itsenäisyyden, mutta muut pahikset lopettivat terveen kunnan.

Tämä on taktiikka. Tällä yritetään harhauttaa äänestäjät.

Ketkä meidät tähän ajoi?

Se pitää unohtaa.

Miksi ne pitää myydä?

Uusi kaupunki tarvitsee energiaa ja lämpöä.

Anonyymi00006 kirjoitti:

Miksi ne pitää myydä?

Uusi kaupunki tarvitsee energiaa ja lämpöä.

Liiketoimintakieltoon koko kaupunki

Energia ja vesi on jättänyt kehittämättå kustannustehokkuutta. Muu Suomi on iime vuodet täyttynyt sähkökattiloista, joilla tehdään lämmöt keväästä syksyyn nykyverotuksella liki nollahintaisella sähköllä aina kun pörssihinnat on suotuisia. Talvella lämpöä tehdään polttaen, mutta kesän sähkön hinnoilla se on pääosan ajasta halvempi tehdä sähköllä. Sähkökattilainvestoinneissa takaisinmaksuajat olleet ympäri Suomen alle 2 vuotta. Ähtärissä tehdään lämpö kalliisti keväästä syksyyn.

Kuka paremmin tietää, tuskin ainakaan persut jotka haluavat vain näivettää kuntamme.

Anonyymi00017 kirjoitti:

Kuka paremmin tietää, tuskin ainakaan persut jotka haluavat vain näivettää kuntamme.

Millä tavalla he näivettävät henkihieverissä olevaa kuntaa, jonka tarina on lopussa.

He eivät ole olleet ainoassakaan laittomassa päätöksessä!

Anonyymi00017 kirjoitti:

Kuka paremmin tietää, tuskin ainakaan persut jotka haluavat vain näivettää kuntamme.

Miten ne Persut kuntaa näivettää?

No, lakiteknisesti se on täysin mahdollista, selviää reilun kuukauden päästä kun valtuusto antaa ensin esityksensä VM:lle. Todennäköisesti menevät samalla Sonnisen linjalla jossa korostetaan sopeutustoimia, ylipäätään jo plussalla (419 000e ylijäämä) olevaa ensimmäistä tarkastelujakson vuotta (2026). Tuon verran ylijäämäinen tarkastelujakson ensimmäinen vuosi antaisi melko varmasti olettaa että 2027 ja 2028 saattaisivat olla ylijäämäisiä tai ainakin neutraaleja. Ähtärin kuntavelka ei ole merkittävästi keskivertokuntaa suurempi…

Kuntalaki sanoo tarkastelujaksosta seuraavanlaisesti: “Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.”

Toinen tai kolmas vuosi ja niiden talousarviot eivät ole julkista tietoa. Nythän prosessissa ollaan vaiheessa jossa VM:n ylivoimaäänestyksellä (2 [VM] vastaan 1 [Sonninen]) siirryttiin kuntarakennelakiin, jossa on niitä elementtejä että he voivat lakiteknisesti paperilla tehdä asiassa about mitä mielivätkään. Muutamia kysymyksiä tuossa herää. Olisiko VM:n mielekästä ajaa asiaa eteenpäin jos talousarviot tarkastelujaksolle on jiirissä. En usko itse että on. Ei sekään hyvältä näytä jos talousarvioista selviää että ne oli saatu kuntoon ja sitten valtio puskee kuitenkin liitosta jonkun kunnan kanssa joka ei ylipäätään edes halua sitä. Melko järjetön kuviohan se maalaisjärjellä ajatellen olisi. Lisäksi itseäni mietityttää miksiköhän Yle vellotti haastatteluissaan puhetta jostain 7-8 vuoden päähän sijoittuvista vuosista koska kuntalain mukaan ne eivät todennäköisestikään kuulu tarkastelujakson piiriin (jos lain määräämä minimi on kolme vuotta, onko mielekästä lähteä arvuuttelemaan 7-8 vuoden päähän sijoittuvia tapahtumia, niitä kun tosiasiallisesti kukaan ei voi edes arvata ja siksi laissa minimi onkin kolme vuotta, eikä esim. viisi tai kuusi).

Anonyymi00023 kirjoitti:

No, lakiteknisesti se on täysin mahdollista, selviää reilun kuukauden päästä kun valtuusto antaa ensin esityksensä VM:lle. Todennäköisesti menevät samalla Sonnisen linjalla jossa korostetaan sopeutustoimia, ylipäätään jo plussalla (419 000e ylijäämä) olevaa ensimmäistä tarkastelujakson vuotta (2026). Tuon verran ylijäämäinen tarkastelujakson ensimmäinen vuosi antaisi melko varmasti olettaa että 2027 ja 2028 saattaisivat olla ylijäämäisiä tai ainakin neutraaleja. Ähtärin kuntavelka ei ole merkittävästi keskivertokuntaa suurempi…

Kuntalaki sanoo tarkastelujaksosta seuraavanlaisesti: “Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.”

Toinen tai kolmas vuosi ja niiden talousarviot eivät ole julkista tietoa. Nythän prosessissa ollaan vaiheessa jossa VM:n ylivoimaäänestyksellä (2 [VM] vastaan 1 [Sonninen]) siirryttiin kuntarakennelakiin, jossa on niitä elementtejä että he voivat lakiteknisesti paperilla tehdä asiassa about mitä mielivätkään. Muutamia kysymyksiä tuossa herää. Olisiko VM:n mielekästä ajaa asiaa eteenpäin jos talousarviot tarkastelujaksolle on jiirissä. En usko itse että on. Ei sekään hyvältä näytä jos talousarvioista selviää että ne oli saatu kuntoon ja sitten valtio puskee kuitenkin liitosta jonkun kunnan kanssa joka ei ylipäätään edes halua sitä. Melko järjetön kuviohan se maalaisjärjellä ajatellen olisi. Lisäksi itseäni mietityttää miksiköhän Yle vellotti haastatteluissaan puhetta jostain 7-8 vuoden päähän sijoittuvista vuosista koska kuntalain mukaan ne eivät todennäköisestikään kuulu tarkastelujakson piiriin (jos lain määräämä minimi on kolme vuotta, onko mielekästä lähteä arvuuttelemaan 7-8 vuoden päähän sijoittuvia tapahtumia, niitä kun tosiasiallisesti kukaan ei voi edes arvata ja siksi laissa minimi onkin kolme vuotta, eikä esim. viisi tai kuusi).

Lue lisää

Vuosi 2034 ei tule kuntalaista vaan kuntajakolaista. Siinä vaiheessa ollaan vielä roimasti alijäämäisiä vaikka suunnitelmat toteutuisivat ennusteen mukaisesti.

Anonyymi00024 kirjoitti:

Vuosi 2034 ei tule kuntalaista vaan kuntajakolaista. Siinä vaiheessa ollaan vielä roimasti alijäämäisiä vaikka suunnitelmat toteutuisivat ennusteen mukaisesti.

Väärin. Ennusteet tulevat kuntalain (410/2015) mukaisesta arviointimenettelystä (118 §), jossa ryhmä arvioi pitkän aikavälin kestävyyttä (TYYPILLISESTI noin 3–5 vuotta). Tämä kuntajakolaki josta puhut on vanha ja kuopattu laki ilman relevanssia. Nykyään sen virkaa toimittaa kuntarakennelaki. Kahdeksaan vuoteen venytettyjä arvioita voidaan oikeutetusti pitää jotakuinkin epävarmoina (=taloussuhdanteet, lakimuutokset, sote-uudistus, hankkeet esim. tuulivoima).

Anonyymi00026 kirjoitti:

Väärin. Ennusteet tulevat kuntalain (410/2015) mukaisesta arviointimenettelystä (118 §), jossa ryhmä arvioi pitkän aikavälin kestävyyttä (TYYPILLISESTI noin 3–5 vuotta). Tämä kuntajakolaki josta puhut on vanha ja kuopattu laki ilman relevanssia. Nykyään sen virkaa toimittaa kuntarakennelaki. Kahdeksaan vuoteen venytettyjä arvioita voidaan oikeutetusti pitää jotakuinkin epävarmoina (=taloussuhdanteet, lakimuutokset, sote-uudistus, hankkeet esim. tuulivoima).

Lue lisää

Siitä huolimatta pitkälläkään aikavälillä ei saada alijäämää katetuksi.

Myös lyhyellä aikavälillä voi tulla huonoja verotuloja yms.

Anonyymi00027 kirjoitti:

Siitä huolimatta pitkälläkään aikavälillä ei saada alijäämää katetuksi.

Myös lyhyellä aikavälillä voi tulla huonoja verotuloja yms.

Okei, here we go, täähän menee nyt ihan perus talouden logiikan ymmärtämiseen. Sinä voit henkilökohtaisesti olla siitä tätä tai tuota mieltä, mikäli haluat. Totuus on kuitenkin että noin pitkän ajan ennusteet eivät ole luotettavia, ne ovat epävarmoja ja usein liian pessimistisiä tai ylioptimistisia. Tällaisia asioita kuten kuntaliitos ei ole järkevää tai mielekästä päättää niiden pohjalta, noista muuttujista johtuen jotka viime viestin lopussa mainitsin. Esimerkiksi: juuri tästä syystä VM itse julkaisee viiden vuoden ennusteita: https://www.verkkouutiset.fi/a/suomen-taloudessa-on-nyt-poikkeuksellinen-tilanne/#eed1adfc. Tuo tyypillinen tarkastelujakso tai minimitarkastelujakso voi tuottaa ennusteita joissa on toivottua, kohtalaista tarkkuutta. Mm. WEF:in yleinen kanta pitkiin ennusteisiin on että ne ovat täynnä epävarmuutta. Niitä ei käytetä virallisina mittareina tai pakollisina kriteereinä samalla tavalla kuin lyhyempiä (3–5 vuoden) horisontteja, juuri niiden suuren epäluotettavuuden vuoksi. Ne ovat enemmänkin tukivälineitä, joiden tarkkuus on vähintäänkin kyseenalainen. VM:n oma käytäntö ja EU:n vakaus- ja kasvusopimus (Stability and Growth Pact, SGP) keskittyvät nimenomaan keskipitkään aikaväliin, tyypillisesti 4-5 vuoteen. Kuntien talous ei merkittävästi (esim. Ähtärin tapauksessa) eroa noista lainalaisuuksista vaan mukailee yleisiä valtiollisia ja kansainvälisiä trendejä.

Kriisikuntamenettelyssä pitkää horisonttia käytetään usein korostamaan riskin vakavuutta ja perustelemaan, miksi pelkkä sopeutus ei riitä. Kun arviointiryhmä sanoo “jos kehitys jatkuu nykyisellä tavalla, vuonna 2034 alijäämä on 1 761 €/asukas”, se luo mielikuvan siitä, että kunta on matkalla kohti kestämätöntä tilannetta – vaikka kukaan ei voi tietää, mitä tapahtuu vuosina 2028–2034. Tämä on tehokas argumentti VM:lle ja poliitikoille, kun päätetään, käynnistetäänkö kuntajakoselvitys ja mahdollinen pakkoliitos. Se ei ole ”vääriä lukuja”, vaan enemmän tai vähemmän hatusta heitettyjä arvioita ja se on valikoiva skenaario, joka palvelee tiettyä narratiivia.

Anonyymi00029 kirjoitti:

Okei, here we go, täähän menee nyt ihan perus talouden logiikan ymmärtämiseen. Sinä voit henkilökohtaisesti olla siitä tätä tai tuota mieltä, mikäli haluat. Totuus on kuitenkin että noin pitkän ajan ennusteet eivät ole luotettavia, ne ovat epävarmoja ja usein liian pessimistisiä tai ylioptimistisia. Tällaisia asioita kuten kuntaliitos ei ole järkevää tai mielekästä päättää niiden pohjalta, noista muuttujista johtuen jotka viime viestin lopussa mainitsin. Esimerkiksi: juuri tästä syystä VM itse julkaisee viiden vuoden ennusteita: https://www.verkkouutiset.fi/a/suomen-taloudessa-on-nyt-poikkeuksellinen-tilanne/#eed1adfc. Tuo tyypillinen tarkastelujakso tai minimitarkastelujakso voi tuottaa ennusteita joissa on toivottua, kohtalaista tarkkuutta. Mm. WEF:in yleinen kanta pitkiin ennusteisiin on että ne ovat täynnä epävarmuutta. Niitä ei käytetä virallisina mittareina tai pakollisina kriteereinä samalla tavalla kuin lyhyempiä (3–5 vuoden) horisontteja, juuri niiden suuren epäluotettavuuden vuoksi. Ne ovat enemmänkin tukivälineitä, joiden tarkkuus on vähintäänkin kyseenalainen. VM:n oma käytäntö ja EU:n vakaus- ja kasvusopimus (Stability and Growth Pact, SGP) keskittyvät nimenomaan keskipitkään aikaväliin, tyypillisesti 4-5 vuoteen. Kuntien talous ei merkittävästi (esim. Ähtärin tapauksessa) eroa noista lainalaisuuksista vaan mukailee yleisiä valtiollisia ja kansainvälisiä trendejä.

Kriisikuntamenettelyssä pitkää horisonttia käytetään usein korostamaan riskin vakavuutta ja perustelemaan, miksi pelkkä sopeutus ei riitä. Kun arviointiryhmä sanoo “jos kehitys jatkuu nykyisellä tavalla, vuonna 2034 alijäämä on 1 761 €/asukas”, se luo mielikuvan siitä, että kunta on matkalla kohti kestämätöntä tilannetta – vaikka kukaan ei voi tietää, mitä tapahtuu vuosina 2028–2034. Tämä on tehokas argumentti VM:lle ja poliitikoille, kun päätetään, käynnistetäänkö kuntajakoselvitys ja mahdollinen pakkoliitos. Se ei ole ”vääriä lukuja”, vaan enemmän tai vähemmän hatusta heitettyjä arvioita ja se on valikoiva skenaario, joka palvelee tiettyä narratiivia.

Lue lisää

Mitä positiivista keksit siihen, että kehitys olisi edes vähän parempaa kuin ennusteet. Kts väestöennusteet ja ikääntyminen ja yritysten tilanne?

Ähtäri ei selviä ilman kuntaliitosta ja verotuloja ei saada lisää ainakaan verotusta nostamalla?

Myöskään valtionosuudet eivät kasva, koska valtio on persaukinen.

Anonyymi00033 kirjoitti:

Mitä positiivista keksit siihen, että kehitys olisi edes vähän parempaa kuin ennusteet. Kts väestöennusteet ja ikääntyminen ja yritysten tilanne?

Ähtäri ei selviä ilman kuntaliitosta ja verotuloja ei saada lisää ainakaan verotusta nostamalla?

Myöskään valtionosuudet eivät kasva, koska valtio on persaukinen.

Lue lisää

En usko sellaiseen narratiiviin että Ähtäri ei selviä/menesty ilman kuntaliitosta. Se on samanlaista schaibaa kuin että Suomi ei pärjäisi ilman massamaahanmuutosta saatuja halpatyöläisiä.

Väestön ikääntyminen on fakta kaikkialla länsimaissa kuten myös kaupunkeihin muutto, mutta en henkilökohtaisesti usko että muuttotrendi on ikuinen. Jopa Tilastokeskus myöntää tämän. Sievi, Ii ja Pyhäjoki ovat saaneet kymmeniä miljoonia tuulivoimasta. Ähtärissä potentiaali on vähintään samaa suuruusluokkaa, jos alueet myönnetään. Ryhmähän jätti nämä kokonaan huomiotta, koska “ei lainvoimaisia päätöksiä”. Eläinpuiston brändi on vahva ja jos uusi operaattori investoi, se voi tuoda vakaita tuloja ilman sitä kunnan omaa riskiä. Korona-aika etc. oli poikkeus, mutta matkailu on jo elpymässä. Ylipäätään näen että maaseudulla/Ähtärissä on todella paljon mahdollisuuksia yrittää jos löytää oikean kohteen mitä kehittää. Mutta en tiedä kuinka hyvin te näette nuo mahdollisuudet koska joskus ei näe metsää puilta, kaikella kunnioituksella toki. Yrittämiseen on pullonkaulana tällä hetkellä tietenkin vähäinen syntyvyys ja nuorten päämäärättömyys. Esim. jos olet työtön voi olla kiven alla saada lainaa pankista yritystoiminnan aloittamiseen, jos ei ole katetta omasta takaa ja näin poispäin.

Mitä talousennusteisiin tulee niin kuten VM:n oma tiedotustilaisuus (Spolander) ja Suomen Pankin ennuste-erot osoittavat: jopa valtion tasolla 2-3 vuoden ennusteet voivat erota satoja miljoonia, koska oletukset kulutuksesta, maahanmuutosta ja säästämisestä muuttuvat. Kunnan tasolla epävarmuus on vielä suurempi. Siksi joku tuollainen 2034-vuoden 1761 €/asukas on valikoiva skenaario, joka korostaa riskiä ja tukee heidän selvitystään — ei neutraali totuus.

Tässä tilanteessa vastaanottaja pakotetaan ottamaan. Eivät neljättä kertaa enää ala selvittelemään vaan poistavat kartalta.

Anonyymi00021 kirjoitti:

Tässä tilanteessa vastaanottaja pakotetaan ottamaan. Eivät neljättä kertaa enää ala selvittelemään vaan poistavat kartalta.

Tässä on totuus tiivistettynä.

Niin, vain persut kirjoittelevat noin negatiivisesti. Pidetään me muut Ähtärin puolta ja yllä positiivisuutta.

Anonyymi00034 kirjoitti:

Niin, vain persut kirjoittelevat noin negatiivisesti. Pidetään me muut Ähtärin puolta ja yllä positiivisuutta.

Minä en ole persu. Olen entinen kepulainen ja koskaan en enää niitä äänestä.

Pitäisikö minun nauraa ja olla positiivinen nyt?

Anonyymi00035 kirjoitti:

Minä en ole persu. Olen entinen kepulainen ja koskaan en enää niitä äänestä.

Pitäisikö minun nauraa ja olla positiivinen nyt?

Juuri näin. Kun puhutaan Ähtärin taloudesta tai pysymisestä itsenäisenä, ei voi olla realisti jos on positiivinen.

Mikko ja Irma kertovat, että tämä on selvitys, joka ei tarkoita kuntaliitosta.

Pakkohan heitä on uskoa kun Ylessä ja Ilkassa näin väittävät.

https://yle.fi/a/74-20207704?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp

Samaa mieltä..jos vain ottavat velan vastaan??

Anonyymi00047 kirjoitti:

Samaa mieltä..jos vain ottavat velan vastaan??

Valtio tukee liitosta jollakin summalla, muutamalla miljoonalla. Alavus myös Seinäjokeen samalla. Ihan turhia tällaiset pikku kunnat.

Anonyymi00048 kirjoitti:

Valtio tukee liitosta jollakin summalla, muutamalla miljoonalla. Alavus myös Seinäjokeen samalla. Ihan turhia tällaiset pikku kunnat.

Alavus ei ota Ähtäriä muutamalla miljoonalla. Haluavat pitää omat taseet positiivisena.

20 miljoonan alijäämä on järkyttävän iso summa Alavuden asukkaiden maksettavaksi. Heillä on runsaasti myös omaa velkaa!