Kenenkään velvollisuus ei ole mun mielenterveys.

Se on niin, että jos itsellä on erityislapsia ei jaksa enää kenenkään aikuista lasta auttaa. On hyvä tietää oman jaksamisensa rajat, jotta ei mene huonoon kuntoon!

Anonyymi00031 kirjoitti:

Se on niin, että jos itsellä on erityislapsia ei jaksa enää kenenkään aikuista lasta auttaa. On hyvä tietää oman jaksamisensa rajat, jotta ei mene huonoon kuntoon!

Meitäkin on, jotka varmaan haluaisimme parantaa koko maailman, jos siihen pystyisimme, mutta todellakin, omat voimavarat täytyy tietää ja ymmärtää.

Anonyymi00033 kirjoitti:

Meitäkin on, jotka varmaan haluaisimme parantaa koko maailman, jos siihen pystyisimme, mutta todellakin, omat voimavarat täytyy tietää ja ymmärtää.

Paranna ensin itsesi

Anonyymi00064 kirjoitti:

Paranna ensin itsesi

Voi, se on tullut jo tehtyä, olipas muuten pitkä ja kivinen tie käydä läpi, mutta lopputuloshan se on se tärkein.

Hoitotahot on sitä varten,ota vaan reilusti yhteyttä sinne!

Me kaikki vihaamme väärintekijoitä, pomona hallitsevia adolfeja ainakin psykiatriassa riittää, mutta meidän pitää lopulta antaa anteeksi heile se kaikki typeryys- itsensä ylentäminen jaleimat joita he latoo nenän muodosta, siis täysin epä empaattisia ääri ankaria teorioita se koululääketiede tuo SAADAKSEEN RAHAA BIGFARMALLE.
PSYKIATRIN KANSSA EI KANNATA KESKUSTELLA, heillä ei ole moraalia, joten kirjoita paperille vastauksesi, pyydä harkinta aikaa, että vastaisit oikein. Vaadi kaksi kopiota toinen sinulle toinen psykiatrille kortistoon, näin eatät psykiatrien valehtelun ja osan musta maalausta kortistoon, jossa he ovat kunnostautuneet, jos ajatuksesi poikkeaa tippaakaan gurujen ajattelusta, joita he palvovat.
Ja pyydä psykiatria kirjoittamaan 2 kappaleen kysymyksensä,
Ja toinen kappale kortistoon ja toinen sinulle.

Ellet sitä vaadi he valehtelee mitä sattuu kortistoosi vain myydäkseen raha pillereitä sinulle väkisin.

Psykiatriaan kuuluu kivun tuotto, mitätöinti, nöyryytys, nujertaminen ja armoton ankaruus.
Psykiatria on laupeudeton ja raadollisen ankara ja haitallinen ihmisen hyvinvoinnille.
Joukossa voi olla sivistyneempiäkin, mutta harvoin.

Anonyymi00046 kirjoitti:

Psykiatriaan kuuluu kivun tuotto, mitätöinti, nöyryytys, nujertaminen ja armoton ankaruus.
Psykiatria on laupeudeton ja raadollisen ankara ja haitallinen ihmisen hyvinvoinnille.
Joukossa voi olla sivistyneempiäkin, mutta harvoin.

Lue lisää

Haluaisitko vähän avata, että miten se että sellaiset pullantuoksuiset kukkahattu tädit ei lähde harhoihin mukaan aiheuttaa kaiken yllä mainitun?

Et ole.

Et sinä ole arvoton. Jostain syystä sinusta itsestäsi juuri nyt tuntuu siltä.

Mielisairaalan tehtävä on tehdä sinusta arvoton-nolla. Nujertava murtava mitätöivä. Psykiatrista on pysyttävä kaukana jos meinaa säilyttää minuutensa, mielenrauhansa ja arvokkuutensa.
Psykiatria ei koskaan kirjoita positiivista kuin itsestään
Heidän päätöksensä perustuu ulkonäköön. Harva lienee niin typerä, että psykiatrille kartoo asioitaan.
Tunteiden näyttö on vaarallisinta.
Joka tunteesta saat diaknoosin ja se jatkaa rangaistus vankila aikaasi.
Mihin valtio tarvitsee tallaista rauta kouraa kuin psykiatria.

Anonyymi00021 kirjoitti:

Mielisairaalan tehtävä on tehdä sinusta arvoton-nolla. Nujertava murtava mitätöivä. Psykiatrista on pysyttävä kaukana jos meinaa säilyttää minuutensa, mielenrauhansa ja arvokkuutensa.
Psykiatria ei koskaan kirjoita positiivista kuin itsestään
Heidän päätöksensä perustuu ulkonäköön. Harva lienee niin typerä, että psykiatrille kartoo asioitaan.
Tunteiden näyttö on vaarallisinta.
Joka tunteesta saat diaknoosin ja se jatkaa rangaistus vankila aikaasi.
Mihin valtio tarvitsee tallaista rauta kouraa kuin psykiatria.

Lue lisää

Voi olla niinkin päin, että kun osaa arvostaa itseään, ei pidä itseään millään tavalla huonona tai heikkona, niin saattaa pärjätä ilman psykiatriaakin.
Meillä kaikilla on kuitenkin ihmisarvo, ja se on hyvä tiedostaa myös omalla kohdalla.
Ei me olla arvottomia.

Ei se nyt noin ole. Ehkä ihmiset eivät vaan osaa kuunnella mitä yrität sanoa. Ei se tarkoita että sinussa mitään vikaa olisi.

Jos olisit osannut pyytää apua jo kymmenen vuotta sitten, olisi ehkä ollut mahdollista auttaa! Sellainen hiiviskely yhtään sanaa sanomatta, ei valitettavasti voi saada mitään hyvää aikaan! Ja ihan jokaisella on omat jaksamisensa rajat, kun on joutunut kokemaan kaikenlaista häirintää jo aivan liian monen vuoden ajan! Ihan kuin olisit halunnut saada minut voimaan huonosti ja siinä kyllä todellakin onnistuit!

Anonyymi00032 kirjoitti:

Jos olisit osannut pyytää apua jo kymmenen vuotta sitten, olisi ehkä ollut mahdollista auttaa! Sellainen hiiviskely yhtään sanaa sanomatta, ei valitettavasti voi saada mitään hyvää aikaan! Ja ihan jokaisella on omat jaksamisensa rajat, kun on joutunut kokemaan kaikenlaista häirintää jo aivan liian monen vuoden ajan! Ihan kuin olisit halunnut saada minut voimaan huonosti ja siinä kyllä todellakin onnistuit!

Lue lisää

Koskaan ei ole myöhäistä pyytää apua. Vaikka takana olisi kuinka monta vaikeaa vuotta, avun pyytäminen on silti hyväksi.
Eihän etukäteen voi tietää, jos vaikka avusta olisikin hyötyä.
Älä sinä niin välitä siitä, mitä muut täällä sanovat (kirjoittelevat), tuskin kukaan mitään henkilökohtaista ketään tiettyä ihmistä kohtaan tarkoittaa.

Kerjää siltä puolisoltasi,jos hoitava taho ei kelpaa!

Ammattiauttajiakin on monenlaisia, kaikken kohdalla eivät kemiat kohtaa.
Suosittelen etsiä diakonian ammattilainen. Heidän auttamisensa vahvuus on ihmisen kohtaaminen sellaisena kuin hän on, ei minään diagnoosina tai jossain hädän muotissa. Jos apua tarjotaan jollekin diagnoosille tai hädän teorialle jossain terapiaputkessa ei se taida auttaa.

Auttajat on kasvoton ankarin rangaistus komissio.
Ellet ulkoista ajatteluasi guruille ja ajattele täsmälleen kuin psykiatrian gurut, saat kauheita rangaistus vankila tuomioita, ne kulkee sairaala nimellä mutta ovat ankarimpia rangaistus laitoksia.

Jos joku kuvittelee psykiatriaa auttajaksi ihmstuntijaksi jne.
On ihan pipi päästään, eli kuvittelee että kylmät teoriat auttaa.
Auttaminen on hukassa psykkatriassa.
Sokea reetta näkee ensi silmäyksellä kamoottavia rangaistuslItoksia pelon ilmapiiri valtava kauhu ankaruudesta jne

Miksi ihminen joutuu tekemisiin psykiatrian kanssa ? Ilman syytäkö ?

Anonyymi00025 kirjoitti:

Miksi ihminen joutuu tekemisiin psykiatrian kanssa ? Ilman syytäkö ?

Miksi ihminen joutuu tekemisiin psykiatrin kanssa?
Tästä ei taideta olla paljoa keskusteltu, miten ihmisistä tehdään mieleltään sairaita (terveistäkin) ja kuka hoitoketjuissa diagnosoi mielenterveyspotilaiksi ja kuka aloittaa lääkerumban joka loppujen lopuksi sitten sairastuttaa. Monen elämä jatkuu vuosikymmeniä psykiatrisena potilaana psykiatrisessa hoitojärjestelmässä pyörimässä.

Psykiatria lokeroidaan hyvinvointialueilla erlkoissairaanhoidon sektoriin. Erikoissairaanhoitoon ei pääse kuin lähetteellä, sen tekee yleensä tk-lääkäri tai joku muu lääkäri kuin psykiatri.
En ole koskaan ollut tekemisissä psykiatrian kanssa, en tarkalleen osaa tietää miten yksityiselle psykiatrille mennään. Eiköhän he pidä vastaanottoa yleensä jossain yksityisellä sairaanhoito asemalla ja sinne voi tilata ajan itse ilman lähetettä.

Anonyymi00029 kirjoitti:

Miksi ihminen joutuu tekemisiin psykiatrin kanssa?
Tästä ei taideta olla paljoa keskusteltu, miten ihmisistä tehdään mieleltään sairaita (terveistäkin) ja kuka hoitoketjuissa diagnosoi mielenterveyspotilaiksi ja kuka aloittaa lääkerumban joka loppujen lopuksi sitten sairastuttaa. Monen elämä jatkuu vuosikymmeniä psykiatrisena potilaana psykiatrisessa hoitojärjestelmässä pyörimässä.

Psykiatria lokeroidaan hyvinvointialueilla erlkoissairaanhoidon sektoriin. Erikoissairaanhoitoon ei pääse kuin lähetteellä, sen tekee yleensä tk-lääkäri tai joku muu lääkäri kuin psykiatri.
En ole koskaan ollut tekemisissä psykiatrian kanssa, en tarkalleen osaa tietää miten yksityiselle psykiatrille mennään. Eiköhän he pidä vastaanottoa yleensä jossain yksityisellä sairaanhoito asemalla ja sinne voi tilata ajan itse ilman lähetettä.

Lue lisää

Kerrot, ettet ole itse ollut tekemisissä psykiatrian kanssa, ja uskallat väittää, että psykiatria tekee ihmisistä mieleltään sairaita, kun he ensin terveinä hakeutuvat vastaanotolle, hoitoon.
Anna mun kaikki kestää......

Anonyymi00030 kirjoitti:

Kerrot, ettet ole itse ollut tekemisissä psykiatrian kanssa, ja uskallat väittää, että psykiatria tekee ihmisistä mieleltään sairaita, kun he ensin terveinä hakeutuvat vastaanotolle, hoitoon.
Anna mun kaikki kestää......

Lue lisää

Kyllä, kyllä. Monet hakeutuvat esim. terveyskeskukseen tai työterveyteen ihan fyysisten oireidensa kanssa ja sieltä heitä ohjataan psykiatrian puolelle. Esim. tämän ajan muotisairaudeksi on tullut masennus eri versioineen ja sitä sairautta tarjotaan nykyään kaikille ja lääkkeet tietysti päälle.

Työni on ollut ihmisten parissa työskentelemistä ja vuosia heitä seuranneena olen huomannut miten mieleltään terveet ensin lääkitään keskushermostoon vaikuttavilla neurolepteilla ja jotka aiheuttavat riippuvuuden ja lamaannutta vat pikkuhiljaa koko elimistöä ja psyykkinen sairaus diagnoosi on lääkärin helppo kirjoittaa.

Psykiatria tekee ihmistä sairaita myös niin että lääkitessään heidät huumelääke riippuvaiseksi ei osaa enää lopettaa lääkitystä vaan se jää päälle. Ja lääkkkeitä jatkuvasti syövä on tietysti jokaisen lääkärin mielestä sairas. Myös moni lääkkeitä syövä helpottaa lääkkeiden tuomia haittoja päihteillä.

Olen monta kertaa järkyttynyt nähdessäni kuinka nuoria aletaan lääkitsemään psyykelääkkeillä jonkun persooanallisen erityispiirteen takia tai lievän neurologisen häiriön takia ja aikuisena heistä on monesta tullut toimintakykynsä menettäneitä hoivakoti asukkaita.

Anonyymi00035 kirjoitti:

Kyllä, kyllä. Monet hakeutuvat esim. terveyskeskukseen tai työterveyteen ihan fyysisten oireidensa kanssa ja sieltä heitä ohjataan psykiatrian puolelle. Esim. tämän ajan muotisairaudeksi on tullut masennus eri versioineen ja sitä sairautta tarjotaan nykyään kaikille ja lääkkeet tietysti päälle.

Työni on ollut ihmisten parissa työskentelemistä ja vuosia heitä seuranneena olen huomannut miten mieleltään terveet ensin lääkitään keskushermostoon vaikuttavilla neurolepteilla ja jotka aiheuttavat riippuvuuden ja lamaannutta vat pikkuhiljaa koko elimistöä ja psyykkinen sairaus diagnoosi on lääkärin helppo kirjoittaa.

Psykiatria tekee ihmistä sairaita myös niin että lääkitessään heidät huumelääke riippuvaiseksi ei osaa enää lopettaa lääkitystä vaan se jää päälle. Ja lääkkkeitä jatkuvasti syövä on tietysti jokaisen lääkärin mielestä sairas. Myös moni lääkkeitä syövä helpottaa lääkkeiden tuomia haittoja päihteillä.

Olen monta kertaa järkyttynyt nähdessäni kuinka nuoria aletaan lääkitsemään psyykelääkkeillä jonkun persooanallisen erityispiirteen takia tai lievän neurologisen häiriön takia ja aikuisena heistä on monesta tullut toimintakykynsä menettäneitä hoivakoti asukkaita.

Lue lisää

Käy ulkona ja etsi sieltä itsellesi uusia ystäviä,mutta kyllä psykiatri näkee,jos ihmisellä ei ole kaikki reilassa!

Höpö höpö!

Anonyymi00037 kirjoitti:

Käy ulkona ja etsi sieltä itsellesi uusia ystäviä,mutta kyllä psykiatri näkee,jos ihmisellä ei ole kaikki reilassa!

Juuri näin.
Ja jos ihminen menee lääkäriin jonkin fyysisen vaivan takia, ja siellä aletaankin puhua psyykestä, silloin ihminen voi itse sanoa, että nyt on kyse tästä fyysisestä ongelmasta, ei psyykkisestä. Ja sen voi tehdä asiallisesti, eikä alkaa vänkäämään ja suuttumaan, koska silloin se psykiatrian tarve saatetaan katsoa aiheelliseksi.

Anonyymi00030 kirjoitti:

Kerrot, ettet ole itse ollut tekemisissä psykiatrian kanssa, ja uskallat väittää, että psykiatria tekee ihmisistä mieleltään sairaita, kun he ensin terveinä hakeutuvat vastaanotolle, hoitoon.
Anna mun kaikki kestää......

Lue lisää

Ihmiset, ikävä kyllä lääkäritkään (myös psykiatrian ammattilaiset) eivät osaa erottaa mikä on ihmisen elämään normaalisti kuuluvaa mielen ahdistuksen syvyyksiin vievää tunnekokemusta johon kuuluu myös avuttomuuden tunteita ja mikä on mielenterveyden aitoa sairastumista.
Normaalia ahdistusta aletaan lääkitä kuin se olisi mielen sairautta. Silloin ahdistus lukitaan paikoilleen eikä se pääse purkautumaan pois.
Valitettavasti lääkäreitä on koulutettu aivan väärin näihin huumelääkkeiden käyttöön, estävät tietämättään normaalin ihmisen psyykkisen kehityksen.

Anonyymi00035 kirjoitti:

Kyllä, kyllä. Monet hakeutuvat esim. terveyskeskukseen tai työterveyteen ihan fyysisten oireidensa kanssa ja sieltä heitä ohjataan psykiatrian puolelle. Esim. tämän ajan muotisairaudeksi on tullut masennus eri versioineen ja sitä sairautta tarjotaan nykyään kaikille ja lääkkeet tietysti päälle.

Työni on ollut ihmisten parissa työskentelemistä ja vuosia heitä seuranneena olen huomannut miten mieleltään terveet ensin lääkitään keskushermostoon vaikuttavilla neurolepteilla ja jotka aiheuttavat riippuvuuden ja lamaannutta vat pikkuhiljaa koko elimistöä ja psyykkinen sairaus diagnoosi on lääkärin helppo kirjoittaa.

Psykiatria tekee ihmistä sairaita myös niin että lääkitessään heidät huumelääke riippuvaiseksi ei osaa enää lopettaa lääkitystä vaan se jää päälle. Ja lääkkkeitä jatkuvasti syövä on tietysti jokaisen lääkärin mielestä sairas. Myös moni lääkkeitä syövä helpottaa lääkkeiden tuomia haittoja päihteillä.

Olen monta kertaa järkyttynyt nähdessäni kuinka nuoria aletaan lääkitsemään psyykelääkkeillä jonkun persooanallisen erityispiirteen takia tai lievän neurologisen häiriön takia ja aikuisena heistä on monesta tullut toimintakykynsä menettäneitä hoivakoti asukkaita.

Lue lisää

On minutkin ohjattu psykiatrian puolelle, mutta psykiatria ei katsonut tarpeelliseksi auttaa minua, koska en heidän apuaan tarvinnut.
Jos nyt kerran joutuu psykiatrin kanssa käydä juttelemassa, niin sitten käy, ja elämä jatkuu, jos kaikki sen puolelta on kunnossa.

Anonyymi00035 kirjoitti:

Kyllä, kyllä. Monet hakeutuvat esim. terveyskeskukseen tai työterveyteen ihan fyysisten oireidensa kanssa ja sieltä heitä ohjataan psykiatrian puolelle. Esim. tämän ajan muotisairaudeksi on tullut masennus eri versioineen ja sitä sairautta tarjotaan nykyään kaikille ja lääkkeet tietysti päälle.

Työni on ollut ihmisten parissa työskentelemistä ja vuosia heitä seuranneena olen huomannut miten mieleltään terveet ensin lääkitään keskushermostoon vaikuttavilla neurolepteilla ja jotka aiheuttavat riippuvuuden ja lamaannutta vat pikkuhiljaa koko elimistöä ja psyykkinen sairaus diagnoosi on lääkärin helppo kirjoittaa.

Psykiatria tekee ihmistä sairaita myös niin että lääkitessään heidät huumelääke riippuvaiseksi ei osaa enää lopettaa lääkitystä vaan se jää päälle. Ja lääkkkeitä jatkuvasti syövä on tietysti jokaisen lääkärin mielestä sairas. Myös moni lääkkeitä syövä helpottaa lääkkeiden tuomia haittoja päihteillä.

Olen monta kertaa järkyttynyt nähdessäni kuinka nuoria aletaan lääkitsemään psyykelääkkeillä jonkun persooanallisen erityispiirteen takia tai lievän neurologisen häiriön takia ja aikuisena heistä on monesta tullut toimintakykynsä menettäneitä hoivakoti asukkaita.

Lue lisää

Suosittelen asiakapalvelu ammattia, auttaa tai ainakin minua auttaa siihen ettei mikään tilanne pelota tai aiheuta kropassa mitään tressi oireita siis enään, eheytyy kaikin puolin.
Koska myyjänä pitää keksittyä myynti tilanteeseen, antaa aikaa asiakkaalle.

Tosiaan ammatissa näkee miten ihmiset muuttuu.

Kuka on, kuka ei. Onneksi suurin osa ei ole.

Haluan satuttaa ihmisiä jotka eivät välitä minusta.

Anonyymi00044 kirjoitti:

Haluan satuttaa ihmisiä jotka eivät välitä minusta.

Olet ehkä vihainen jostakin, mutta mistä ?
Usko tai älä, niin ei se sinun omaa tilannetta auttaisi yhtään, jos satuttaisit muita. Uskallan veikata, jos sinulla on omatunto, niin muiden satuttaminen saisi sinut vain voimaan entistä pahemmin.
Oletko päässyt minnekään keskustelemaan pahoinvoinnistasi ?

Periaatteessa ja perusraami on tämä mutta sittrenn on valtavavasti poikkeuksia ja sitäpaitsi, liian monella terveydenhuollon ammattilaisella ei ole alkuunkaan oikea asenne työhön ja aito auttamisen halu, vaan ollaan varmassa ja arvostetussa työssä tilipäivää odotellen!

Itse todennut monet kerrat, tosin mun suurimmat ongelmat on tullu jo alaikäisenä, joten pikkasen eri. Paljon on tullu kaikkee fyysistä sekä psyykkistä "muiden toimesta ja muuten. Kotonakin jo paljon ongelmia, ja mentaalisesti paljon samaa kuin mitä joku "Sanni" kuvasi, olikohan IS tai IL. Hyvin pitkään olin ns. yksin kotona ja ihmissuhteet oli on on hyötysuhteita eli kun tarvitaan apua, lahjoja! ja tällöin jopa voidaan käyttäytyä fiksusti, mutta ei puhettakaan muuten mistään emotionaalisesta ihmissuhteesta, jossa annetaan myös painoa toisen selkeästi alentuneelle terveydelle. Narsistisvivahteisia ja ehkä adhd:kin muilla paitsi mulla. Semmonen selektiivinen psykopaatti olen, mutta se voi selittyä vaikeilla traumaattisilla,nöyryyttävillä, välinpitämättömillä kokemuksilla kotona, lääkäreissä (erityisesti Tyks), muitakin ja kenties traumaattiset aivovammat vaikuttaa, ja vaikuttaakin kosmka se selittää muutaman ongelman.

Tiivistetysti vois sanoo, että lähes kaikkia on pidetty synnynnäisinä, eikä ole kirjattukaan juuri mitään oireita paperiin mutta itse asiassa juuri mikään ei ole synnynnäistä kuin mahd. eräs mutta tähänkin eräs hoitsu sanoi kyllä jotain hyvin kiinnostavaa. Sitten eräs lääkäri on sanonut "koska terveys ja työkyky on laskenut muiden toimesta, se korjaantuu asennemuutoksella...". Sitten vielä kaikki työkykypompottelut, vaiika oirekuva lähinnä semmonen, että kotona vaan möllötetään. Kognitio sinänsä pelasa loistavasti ja työ onnistuisi sekä rahaa olisi tarpeeksi. Keskeisistä asioista avh:sta pitäisi olla paremmat perustelut, merkitä aivovammatapahtumat ja selän retkahdus (ei kotona eikä omaa syytä) sekä mahd. hapen puute ym. anestesiaan liittyen (sattumaa ei voi olla tietyt muutokset) ym.

Sitten vielä eilen eräs pitkän linjan suht. varakas narsistinen sukulainen soitti ja oli taas semmosta syyllistämistä ja ihmissuhdeneuvontaa, vaikka itse on ryssinyt kaikki. Hälle ihmissuhteet on sellasia mekaanisia ja tärkeitä on vain hän itse ja hänen poikansa. Siitä se oikein suuttui, kun mä kieltäytyin menemästä hänen poikansa kanssa eräille synttäreille. Minä kun päätän ihan itse! Sekin kun pitäisi esim- lähtee alle 30 min. varoajalla syömään yms. No haloo, joo mä ootan soittoo??? Ja miski sitä eläkettä sitten maksetaan kaikki noin kävis! MIksi sitte itse jankkaavaat ennakkosuunnittelua ja rutiineita - siis m illo0n huvittaa! Sellasten kanssa on mahdoton päästä hyviin väleihin, joten ei muuta kuin kova kovaa vasten, gasligtningia ja perälautana ghostaaminen. MInä en halua olla ns. teennäisten ja paperisukulaisten (lähes kaikki aina olleet omasta mielestä) kanssa tekemisissä. Mä muistaakseni sanoin sinne sille kerran että mä näin kristallipallossa sanan "homicide" - mietihän sitä! Ghostaaminen ei ongelmia korjaa, vaan se on kuin kylmä sota, mutta se voi olla ainut vaihtoehto, että saisi ommaa mielenterveyttään paremmaksi. Sori vähän pitkästä huonsti jäsennellystä yms.tekstistä, fatiikkia depistä vatutusta niin ei jaksa tsekata🥹

laajijasuris

Anonyymi00049 kirjoitti:

Periaatteessa ja perusraami on tämä mutta sittrenn on valtavavasti poikkeuksia ja sitäpaitsi, liian monella terveydenhuollon ammattilaisella ei ole alkuunkaan oikea asenne työhön ja aito auttamisen halu, vaan ollaan varmassa ja arvostetussa työssä tilipäivää odotellen!

Itse todennut monet kerrat, tosin mun suurimmat ongelmat on tullu jo alaikäisenä, joten pikkasen eri. Paljon on tullu kaikkee fyysistä sekä psyykkistä "muiden toimesta ja muuten. Kotonakin jo paljon ongelmia, ja mentaalisesti paljon samaa kuin mitä joku "Sanni" kuvasi, olikohan IS tai IL. Hyvin pitkään olin ns. yksin kotona ja ihmissuhteet oli on on hyötysuhteita eli kun tarvitaan apua, lahjoja! ja tällöin jopa voidaan käyttäytyä fiksusti, mutta ei puhettakaan muuten mistään emotionaalisesta ihmissuhteesta, jossa annetaan myös painoa toisen selkeästi alentuneelle terveydelle. Narsistisvivahteisia ja ehkä adhd:kin muilla paitsi mulla. Semmonen selektiivinen psykopaatti olen, mutta se voi selittyä vaikeilla traumaattisilla,nöyryyttävillä, välinpitämättömillä kokemuksilla kotona, lääkäreissä (erityisesti Tyks), muitakin ja kenties traumaattiset aivovammat vaikuttaa, ja vaikuttaakin kosmka se selittää muutaman ongelman.

Tiivistetysti vois sanoo, että lähes kaikkia on pidetty synnynnäisinä, eikä ole kirjattukaan juuri mitään oireita paperiin mutta itse asiassa juuri mikään ei ole synnynnäistä kuin mahd. eräs mutta tähänkin eräs hoitsu sanoi kyllä jotain hyvin kiinnostavaa. Sitten eräs lääkäri on sanonut "koska terveys ja työkyky on laskenut muiden toimesta, se korjaantuu asennemuutoksella...". Sitten vielä kaikki työkykypompottelut, vaiika oirekuva lähinnä semmonen, että kotona vaan möllötetään. Kognitio sinänsä pelasa loistavasti ja työ onnistuisi sekä rahaa olisi tarpeeksi. Keskeisistä asioista avh:sta pitäisi olla paremmat perustelut, merkitä aivovammatapahtumat ja selän retkahdus (ei kotona eikä omaa syytä) sekä mahd. hapen puute ym. anestesiaan liittyen (sattumaa ei voi olla tietyt muutokset) ym.

Sitten vielä eilen eräs pitkän linjan suht. varakas narsistinen sukulainen soitti ja oli taas semmosta syyllistämistä ja ihmissuhdeneuvontaa, vaikka itse on ryssinyt kaikki. Hälle ihmissuhteet on sellasia mekaanisia ja tärkeitä on vain hän itse ja hänen poikansa. Siitä se oikein suuttui, kun mä kieltäytyin menemästä hänen poikansa kanssa eräille synttäreille. Minä kun päätän ihan itse! Sekin kun pitäisi esim- lähtee alle 30 min. varoajalla syömään yms. No haloo, joo mä ootan soittoo??? Ja miski sitä eläkettä sitten maksetaan kaikki noin kävis! MIksi sitte itse jankkaavaat ennakkosuunnittelua ja rutiineita - siis m illo0n huvittaa! Sellasten kanssa on mahdoton päästä hyviin väleihin, joten ei muuta kuin kova kovaa vasten, gasligtningia ja perälautana ghostaaminen. MInä en halua olla ns. teennäisten ja paperisukulaisten (lähes kaikki aina olleet omasta mielestä) kanssa tekemisissä. Mä muistaakseni sanoin sinne sille kerran että mä näin kristallipallossa sanan "homicide" - mietihän sitä! Ghostaaminen ei ongelmia korjaa, vaan se on kuin kylmä sota, mutta se voi olla ainut vaihtoehto, että saisi ommaa mielenterveyttään paremmaksi. Sori vähän pitkästä huonsti jäsennellystä yms.tekstistä, fatiikkia depistä vatutusta niin ei jaksa tsekata🥹

laajijasuris

Lue lisää

... vielä keskeinen ja ehkä vaikein oire mikä on jäänyt huomiotta eli selän retkahdukseen anestesian ja selän retkahduksen jälkeinen pidätys kyvyn alenema, caudatyyppinen eli ollut ns. ratsupaikkaanestesia. Myöskin aivovammojen ja kenties myös anesttesian jälkeen tullu elektrolyyttien säätelyhäiriö myötävaikuttaa, kun ne mm. Na ollu millon 120 ja millon lähempänä 150 ja käytös ja tajunta sitten sen mukaista

lajijasuris

Niin ja jäi eilen pois, että miks meillä on kauheesti mt-eläkeläisiä, jos niitä voisi pois hoitaa?
Mielenterveysongelmat sentään korjaantuu paljon todennäköisemmin kuin monet somaattiset, varsinkaan komplisoituneet neurogiset jälkikäteen. Niidenn kokonaishaittakin on pääosin paljon paljon pienempi. Mielenterveys kuin menee somaattisistakin syistä ja sosiaalisuus kärsii

lajijasuris

Anonyymi00051 kirjoitti:

Niin ja jäi eilen pois, että miks meillä on kauheesti mt-eläkeläisiä, jos niitä voisi pois hoitaa?
Mielenterveysongelmat sentään korjaantuu paljon todennäköisemmin kuin monet somaattiset, varsinkaan komplisoituneet neurogiset jälkikäteen. Niidenn kokonaishaittakin on pääosin paljon paljon pienempi. Mielenterveys kuin menee somaattisistakin syistä ja sosiaalisuus kärsii

lajijasuris

Lue lisää

Kyllä mielenterveyssairaudesta voi parantua riippuen ongelmasta. Voi olla mielekästä tekemistä arjessa ja ystäviä. Työkyvyttömyyseläke on sitä paitsi suurempi kuin työttömyyskorvaus.

Anonyymi00052 kirjoitti:

Kyllä mielenterveyssairaudesta voi parantua riippuen ongelmasta. Voi olla mielekästä tekemistä arjessa ja ystäviä. Työkyvyttömyyseläke on sitä paitsi suurempi kuin työttömyyskorvaus.

Lue lisää

Mielekästä tekemistä voi olla tosi moni on vissiin aika yksinäinen

Anonyymi00053 kirjoitti:

Mielekästä tekemistä voi olla tosi moni on vissiin aika yksinäinen

Sille yksinäisyydelle voi tehdä jotain jos on halukas tekemään.

Anonyymi00049 kirjoitti:

Periaatteessa ja perusraami on tämä mutta sittrenn on valtavavasti poikkeuksia ja sitäpaitsi, liian monella terveydenhuollon ammattilaisella ei ole alkuunkaan oikea asenne työhön ja aito auttamisen halu, vaan ollaan varmassa ja arvostetussa työssä tilipäivää odotellen!

Itse todennut monet kerrat, tosin mun suurimmat ongelmat on tullu jo alaikäisenä, joten pikkasen eri. Paljon on tullu kaikkee fyysistä sekä psyykkistä "muiden toimesta ja muuten. Kotonakin jo paljon ongelmia, ja mentaalisesti paljon samaa kuin mitä joku "Sanni" kuvasi, olikohan IS tai IL. Hyvin pitkään olin ns. yksin kotona ja ihmissuhteet oli on on hyötysuhteita eli kun tarvitaan apua, lahjoja! ja tällöin jopa voidaan käyttäytyä fiksusti, mutta ei puhettakaan muuten mistään emotionaalisesta ihmissuhteesta, jossa annetaan myös painoa toisen selkeästi alentuneelle terveydelle. Narsistisvivahteisia ja ehkä adhd:kin muilla paitsi mulla. Semmonen selektiivinen psykopaatti olen, mutta se voi selittyä vaikeilla traumaattisilla,nöyryyttävillä, välinpitämättömillä kokemuksilla kotona, lääkäreissä (erityisesti Tyks), muitakin ja kenties traumaattiset aivovammat vaikuttaa, ja vaikuttaakin kosmka se selittää muutaman ongelman.

Tiivistetysti vois sanoo, että lähes kaikkia on pidetty synnynnäisinä, eikä ole kirjattukaan juuri mitään oireita paperiin mutta itse asiassa juuri mikään ei ole synnynnäistä kuin mahd. eräs mutta tähänkin eräs hoitsu sanoi kyllä jotain hyvin kiinnostavaa. Sitten eräs lääkäri on sanonut "koska terveys ja työkyky on laskenut muiden toimesta, se korjaantuu asennemuutoksella...". Sitten vielä kaikki työkykypompottelut, vaiika oirekuva lähinnä semmonen, että kotona vaan möllötetään. Kognitio sinänsä pelasa loistavasti ja työ onnistuisi sekä rahaa olisi tarpeeksi. Keskeisistä asioista avh:sta pitäisi olla paremmat perustelut, merkitä aivovammatapahtumat ja selän retkahdus (ei kotona eikä omaa syytä) sekä mahd. hapen puute ym. anestesiaan liittyen (sattumaa ei voi olla tietyt muutokset) ym.

Sitten vielä eilen eräs pitkän linjan suht. varakas narsistinen sukulainen soitti ja oli taas semmosta syyllistämistä ja ihmissuhdeneuvontaa, vaikka itse on ryssinyt kaikki. Hälle ihmissuhteet on sellasia mekaanisia ja tärkeitä on vain hän itse ja hänen poikansa. Siitä se oikein suuttui, kun mä kieltäytyin menemästä hänen poikansa kanssa eräille synttäreille. Minä kun päätän ihan itse! Sekin kun pitäisi esim- lähtee alle 30 min. varoajalla syömään yms. No haloo, joo mä ootan soittoo??? Ja miski sitä eläkettä sitten maksetaan kaikki noin kävis! MIksi sitte itse jankkaavaat ennakkosuunnittelua ja rutiineita - siis m illo0n huvittaa! Sellasten kanssa on mahdoton päästä hyviin väleihin, joten ei muuta kuin kova kovaa vasten, gasligtningia ja perälautana ghostaaminen. MInä en halua olla ns. teennäisten ja paperisukulaisten (lähes kaikki aina olleet omasta mielestä) kanssa tekemisissä. Mä muistaakseni sanoin sinne sille kerran että mä näin kristallipallossa sanan "homicide" - mietihän sitä! Ghostaaminen ei ongelmia korjaa, vaan se on kuin kylmä sota, mutta se voi olla ainut vaihtoehto, että saisi ommaa mielenterveyttään paremmaksi. Sori vähän pitkästä huonsti jäsennellystä yms.tekstistä, fatiikkia depistä vatutusta niin ei jaksa tsekata🥹

laajijasuris

Lue lisää

Kaverit voi valita, mutta sukuaan ei.

Anonyymi00052 kirjoitti:

Kyllä mielenterveyssairaudesta voi parantua riippuen ongelmasta. Voi olla mielekästä tekemistä arjessa ja ystäviä. Työkyvyttömyyseläke on sitä paitsi suurempi kuin työttömyyskorvaus.

Lue lisää

Juu juu ja onneksi näinkin paljon tapahtuu, tosiaan aivan keskeistä on se taustasyy ja minkäläinen ongelma, mutta silti työkyvyttömyyseläkkeellä taitaa olla lähes 100 000 ihmistä ensijassa mt-sairauksien takia.

En tiedä miten tilastoidaan jos useita syitä niinku itsellä. Omasta mielestä tärkeimmät työkyvyttömyyden syyt on muitakin kuin monien lääkärien ja siis ne ei oo mt-ongelmat. Oikeastaan ne ei liiaksi ei edes haittaa kognitiivista työtä kokonaan, ei varsinkaan omaan lukuun, joku avokonttori oli kauhee angstin paikka. Mt-ongelmista on vaihteleva masennus ja ahdistus, lähinnä sosiaalinen sellainen. Ne on tulleet hyvin hankalien fyysisten oireiden ilmaantumisen jälkeen ja lukemattomien huonojen kokemusten jälkeen alkaen kotoo. Em. tulleet osaksi 3-4 ulkoisten pää- ja selkävammojen sekä anestesian myötä, ei nyt ihan vahingossakaan eikä vars. omaa syytä, kaikenlaista hankalaa sosiaalisesti ja vireystilan sekä puhumisenkin (vaikuttaa myös miten nukkunu ja paljonko kolmiolääkkeitä) suhteen. Mutta kuka tietää vaikka mt-oireet olisi osaksi primääriseuraus päävammoista, kun tätäkin raportoitu. Sekin vaikuttaa, kun monin osin oltu hyvin välinpitämättömiä joka suunnassa ja asioita on kirjattu hyvin hyuvin huonosti, kaikki tärkeä puuttuu siellä missä ne pitäisi olla ja vieläpä joillain pakkomielle tehdä synnynnäisiä sellasista mitkä on aina aiemmin toiminu normaalisti. Oma mielenterveys paranisi hieman nytkin muualla, lisärahalla, sellaisella työllä tai muulla ns. hyödyllisellä mitä pystysi tekeen ja omin ehdoin kun nyt oon täysin syrjäytynyt ja köyhä kotihiiri, jota ei kiinnosta varsinkaan tutut ihmiset ja niiden kanssa turhanpäiväinen höpötys. Joskus on ollut perinteisesti kavereita ja ihan suht. normi jutut mutta se oli sillon paremmalla terveydellä ja nyt on nyt

lajijasuris

Anonyymi00057 kirjoitti:

Juu juu ja onneksi näinkin paljon tapahtuu, tosiaan aivan keskeistä on se taustasyy ja minkäläinen ongelma, mutta silti työkyvyttömyyseläkkeellä taitaa olla lähes 100 000 ihmistä ensijassa mt-sairauksien takia.

En tiedä miten tilastoidaan jos useita syitä niinku itsellä. Omasta mielestä tärkeimmät työkyvyttömyyden syyt on muitakin kuin monien lääkärien ja siis ne ei oo mt-ongelmat. Oikeastaan ne ei liiaksi ei edes haittaa kognitiivista työtä kokonaan, ei varsinkaan omaan lukuun, joku avokonttori oli kauhee angstin paikka. Mt-ongelmista on vaihteleva masennus ja ahdistus, lähinnä sosiaalinen sellainen. Ne on tulleet hyvin hankalien fyysisten oireiden ilmaantumisen jälkeen ja lukemattomien huonojen kokemusten jälkeen alkaen kotoo. Em. tulleet osaksi 3-4 ulkoisten pää- ja selkävammojen sekä anestesian myötä, ei nyt ihan vahingossakaan eikä vars. omaa syytä, kaikenlaista hankalaa sosiaalisesti ja vireystilan sekä puhumisenkin (vaikuttaa myös miten nukkunu ja paljonko kolmiolääkkeitä) suhteen. Mutta kuka tietää vaikka mt-oireet olisi osaksi primääriseuraus päävammoista, kun tätäkin raportoitu. Sekin vaikuttaa, kun monin osin oltu hyvin välinpitämättömiä joka suunnassa ja asioita on kirjattu hyvin hyuvin huonosti, kaikki tärkeä puuttuu siellä missä ne pitäisi olla ja vieläpä joillain pakkomielle tehdä synnynnäisiä sellasista mitkä on aina aiemmin toiminu normaalisti. Oma mielenterveys paranisi hieman nytkin muualla, lisärahalla, sellaisella työllä tai muulla ns. hyödyllisellä mitä pystysi tekeen ja omin ehdoin kun nyt oon täysin syrjäytynyt ja köyhä kotihiiri, jota ei kiinnosta varsinkaan tutut ihmiset ja niiden kanssa turhanpäiväinen höpötys. Joskus on ollut perinteisesti kavereita ja ihan suht. normi jutut mutta se oli sillon paremmalla terveydellä ja nyt on nyt

lajijasuris

Lue lisää

Mielenterveysperusteisia työkyvyttömyyseläkkeitä tilastoidaan Suomessa
päädiagnoosin mukaan, vaikka hakijalla olisi useita eri sairauksia.Kun työkyvyttömyyseläkettä haetaan, lääkäri (B-lausunnossa) ja eläkelaitos määrittelevät sen sairauden, joka eniten heikentää työkykyä ja on siten ensisijainen syy eläkkeelle siirtymiseen.Jos potilaalla on sekä psyykkisiä (esim. masennus F32-33, ahdistus F41) että fyysisiä (esim. tuki- ja liikuntaelinsairaus) oireita, tilastoinnissa valitaan se, joka on diagnostisesti merkittävin. Mielenterveyden häiriöt ovat nykyisin yleisin pääsyy.Muut kuin pääasialliseksi syyksi katsotut sairaudet jäävät tilastoinnissa taustalle, vaikka ne vaikuttavat kokonaistyökykyyn.

Anonyymi00056 kirjoitti:

Kaverit voi valita, mutta sukuaan ei.

Suvunkaan kanssa ei ole pakko olla tekemisissä, jos tuntuu vastenmieliseltä.
Lähiomaisia (vanhemmat, sisarukset) on kestettävä yleensä siihen saakka kunnes tulee täysi-ikäiseksi.

Anonyymi00051 kirjoitti:

Niin ja jäi eilen pois, että miks meillä on kauheesti mt-eläkeläisiä, jos niitä voisi pois hoitaa?
Mielenterveysongelmat sentään korjaantuu paljon todennäköisemmin kuin monet somaattiset, varsinkaan komplisoituneet neurogiset jälkikäteen. Niidenn kokonaishaittakin on pääosin paljon paljon pienempi. Mielenterveys kuin menee somaattisistakin syistä ja sosiaalisuus kärsii

lajijasuris

Lue lisää

Kuka sanoi, että mt ongelmat on helppoja hoitaa?

Anonyymi00060 kirjoitti:

Kuka sanoi, että mt ongelmat on helppoja hoitaa?

Se joka syyttää aina muita.

Anonyymi00058 kirjoitti:

Mielenterveysperusteisia työkyvyttömyyseläkkeitä tilastoidaan Suomessa
päädiagnoosin mukaan, vaikka hakijalla olisi useita eri sairauksia.Kun työkyvyttömyyseläkettä haetaan, lääkäri (B-lausunnossa) ja eläkelaitos määrittelevät sen sairauden, joka eniten heikentää työkykyä ja on siten ensisijainen syy eläkkeelle siirtymiseen.Jos potilaalla on sekä psyykkisiä (esim. masennus F32-33, ahdistus F41) että fyysisiä (esim. tuki- ja liikuntaelinsairaus) oireita, tilastoinnissa valitaan se, joka on diagnostisesti merkittävin. Mielenterveyden häiriöt ovat nykyisin yleisin pääsyy.Muut kuin pääasialliseksi syyksi katsotut sairaudet jäävät tilastoinnissa taustalle, vaikka ne vaikuttavat kokonaistyökykyyn.

Lue lisää

Ok, kiitos tästä. B-lausunnossa vissiin päädiagnoosi on se listan ylin ja siitä sitten tärkeysjärjestysksessä. Nekin on vaihdelleet paljon lääkärin mukaan, ja vähän hassua, kun kerran oli päädiagnoosi KIlpirauhasen vajis, vaikka ollut pitään eutyreoosi (tasapaino). Neuropatiana kyllä lievä kuulonalenema mutta silti. Sitä en varmaksi tiedä mihin järjestykseen eläklkeen määrittelijät on pistäneet, eikä sillä niin väliä, kun itse en ole saanut minkäänlaista perustelua miksi olen työkyvytön. Mulla tilanne on niin moninainen ja itsestään selvä eli työkyyttömyyden syyt on käytännössä hyvin tiedossa. Työkykyisyyttä puoltaa hyvä kognitio mutta muu terveys estää sen hyödyntämisen, koska ennen muuta vaikeat sosiaaliset oireet ajatellen, että työ olisi yleensä ma-pe kasista neljään.

lajijasuris

Anonyymi00061 kirjoitti:

Se joka syyttää aina muita.

Ei kai täällä kukaan syytä. Lievät ja pelkät mt-ongelmat saa usein melko hyvin hoidettua.

Mutta jos ne on pahempia ja kroonisempia sekä vielä liittyy muuhun terveyteen, on mt:tä liki mahdoton parantaa. Itsellä on juuri näin ja lisäksi asiaan vaikuttaa,kun en ole itse mitenkään terveysongelmianu aiheuttanut, vaan ne on tulleet muiden toimesta eri tavoin ja muista syistä. J

os tällaisessa tilanteessa syyllistää uhria, on vähä-älyinen narsisti. Paljon on niitäkin jotka hetken havaintojen pohjalta kuvittelevat tietävän kaiken ihmisestä ja hänen elämästä.Mäkin olen paljon kuullut miten vaikeat oireet "paranee" omalla viitsimisellä, törkeää ja tyhmää! Kaiken huippu vaikka se Fennia vs. Sofia Tuomi mutta lopulta tuli oikea päätös asialle👍

lajijasuris

Anonyymi00065 kirjoitti:

Ei kai täällä kukaan syytä. Lievät ja pelkät mt-ongelmat saa usein melko hyvin hoidettua.

Mutta jos ne on pahempia ja kroonisempia sekä vielä liittyy muuhun terveyteen, on mt:tä liki mahdoton parantaa. Itsellä on juuri näin ja lisäksi asiaan vaikuttaa,kun en ole itse mitenkään terveysongelmianu aiheuttanut, vaan ne on tulleet muiden toimesta eri tavoin ja muista syistä. J

os tällaisessa tilanteessa syyllistää uhria, on vähä-älyinen narsisti. Paljon on niitäkin jotka hetken havaintojen pohjalta kuvittelevat tietävän kaiken ihmisestä ja hänen elämästä.Mäkin olen paljon kuullut miten vaikeat oireet "paranee" omalla viitsimisellä, törkeää ja tyhmää! Kaiken huippu vaikka se Fennia vs. Sofia Tuomi mutta lopulta tuli oikea päätös asialle👍

lajijasuris

Lue lisää

Minulla on paljon ongelmia muun terveyden kanssa, fyysisiä.
Mt-ongelmien selättämisen jälkeen tunnen, että on helpompaa pärjätä huonon fysiikan kanssa. Jos pääni/psyykeni olisi yhtä huonossa kunnossa kuin vuosia sitten, en todellakaan olisi jaksanut huonon fysiikan kanssa.
Omalla kohdallani kyllä oma asenne vaikuttaa paljon. Kun tulee jotain, mistä ei eroon pääse, on sen kanssa opeteltava elämään.

Anonyymi00067 kirjoitti:

Minulla on paljon ongelmia muun terveyden kanssa, fyysisiä.
Mt-ongelmien selättämisen jälkeen tunnen, että on helpompaa pärjätä huonon fysiikan kanssa. Jos pääni/psyykeni olisi yhtä huonossa kunnossa kuin vuosia sitten, en todellakaan olisi jaksanut huonon fysiikan kanssa.
Omalla kohdallani kyllä oma asenne vaikuttaa paljon. Kun tulee jotain, mistä ei eroon pääse, on sen kanssa opeteltava elämään.

Lue lisää

Hienoa, että oot saanut selätettyä mt-ongelmat ja toivotaa ettei palaa takasin👍
Mä koen just päinvastoin, ja mä luulen ettei mulla olisi välttämättä mt-ongelmia enää erinäisisistä enemmän tai vähemmän huonoista kokemuksista, jos mä pystyisin edes suurin piirtein normaalisti käveleen ja sanotaan nyt vaikka niin, että oleen vapaasti sosiaalinen edes kokonaisen päivän.

Mä tarkoitan, en nyt lähde kirjoittaan kaikkea, mutta on pari hyvin harvinaista hankalaa juttua: osittainen cauda-oireisto ja monin tavoin oireiltaan sokeriotautia muistuttava sairaus. Noi on ne pahimmat omasta mielestä, eikä tossa kaikki. Jos olis pelkkää liikkumisen vaikeutta niin sekin olis sosiaalisesti paljo mukavampaa ja välineillähän pääsee liikkuun. Joskus kauan sitten ennen noita olin suht. norm. sosiaalinen. Lisäksi pännii kuinka huonosti mitäkin on kirjattu ja puututtu, varsinkin juuri mikään ei ole sinänsä huonoa tuuria sekä vielä se miten paljop on pompoteltu ja eläkkeen saantikin tosi tosi vaikee eli pidettiin työkykyisenä vaikkei työtä saa eikä yrittäjäksi rahaakaan ryhtyä ja vielä köyhyys ja toimettomuus&syrjäytyneisyys. Pikkusen parempi oli sillon kun oli vielä varaa pitää autoo, pääsi muutamaks tunniks (sen verran suunnilleen voi kerrallaan olla jotenkin ihmisten ilmoilla) pois kotimaisemista. Joo kyllä mäkin tiedostan, että kun eroon noista ei pääse eikä asiat muutu kuin kurjemmaksi, joten olisi opeteltava pärjään mutta vaikeaa on.

lajijasuris

Anonyymi00068 kirjoitti:

Hienoa, että oot saanut selätettyä mt-ongelmat ja toivotaa ettei palaa takasin👍
Mä koen just päinvastoin, ja mä luulen ettei mulla olisi välttämättä mt-ongelmia enää erinäisisistä enemmän tai vähemmän huonoista kokemuksista, jos mä pystyisin edes suurin piirtein normaalisti käveleen ja sanotaan nyt vaikka niin, että oleen vapaasti sosiaalinen edes kokonaisen päivän.

Mä tarkoitan, en nyt lähde kirjoittaan kaikkea, mutta on pari hyvin harvinaista hankalaa juttua: osittainen cauda-oireisto ja monin tavoin oireiltaan sokeriotautia muistuttava sairaus. Noi on ne pahimmat omasta mielestä, eikä tossa kaikki. Jos olis pelkkää liikkumisen vaikeutta niin sekin olis sosiaalisesti paljo mukavampaa ja välineillähän pääsee liikkuun. Joskus kauan sitten ennen noita olin suht. norm. sosiaalinen. Lisäksi pännii kuinka huonosti mitäkin on kirjattu ja puututtu, varsinkin juuri mikään ei ole sinänsä huonoa tuuria sekä vielä se miten paljop on pompoteltu ja eläkkeen saantikin tosi tosi vaikee eli pidettiin työkykyisenä vaikkei työtä saa eikä yrittäjäksi rahaakaan ryhtyä ja vielä köyhyys ja toimettomuus&syrjäytyneisyys. Pikkusen parempi oli sillon kun oli vielä varaa pitää autoo, pääsi muutamaks tunniks (sen verran suunnilleen voi kerrallaan olla jotenkin ihmisten ilmoilla) pois kotimaisemista. Joo kyllä mäkin tiedostan, että kun eroon noista ei pääse eikä asiat muutu kuin kurjemmaksi, joten olisi opeteltava pärjään mutta vaikeaa on.

lajijasuris

Lue lisää

Mikä sinulla estää sosiaalisuuden ? Onko jotain sosiaalisten tilanteiden pelkoa, jännittämistä ihmisten seurassa ? Ja jos on, niin miksi ?

Anonyymi00069 kirjoitti:

Mikä sinulla estää sosiaalisuuden ? Onko jotain sosiaalisten tilanteiden pelkoa, jännittämistä ihmisten seurassa ? Ja jos on, niin miksi ?

Joo sekin jos ahdasta, mutta oon huomannu, että sitä on lähinnä kotinurkilla ja kerran kun tulin junalla jostain ja oli tynkäjuna. Ne vähähköt määrät mitä oon kulkenut, oon tottunut, että ovesta sisään mennessä ja tilaa on runsaasti ja paikan voi valita vapaasti vaikka paikkalippu onkin. Mun on tosi vaikee liikkua liikuvassa kulkeneuvoissa ja ylipäänsä pysyä pystyssä, bussissa en pysyiskään.

Se on pitkä stoori miksi on kuten on, mutta aina näin ole ollut. Pääsyy on se laaja-alainen cauda-oire, heikentää pidätyskykyä ja tahdonalaisesti lihaksia ei voi ohjata niinkun terve (googlaa tarkemmin) , onneksi ei täydellinen. Myös elektrolyyttien säätely häiriö. Tavallaan olisi parempi sosiaalisesti jos tunto olis pois kokonaan, koska se mahdollistaa tietyt sosiaalisuutta helpottavat toimet. Sitten varsinkin kostealla helteellä on hypotalamuksesta johtuvaa voimakasta hikoilua, ei siis mitään kainalot vähän. Puhuminenkaan ja varsinmkin ns. turhanpäinen ei onnistu kuten aiemmin, ja tässä vaikuttaa tuohon hypotalamukseen tulleet viat mutta myös depis. Tähän vaikuttaa vireystilanvaihtelu tuon hypotalamuksen kautta, kuin myös elektrolyytit. Näissä taustasyinä on aivovammat ja eräs anestesia vaikkei sitä missään luekaan (no ei tenkään lue!), koska tulehdusta, MS ym. ei ole todettu, ja ajallinen yhteys. Em. ongelmat on sellasia mitä ei jälkeenpäin voi pois hoitaa. Jos voisi, toki näin tekisin, ja tuskin mulle eläkettäkään olisi muilla myönnetty, kun niin hyvä on kognitio ja siihen liittyvä kaikki potentiaali. Ei käytös eikä pers. häiriöitä ja 10 löytyy jo peruskoulusta ja pelkkiä 5 myöhemmistä jne ja olenpa myös ns. sisäinen yrittäjä,

Eläkehakemukseen laitoin suurimmaksi esteeksi caudan sosiaalisuuden ja työnsaannin suhteen eikä se siitä mihinkään ole muuttunut. On eri tehdä jotain vaikka pari tuntia sillon kun tilanne vähän parempi kuin pakosti mennä päivittäin tai jonkuin muun mielen mukaan johinkin. Mä myös väsyn puhuessa nopeemmin varsinkin ns. turhanpäiväisissä jutuissa mitä joskus ei ollutb tätäkään. Se voi kyyllä liittyä siihenkin ettei ole oikein mitään yhteistä näiden kanssa: ei mielenkiinnon kohteet, ei sivistys, ei arvot yms.

lajijasuris

Anonyymi00075 kirjoitti:

Joo sekin jos ahdasta, mutta oon huomannu, että sitä on lähinnä kotinurkilla ja kerran kun tulin junalla jostain ja oli tynkäjuna. Ne vähähköt määrät mitä oon kulkenut, oon tottunut, että ovesta sisään mennessä ja tilaa on runsaasti ja paikan voi valita vapaasti vaikka paikkalippu onkin. Mun on tosi vaikee liikkua liikuvassa kulkeneuvoissa ja ylipäänsä pysyä pystyssä, bussissa en pysyiskään.

Se on pitkä stoori miksi on kuten on, mutta aina näin ole ollut. Pääsyy on se laaja-alainen cauda-oire, heikentää pidätyskykyä ja tahdonalaisesti lihaksia ei voi ohjata niinkun terve (googlaa tarkemmin) , onneksi ei täydellinen. Myös elektrolyyttien säätely häiriö. Tavallaan olisi parempi sosiaalisesti jos tunto olis pois kokonaan, koska se mahdollistaa tietyt sosiaalisuutta helpottavat toimet. Sitten varsinkin kostealla helteellä on hypotalamuksesta johtuvaa voimakasta hikoilua, ei siis mitään kainalot vähän. Puhuminenkaan ja varsinmkin ns. turhanpäinen ei onnistu kuten aiemmin, ja tässä vaikuttaa tuohon hypotalamukseen tulleet viat mutta myös depis. Tähän vaikuttaa vireystilanvaihtelu tuon hypotalamuksen kautta, kuin myös elektrolyytit. Näissä taustasyinä on aivovammat ja eräs anestesia vaikkei sitä missään luekaan (no ei tenkään lue!), koska tulehdusta, MS ym. ei ole todettu, ja ajallinen yhteys. Em. ongelmat on sellasia mitä ei jälkeenpäin voi pois hoitaa. Jos voisi, toki näin tekisin, ja tuskin mulle eläkettäkään olisi muilla myönnetty, kun niin hyvä on kognitio ja siihen liittyvä kaikki potentiaali. Ei käytös eikä pers. häiriöitä ja 10 löytyy jo peruskoulusta ja pelkkiä 5 myöhemmistä jne ja olenpa myös ns. sisäinen yrittäjä,

Eläkehakemukseen laitoin suurimmaksi esteeksi caudan sosiaalisuuden ja työnsaannin suhteen eikä se siitä mihinkään ole muuttunut. On eri tehdä jotain vaikka pari tuntia sillon kun tilanne vähän parempi kuin pakosti mennä päivittäin tai jonkuin muun mielen mukaan johinkin. Mä myös väsyn puhuessa nopeemmin varsinkin ns. turhanpäiväisissä jutuissa mitä joskus ei ollutb tätäkään. Se voi kyyllä liittyä siihenkin ettei ole oikein mitään yhteistä näiden kanssa: ei mielenkiinnon kohteet, ei sivistys, ei arvot yms.

lajijasuris

Lue lisää

... siis ahtaus ja cauda ym. tekee kaikki osaltaan sosiaalista ahdistusta mutta on myös yleistä muotoa elämäntilanteen ja toimintakyvyn takia sekä sekamuotoista vaihtelevaa depistä, ja eihän kellään kai mieliala ole vakio, mutta mulla vaihtelee ehkä keskivaikean kahta puolta painottuen vaikeamman puolelle. Käytännössä sosiaalinen ahdistus on kai aina kokemusperusteinen eli se on seurausta tavalla tai toisella huonoksi kokemastaan kohtelusta. Jos tulee suht äkisti nälkä tai jano ja juurikin jano nestevajaus? (janon tunne ei välttämättä aina tule normaalisti tuon hypotalamusvaurion eli diabetes insipidus, vireustilat ym. jälkeen) ja tällöin ollut herkästi sos.ahdistusta suorastaan paniikkia, varsinkin univajeisena.

lajijasuris

Anonyymi00076 kirjoitti:

... siis ahtaus ja cauda ym. tekee kaikki osaltaan sosiaalista ahdistusta mutta on myös yleistä muotoa elämäntilanteen ja toimintakyvyn takia sekä sekamuotoista vaihtelevaa depistä, ja eihän kellään kai mieliala ole vakio, mutta mulla vaihtelee ehkä keskivaikean kahta puolta painottuen vaikeamman puolelle. Käytännössä sosiaalinen ahdistus on kai aina kokemusperusteinen eli se on seurausta tavalla tai toisella huonoksi kokemastaan kohtelusta. Jos tulee suht äkisti nälkä tai jano ja juurikin jano nestevajaus? (janon tunne ei välttämättä aina tule normaalisti tuon hypotalamusvaurion eli diabetes insipidus, vireustilat ym. jälkeen) ja tällöin ollut herkästi sos.ahdistusta suorastaan paniikkia, varsinkin univajeisena.

lajijasuris

Lue lisää

...eikä ole mitään kotimittareita elektrolyyttien mittaukseen niinmku sokerilla eikä mitään annostelupumppuja desmopressiinin sopivaan annosteluun ja koska lääke on vakio, pitäisi välttää liikajuomista, koska sekin vääristää elektrolyyttejä. Sitten tässä on vielä sekin merkittävä puoli, että kuviteltaa tilanne, jossa insuliini otettaisiin pois siinä kohtaa kuin oma tuotanto on jo käytännössä loppunut eli annosta pitäisi nostaa. Kyllä vain, näin tekivät TYKS:ssä vieläpä - mä olen lukenut että yksikin elimistön kuivuminen voi johtaa pysyviin vaurioihin eikä tarvita tajuttomuutta ja kuivuminen (osaksi myös nestekertymä) voi mm. alentaa tajuntaa&ajattelua&puhetta, aiheuttaa skitsoilua, nostaa äänen voimakkuutta, heikentää pidätyskykyä! Lisäksi on paljon muuta väärää mitä ei lue jne!

Vielä kerran se mitä olen moneen kertaan todennut: ns. asiallalliset autismityöt onnistuu nykyiselläkin toimintakyvyllä hyvin, eikä ole ongelma lukea ja ymmärtää sekä kirjoittaa määrämuotoista tekstiä, klikkailla, hakee netistä tietoo, tarvittaessa soittaa, tarvittaessa toisinaan näyttöpäätetyö onnistuu vaikka omissa tiloissa omaan lukuun aamusta iltaan vaikka 100 h viikossa sekä siihen liittyvä ihmisten face to face/puhelimitse neuvonta, kunhan FtoF on ennalta sovittua. Ei tuota korvaan mikään satunnainen kahvittelu jonkun kanssa. Olispa edes niin, että vois kulkee ja matkustaa (historiallisiin kohteisiin) mutta kun ei.

Moni pystyy ja pelaapa jalat ja kädet sekä selkä eikä mielikään kovin huonolta vaikuta erinoimaisesti mutta silti jostain kumman syystä maksetaan eläkettä: Ei ole oikein tasapuolista, kun jo lievällä kevaksi (heillä hyvät lobbarit junailleet peramman erillislainsäädännön!) katsotulla oireella, vaikka filmaattisella, voi saada eläkkeen ja sitten Kelan toimintatonniin lisäksi mamman&pappan rahoilla touhutaan vaikka mitä muuta.

lajijasuris

Miksi olet ulkoistanut inhimillisyytesi heille?

Anonyymi00071 kirjoitti:

Miksi olet ulkoistanut inhimillisyytesi heille?

Jos puuttuu vastuu omasta elämästä, itsestään ?

Niin no, jos aivoissa, mielessä, ei tapahtuisi mitään, ei olisi olemassakaan mielen terveyttä, eikä mielen sairautta.
Ja minä olen jo ullakkoni siivonnut, kiitos vaan ehdotuksesta, tuli vain myöhässä.