Suomen talous

VM osoittaa ammattitaidottomuutta ja jääräpäisyyttä, jos se laskee liikaa autoista ja autoilusta saataviin verotulojen varaan, jos Eurooppalainen yleistrendi verotuksen suhteen on nyt ja tulevaisuudessa päinvastainen.

Suomesta puuttuu monissa asioissa ja etenkin yritystoiminnassa tekemisen meininki, ja kansalaisilta menee tarpeettoman paljon energiaa hallinnon kanssa riitelyyn. Mikä tätä maata vaivaa?
324695
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 32

Vanhimmat

byrokratioista ja hallinon kanssa väittelyistä mitään. Minä tiedän jotakin ja Suomen byrokratia tai virkamiesten asenteen eivät todellakaan ole pahimmasta päästä. Mitä

Äänestä

EU:n värkkäämä tilasto muutaman vuoden takaa kertoo, että liikenteestä kannettavien verojen osuus kaikista valtion verotuloista on Suomessa 7 %, Tanskassa 5,9 %, Saksassa 5,6 %, Britanniassa 6,7 %, Irlannissa 10,2 %, Kreikassa 10 %, Hollannissa 6,8 %, Italiassa 4,5 % jne. Liikenteen verot tässä ovat autovero, vuosittainen käyttömaksu ja polttoaineverot.

Äänestä
  • Tämäkin tilasto kertoo, että korkealla autoverolla ei saada mitään oleellista vaikutusta valtion tuloihin.

    Esim. Saksan valtio, jossa ei ole lainkaan hankintaveroa ja hyvin maltillinen käyttömaksu (ympäristöohjaava) sekä Suomen hinoissa oleva polttoaine, "häviää" kovan hankintavertuksen Suomeen verrattuna vain 1,4 %.

    Ja Tanskan valtio, joka kerää vielä Suomeakin kovempaa hankintaveroa, itse asiassa HÄVIÄÄ liikenteen vertuloissa Suomeenkin verrattuna 1,1%.

    Niin. Taas nähtiin, että taloudessa on monia muuttujia, eikä kyseessä ole yksinkertainen nollasummapeli.

    Suomen päättäjätkin ällistyivät, kun Siilinin taistelun jälkeen joutuivat pitkin hampain laskemaan hieman autoveroa. Ja voi ihmettä: Verotulot kasvoivat selvästi!

    Äänestä

  • Viki kirjoitti:

    Tämäkin tilasto kertoo, että korkealla autoverolla ei saada mitään oleellista vaikutusta valtion tuloihin.

    Esim. Saksan valtio, jossa ei ole lainkaan hankintaveroa ja hyvin maltillinen käyttömaksu (ympäristöohjaava) sekä Suomen hinoissa oleva polttoaine, "häviää" kovan hankintavertuksen Suomeen verrattuna vain 1,4 %.

    Ja Tanskan valtio, joka kerää vielä Suomeakin kovempaa hankintaveroa, itse asiassa HÄVIÄÄ liikenteen vertuloissa Suomeenkin verrattuna 1,1%.

    Niin. Taas nähtiin, että taloudessa on monia muuttujia, eikä kyseessä ole yksinkertainen nollasummapeli.

    Suomen päättäjätkin ällistyivät, kun Siilinin taistelun jälkeen joutuivat pitkin hampain laskemaan hieman autoveroa. Ja voi ihmettä: Verotulot kasvoivat selvästi!

    Niinpä, tätä itsekin olen ihmetellyt. Varoa laskettin ja tulos oli päinvastainen, niinkuin tiesin jo etukäteen. Enkä ole mikään taloustieteen professori.

    Täytyy näiden autoveronikkareiden olla todella yksinkertaisen typeriä ihmisiä. Eivät ymmärrä muuta kuin 1 1=2. Suorastaan raivostuttaa tällainen kehitysmaatasoa oleva veronkeruu, jossa hassataan täysin turhia miestyövuosia aivan päättömään paperityöhön, prosenttitaulukoihin, markkinahintataulukoihin.

    Systeemi on ja pysyy, asenne on järkähtämätön...

    Äänestä

  • Vihainen EU-kansalainen kirjoitti:

    Niinpä, tätä itsekin olen ihmetellyt. Varoa laskettin ja tulos oli päinvastainen, niinkuin tiesin jo etukäteen. Enkä ole mikään taloustieteen professori.

    Täytyy näiden autoveronikkareiden olla todella yksinkertaisen typeriä ihmisiä. Eivät ymmärrä muuta kuin 1 1=2. Suorastaan raivostuttaa tällainen kehitysmaatasoa oleva veronkeruu, jossa hassataan täysin turhia miestyövuosia aivan päättömään paperityöhön, prosenttitaulukoihin, markkinahintataulukoihin.

    Systeemi on ja pysyy, asenne on järkähtämätön...

    tuolloin olivat Niinistö ja Lipponen. Molemmat kertoivat moneen kertaan vittumainen hymy huulillaan kuinka muu verotus sittten nousee kun autoveroa on pakko vähän laskea.

    Äänestä

  • Viki kirjoitti:

    Tämäkin tilasto kertoo, että korkealla autoverolla ei saada mitään oleellista vaikutusta valtion tuloihin.

    Esim. Saksan valtio, jossa ei ole lainkaan hankintaveroa ja hyvin maltillinen käyttömaksu (ympäristöohjaava) sekä Suomen hinoissa oleva polttoaine, "häviää" kovan hankintavertuksen Suomeen verrattuna vain 1,4 %.

    Ja Tanskan valtio, joka kerää vielä Suomeakin kovempaa hankintaveroa, itse asiassa HÄVIÄÄ liikenteen vertuloissa Suomeenkin verrattuna 1,1%.

    Niin. Taas nähtiin, että taloudessa on monia muuttujia, eikä kyseessä ole yksinkertainen nollasummapeli.

    Suomen päättäjätkin ällistyivät, kun Siilinin taistelun jälkeen joutuivat pitkin hampain laskemaan hieman autoveroa. Ja voi ihmettä: Verotulot kasvoivat selvästi!

    Viki: Tämäkin tilasto kertoo, että korkealla autoverolla ei saada mitään oleellista vaikutusta valtion tuloihin.

    kK: Valtion verotuloista yli 90 % kertyy yksityisiltä veronmaksajilta. Mikäli katsotaan ettei korkealla autoverolla ole merkitystä valtion verotuloihin, ei sillä ole myöskään keskimäärin merkitystä veronmaksajien veromenoihin. Liikenteen verorasitus suhteessa kaikkiin veroihin ei kovin suuresti Suomessa poikkea Euroopan keskiarvosta, vaikkakin tilanne on saattanut tuosta tilastosta muuttua.

    Viki: Esim. Saksan valtio, jossa ei ole lainkaan hankintaveroa ja hyvin maltillinen käyttömaksu (ympäristöohjaava) sekä Suomen hinoissa oleva polttoaine, "häviää" kovan hankintavertuksen Suomeen verrattuna vain 1,4 %.
    Ja Tanskan valtio, joka kerää vielä Suomeakin kovempaa hankintaveroa, itse asiassa HÄVIÄÄ liikenteen vertuloissa Suomeenkin verrattuna Niin. Taas nähtiin, että taloudessa on monia muuttujia, eikä kyseessä ole yksinkertainen nollasummapeli.

    kK: Edelläoleva selittyy pääosin kokonaisveroasteiden erolla. EU:n tilaston pohjana olevat kokonaisveroasteet olivat DK 50,6 %, FIN 46,5 % ja D 37,7 %. Lisäksi asiaan vaikuttavat BKT, autojen määrä ja käytetyn polttoainenn määrä. Tietenkin on myös huomattava, että autoveron osuus liikenteen veroista on Suomessa vain vajaan kolmanneksen luokkaa.

    Viki: Suomen päättäjätkin ällistyivät, kun Siilinin taistelun jälkeen joutuivat pitkin hampain laskemaan hieman autoveroa. Ja voi ihmettä: Verotulot kasvoivat selvästi!

    kK: Veronmaksajain keskusliiton tutkijahan juuri hiljattain esitti tutkimuksensa, joka hänen mukaan osoitti Suomen verotulojen kasvaneen, veroasteiden alentumisen johdosta. Talouden asiantuntijat kuitenkin ampuivat ankan heti alas ja tutkijakin tunnusti virheensä. Mikäli verotulot kasvavat samanaikaisesti kun verotusta kevennetään, ei se merkitse sitä, että tulojen lisäys johtuisi kevennyksistä.

    Autoveron tuottohan riippuu suoraan siitä, paljonko ja minkälaisia uusia autoja myydään. Myyntimäärät ovat vaihdelleet suuresti vuosien varrella ja vaihtelu kytkeytyy suoraan yleiseen taloustilanteeseen. 80-luvun lopulla nähtiin huippuajat n. 180000 myytyä autoa/v ja lama-aikana vain alle 50000 autoa/v. Nyt myydään n. 140000 autoa/v, mikä vastaa kutakuinkin taloustilannetta tai huomioonottaen alhainen korkotaso, voitaisiin myydä enemmänkin. Myyntiä jarruttanee peltirahan (vaihtoauto) arvon aleneminen, eli paperirahaa on kaupassa käytettävä entistä enenmmän. Tietenkin autoveron alennus sai selvän sysäyksen aikaan, koska ostopainetta oli patoutunut odoteltaaessa autoveron kohtaloa.

    Kukaan ei pystyne sanomaan, mikä vaikutus Suomen autokantaan ja automyyntiin olisi, mikäli autoveron tuotto sellaisenaan siirrettäisiin CO2-peruteisiin käyttömaksuihin, eli keskimääräinen vuosimaksu nousisi n. 700 euroon (esim. pikkuauto 400e/v, iso 1200 e/v)ja autojen hinnat alenisivat, halvat autot vajaa 20 % ja kalliit jopa yli 30 %.

    Äänestä

  • kylmäKalle kirjoitti:

    Viki: Tämäkin tilasto kertoo, että korkealla autoverolla ei saada mitään oleellista vaikutusta valtion tuloihin.

    kK: Valtion verotuloista yli 90 % kertyy yksityisiltä veronmaksajilta. Mikäli katsotaan ettei korkealla autoverolla ole merkitystä valtion verotuloihin, ei sillä ole myöskään keskimäärin merkitystä veronmaksajien veromenoihin. Liikenteen verorasitus suhteessa kaikkiin veroihin ei kovin suuresti Suomessa poikkea Euroopan keskiarvosta, vaikkakin tilanne on saattanut tuosta tilastosta muuttua.

    Viki: Esim. Saksan valtio, jossa ei ole lainkaan hankintaveroa ja hyvin maltillinen käyttömaksu (ympäristöohjaava) sekä Suomen hinoissa oleva polttoaine, "häviää" kovan hankintavertuksen Suomeen verrattuna vain 1,4 %.
    Ja Tanskan valtio, joka kerää vielä Suomeakin kovempaa hankintaveroa, itse asiassa HÄVIÄÄ liikenteen vertuloissa Suomeenkin verrattuna Niin. Taas nähtiin, että taloudessa on monia muuttujia, eikä kyseessä ole yksinkertainen nollasummapeli.

    kK: Edelläoleva selittyy pääosin kokonaisveroasteiden erolla. EU:n tilaston pohjana olevat kokonaisveroasteet olivat DK 50,6 %, FIN 46,5 % ja D 37,7 %. Lisäksi asiaan vaikuttavat BKT, autojen määrä ja käytetyn polttoainenn määrä. Tietenkin on myös huomattava, että autoveron osuus liikenteen veroista on Suomessa vain vajaan kolmanneksen luokkaa.

    Viki: Suomen päättäjätkin ällistyivät, kun Siilinin taistelun jälkeen joutuivat pitkin hampain laskemaan hieman autoveroa. Ja voi ihmettä: Verotulot kasvoivat selvästi!

    kK: Veronmaksajain keskusliiton tutkijahan juuri hiljattain esitti tutkimuksensa, joka hänen mukaan osoitti Suomen verotulojen kasvaneen, veroasteiden alentumisen johdosta. Talouden asiantuntijat kuitenkin ampuivat ankan heti alas ja tutkijakin tunnusti virheensä. Mikäli verotulot kasvavat samanaikaisesti kun verotusta kevennetään, ei se merkitse sitä, että tulojen lisäys johtuisi kevennyksistä.

    Autoveron tuottohan riippuu suoraan siitä, paljonko ja minkälaisia uusia autoja myydään. Myyntimäärät ovat vaihdelleet suuresti vuosien varrella ja vaihtelu kytkeytyy suoraan yleiseen taloustilanteeseen. 80-luvun lopulla nähtiin huippuajat n. 180000 myytyä autoa/v ja lama-aikana vain alle 50000 autoa/v. Nyt myydään n. 140000 autoa/v, mikä vastaa kutakuinkin taloustilannetta tai huomioonottaen alhainen korkotaso, voitaisiin myydä enemmänkin. Myyntiä jarruttanee peltirahan (vaihtoauto) arvon aleneminen, eli paperirahaa on kaupassa käytettävä entistä enenmmän. Tietenkin autoveron alennus sai selvän sysäyksen aikaan, koska ostopainetta oli patoutunut odoteltaaessa autoveron kohtaloa.

    Kukaan ei pystyne sanomaan, mikä vaikutus Suomen autokantaan ja automyyntiin olisi, mikäli autoveron tuotto sellaisenaan siirrettäisiin CO2-peruteisiin käyttömaksuihin, eli keskimääräinen vuosimaksu nousisi n. 700 euroon (esim. pikkuauto 400e/v, iso 1200 e/v)ja autojen hinnat alenisivat, halvat autot vajaa 20 % ja kalliit jopa yli 30 %.

    valaiseva ja tosiasioihin perustuva analyysi, kiitos !

    Äänestä

  • kylmäKalle kirjoitti:

    Viki: Tämäkin tilasto kertoo, että korkealla autoverolla ei saada mitään oleellista vaikutusta valtion tuloihin.

    kK: Valtion verotuloista yli 90 % kertyy yksityisiltä veronmaksajilta. Mikäli katsotaan ettei korkealla autoverolla ole merkitystä valtion verotuloihin, ei sillä ole myöskään keskimäärin merkitystä veronmaksajien veromenoihin. Liikenteen verorasitus suhteessa kaikkiin veroihin ei kovin suuresti Suomessa poikkea Euroopan keskiarvosta, vaikkakin tilanne on saattanut tuosta tilastosta muuttua.

    Viki: Esim. Saksan valtio, jossa ei ole lainkaan hankintaveroa ja hyvin maltillinen käyttömaksu (ympäristöohjaava) sekä Suomen hinoissa oleva polttoaine, "häviää" kovan hankintavertuksen Suomeen verrattuna vain 1,4 %.
    Ja Tanskan valtio, joka kerää vielä Suomeakin kovempaa hankintaveroa, itse asiassa HÄVIÄÄ liikenteen vertuloissa Suomeenkin verrattuna Niin. Taas nähtiin, että taloudessa on monia muuttujia, eikä kyseessä ole yksinkertainen nollasummapeli.

    kK: Edelläoleva selittyy pääosin kokonaisveroasteiden erolla. EU:n tilaston pohjana olevat kokonaisveroasteet olivat DK 50,6 %, FIN 46,5 % ja D 37,7 %. Lisäksi asiaan vaikuttavat BKT, autojen määrä ja käytetyn polttoainenn määrä. Tietenkin on myös huomattava, että autoveron osuus liikenteen veroista on Suomessa vain vajaan kolmanneksen luokkaa.

    Viki: Suomen päättäjätkin ällistyivät, kun Siilinin taistelun jälkeen joutuivat pitkin hampain laskemaan hieman autoveroa. Ja voi ihmettä: Verotulot kasvoivat selvästi!

    kK: Veronmaksajain keskusliiton tutkijahan juuri hiljattain esitti tutkimuksensa, joka hänen mukaan osoitti Suomen verotulojen kasvaneen, veroasteiden alentumisen johdosta. Talouden asiantuntijat kuitenkin ampuivat ankan heti alas ja tutkijakin tunnusti virheensä. Mikäli verotulot kasvavat samanaikaisesti kun verotusta kevennetään, ei se merkitse sitä, että tulojen lisäys johtuisi kevennyksistä.

    Autoveron tuottohan riippuu suoraan siitä, paljonko ja minkälaisia uusia autoja myydään. Myyntimäärät ovat vaihdelleet suuresti vuosien varrella ja vaihtelu kytkeytyy suoraan yleiseen taloustilanteeseen. 80-luvun lopulla nähtiin huippuajat n. 180000 myytyä autoa/v ja lama-aikana vain alle 50000 autoa/v. Nyt myydään n. 140000 autoa/v, mikä vastaa kutakuinkin taloustilannetta tai huomioonottaen alhainen korkotaso, voitaisiin myydä enemmänkin. Myyntiä jarruttanee peltirahan (vaihtoauto) arvon aleneminen, eli paperirahaa on kaupassa käytettävä entistä enenmmän. Tietenkin autoveron alennus sai selvän sysäyksen aikaan, koska ostopainetta oli patoutunut odoteltaaessa autoveron kohtaloa.

    Kukaan ei pystyne sanomaan, mikä vaikutus Suomen autokantaan ja automyyntiin olisi, mikäli autoveron tuotto sellaisenaan siirrettäisiin CO2-peruteisiin käyttömaksuihin, eli keskimääräinen vuosimaksu nousisi n. 700 euroon (esim. pikkuauto 400e/v, iso 1200 e/v)ja autojen hinnat alenisivat, halvat autot vajaa 20 % ja kalliit jopa yli 30 %.

    Liikenteen verorasituksen verotuloihin suhteutettuna lisäksi olisi valaisevaa havainnollistaa myös verorasitus ajoneuvokantaan suhteutettuna.

    Jostakin syystä näitä tilastolukuja ei ole valtamediasta saatavilla...

    Äänestä

  • laskeskelija kirjoitti:

    Liikenteen verorasituksen verotuloihin suhteutettuna lisäksi olisi valaisevaa havainnollistaa myös verorasitus ajoneuvokantaan suhteutettuna.

    Jostakin syystä näitä tilastolukuja ei ole valtamediasta saatavilla...

    Eipähän mitään näitä tilastoja "valtamediasta" löydy ja suhteutuksia voidaan tehdä monella tavalla. Kun suhteutetaan verot autokantaan, on huomiotava myös autotiheys, joka sekin vaihtelee suuresti EU-maiden välillä. Tässä liikenneverot/auto ja autotiheys/1000 asukasta (samainen v. 2002 julkaistu EU-tilasto)

    Johtopäätökset näistä tilastoista: Suomessa on korkea veroaste ja liikenteen verotus sen mukainen. Suomessa on myös korkea BKT, joten autotiheys on suuri korkeista veroista huolimatta.
    Korkean veroasteen vastapainona Suomen julkinen talous on ylijäämäinen ja vähävelkainen ja veroista huolimatta BKT:n kasvu edustaa EU:n huippua.


    Suomi 1.819 e/auto 408 kpl
    Tanska 2.495 e/auto 353 kpl
    Kreikka 1.333 e/auto 253 kpl
    Irlanti 2.050 e/auto 360 kpl
    Hollanti 1.538 e/auto 408 kpl
    Saksa 954 e/auto 516 kpl
    Italia 662 e/auto 555 kpl
    Britannia 1.259 e/auto 456 kpl

    Äänestä

  • kylmäKalle kirjoitti:

    Eipähän mitään näitä tilastoja "valtamediasta" löydy ja suhteutuksia voidaan tehdä monella tavalla. Kun suhteutetaan verot autokantaan, on huomiotava myös autotiheys, joka sekin vaihtelee suuresti EU-maiden välillä. Tässä liikenneverot/auto ja autotiheys/1000 asukasta (samainen v. 2002 julkaistu EU-tilasto)

    Johtopäätökset näistä tilastoista: Suomessa on korkea veroaste ja liikenteen verotus sen mukainen. Suomessa on myös korkea BKT, joten autotiheys on suuri korkeista veroista huolimatta.
    Korkean veroasteen vastapainona Suomen julkinen talous on ylijäämäinen ja vähävelkainen ja veroista huolimatta BKT:n kasvu edustaa EU:n huippua.


    Suomi 1.819 e/auto 408 kpl
    Tanska 2.495 e/auto 353 kpl
    Kreikka 1.333 e/auto 253 kpl
    Irlanti 2.050 e/auto 360 kpl
    Hollanti 1.538 e/auto 408 kpl
    Saksa 954 e/auto 516 kpl
    Italia 662 e/auto 555 kpl
    Britannia 1.259 e/auto 456 kpl

    Ennenkuin joku ehtii huomauttaa autojen keski-iästä, niin vielä maininta siitä. Suomessahan on korkea autojen keski-ikä, joka on EU-maissa enemmän tai vähemmän yhteydessä kunkin maan autoveron tasoon, vaikkakaan ei läheskään suorassa suhteessa. Esim. Tanskassa, jossa autovero on aivan omissa lukemissaan, on alempi keski-ikä kuin autoverottomassa Ruotsissa. Suomen keski-ikää nostaa -80 luvun lopun huippumyynti uusissa ja -90 luvun syvä notkahdus.

    Äänestä

  • kylmäKalle kirjoitti:

    Viki: Tämäkin tilasto kertoo, että korkealla autoverolla ei saada mitään oleellista vaikutusta valtion tuloihin.

    kK: Valtion verotuloista yli 90 % kertyy yksityisiltä veronmaksajilta. Mikäli katsotaan ettei korkealla autoverolla ole merkitystä valtion verotuloihin, ei sillä ole myöskään keskimäärin merkitystä veronmaksajien veromenoihin. Liikenteen verorasitus suhteessa kaikkiin veroihin ei kovin suuresti Suomessa poikkea Euroopan keskiarvosta, vaikkakin tilanne on saattanut tuosta tilastosta muuttua.

    Viki: Esim. Saksan valtio, jossa ei ole lainkaan hankintaveroa ja hyvin maltillinen käyttömaksu (ympäristöohjaava) sekä Suomen hinoissa oleva polttoaine, "häviää" kovan hankintavertuksen Suomeen verrattuna vain 1,4 %.
    Ja Tanskan valtio, joka kerää vielä Suomeakin kovempaa hankintaveroa, itse asiassa HÄVIÄÄ liikenteen vertuloissa Suomeenkin verrattuna Niin. Taas nähtiin, että taloudessa on monia muuttujia, eikä kyseessä ole yksinkertainen nollasummapeli.

    kK: Edelläoleva selittyy pääosin kokonaisveroasteiden erolla. EU:n tilaston pohjana olevat kokonaisveroasteet olivat DK 50,6 %, FIN 46,5 % ja D 37,7 %. Lisäksi asiaan vaikuttavat BKT, autojen määrä ja käytetyn polttoainenn määrä. Tietenkin on myös huomattava, että autoveron osuus liikenteen veroista on Suomessa vain vajaan kolmanneksen luokkaa.

    Viki: Suomen päättäjätkin ällistyivät, kun Siilinin taistelun jälkeen joutuivat pitkin hampain laskemaan hieman autoveroa. Ja voi ihmettä: Verotulot kasvoivat selvästi!

    kK: Veronmaksajain keskusliiton tutkijahan juuri hiljattain esitti tutkimuksensa, joka hänen mukaan osoitti Suomen verotulojen kasvaneen, veroasteiden alentumisen johdosta. Talouden asiantuntijat kuitenkin ampuivat ankan heti alas ja tutkijakin tunnusti virheensä. Mikäli verotulot kasvavat samanaikaisesti kun verotusta kevennetään, ei se merkitse sitä, että tulojen lisäys johtuisi kevennyksistä.

    Autoveron tuottohan riippuu suoraan siitä, paljonko ja minkälaisia uusia autoja myydään. Myyntimäärät ovat vaihdelleet suuresti vuosien varrella ja vaihtelu kytkeytyy suoraan yleiseen taloustilanteeseen. 80-luvun lopulla nähtiin huippuajat n. 180000 myytyä autoa/v ja lama-aikana vain alle 50000 autoa/v. Nyt myydään n. 140000 autoa/v, mikä vastaa kutakuinkin taloustilannetta tai huomioonottaen alhainen korkotaso, voitaisiin myydä enemmänkin. Myyntiä jarruttanee peltirahan (vaihtoauto) arvon aleneminen, eli paperirahaa on kaupassa käytettävä entistä enenmmän. Tietenkin autoveron alennus sai selvän sysäyksen aikaan, koska ostopainetta oli patoutunut odoteltaaessa autoveron kohtaloa.

    Kukaan ei pystyne sanomaan, mikä vaikutus Suomen autokantaan ja automyyntiin olisi, mikäli autoveron tuotto sellaisenaan siirrettäisiin CO2-peruteisiin käyttömaksuihin, eli keskimääräinen vuosimaksu nousisi n. 700 euroon (esim. pikkuauto 400e/v, iso 1200 e/v)ja autojen hinnat alenisivat, halvat autot vajaa 20 % ja kalliit jopa yli 30 %.

    Tanskassa myytiin viime vuonna 25% enemmän autoja kuin edellisvuonna, eli verotulot nousivat saman verran ilman mitään veronalennuksia. Tällaista tämä on.

    Äänestä

  • kylmäKalle kirjoitti:

    Viki: Tämäkin tilasto kertoo, että korkealla autoverolla ei saada mitään oleellista vaikutusta valtion tuloihin.

    kK: Valtion verotuloista yli 90 % kertyy yksityisiltä veronmaksajilta. Mikäli katsotaan ettei korkealla autoverolla ole merkitystä valtion verotuloihin, ei sillä ole myöskään keskimäärin merkitystä veronmaksajien veromenoihin. Liikenteen verorasitus suhteessa kaikkiin veroihin ei kovin suuresti Suomessa poikkea Euroopan keskiarvosta, vaikkakin tilanne on saattanut tuosta tilastosta muuttua.

    Viki: Esim. Saksan valtio, jossa ei ole lainkaan hankintaveroa ja hyvin maltillinen käyttömaksu (ympäristöohjaava) sekä Suomen hinoissa oleva polttoaine, "häviää" kovan hankintavertuksen Suomeen verrattuna vain 1,4 %.
    Ja Tanskan valtio, joka kerää vielä Suomeakin kovempaa hankintaveroa, itse asiassa HÄVIÄÄ liikenteen vertuloissa Suomeenkin verrattuna Niin. Taas nähtiin, että taloudessa on monia muuttujia, eikä kyseessä ole yksinkertainen nollasummapeli.

    kK: Edelläoleva selittyy pääosin kokonaisveroasteiden erolla. EU:n tilaston pohjana olevat kokonaisveroasteet olivat DK 50,6 %, FIN 46,5 % ja D 37,7 %. Lisäksi asiaan vaikuttavat BKT, autojen määrä ja käytetyn polttoainenn määrä. Tietenkin on myös huomattava, että autoveron osuus liikenteen veroista on Suomessa vain vajaan kolmanneksen luokkaa.

    Viki: Suomen päättäjätkin ällistyivät, kun Siilinin taistelun jälkeen joutuivat pitkin hampain laskemaan hieman autoveroa. Ja voi ihmettä: Verotulot kasvoivat selvästi!

    kK: Veronmaksajain keskusliiton tutkijahan juuri hiljattain esitti tutkimuksensa, joka hänen mukaan osoitti Suomen verotulojen kasvaneen, veroasteiden alentumisen johdosta. Talouden asiantuntijat kuitenkin ampuivat ankan heti alas ja tutkijakin tunnusti virheensä. Mikäli verotulot kasvavat samanaikaisesti kun verotusta kevennetään, ei se merkitse sitä, että tulojen lisäys johtuisi kevennyksistä.

    Autoveron tuottohan riippuu suoraan siitä, paljonko ja minkälaisia uusia autoja myydään. Myyntimäärät ovat vaihdelleet suuresti vuosien varrella ja vaihtelu kytkeytyy suoraan yleiseen taloustilanteeseen. 80-luvun lopulla nähtiin huippuajat n. 180000 myytyä autoa/v ja lama-aikana vain alle 50000 autoa/v. Nyt myydään n. 140000 autoa/v, mikä vastaa kutakuinkin taloustilannetta tai huomioonottaen alhainen korkotaso, voitaisiin myydä enemmänkin. Myyntiä jarruttanee peltirahan (vaihtoauto) arvon aleneminen, eli paperirahaa on kaupassa käytettävä entistä enenmmän. Tietenkin autoveron alennus sai selvän sysäyksen aikaan, koska ostopainetta oli patoutunut odoteltaaessa autoveron kohtaloa.

    Kukaan ei pystyne sanomaan, mikä vaikutus Suomen autokantaan ja automyyntiin olisi, mikäli autoveron tuotto sellaisenaan siirrettäisiin CO2-peruteisiin käyttömaksuihin, eli keskimääräinen vuosimaksu nousisi n. 700 euroon (esim. pikkuauto 400e/v, iso 1200 e/v)ja autojen hinnat alenisivat, halvat autot vajaa 20 % ja kalliit jopa yli 30 %.

    Kirjoitit:

    kK: Veronmaksajain keskusliiton tutkijahan juuri hiljattain esitti tutkimuksensa, joka hänen mukaan osoitti Suomen verotulojen kasvaneen, veroasteiden alentumisen johdosta. Talouden asiantuntijat kuitenkin ampuivat ankan heti alas ja tutkijakin tunnusti virheensä. Mikäli verotulot kasvavat samanaikaisesti kun verotusta kevennetään, ei se merkitse sitä, että tulojen lisäys johtuisi kevennyksistä.

    Mistähän asiata mahdat puhua? Voisitko antaa hieman tarkennusta väitteesi tueksi?

    Aika vaikea on perustella Suomen autoverotuoton kasvua millään muulla sen paremmin, kuin 2003 tehdyllä autoveron laskulla ja käytettyjen tuonnin verosyrjinnän osittaisella purkamisella? Mitkä mielestäsi olivat ne autoverotulon kasvun syyt, elleivät ne johtuneetkaan tästä? Ja kuka on se asiantuntija, joka on tätä mieltä?

    Viimeisessä kappaleessa toteat, että kukaan ei pystyne sanomaan, mikä olisi autovoeron tuotto, jos siirryttäisiin CO2-perusteisiin käyttömaksuihin. Eipä kai kukaan tarkalleen. Mutta siitä ei ole epäselvää, mihin suuntaan se vaikuttaa liikenteen aiheuttamiin hiilidioksidipäästöihin. Ja siitkään ei ole epäselvää, että tähän suuntaan on mentävä. Näin on EU:n lisäksi myös edellyttänyt Suomessa kansanvaltaa käyttävä eduskunta. Miksi siis näin ei tehtäisi, kun joka tapauksessa näin on ennemmin tai myöhemmin pakko tehdä? Tiedettyjen ympäristövirheiden jatkaminen niitä korjaamatta siirtää seuraaville sukupolville entistä kalliimmin tehtävät korjaukset. Ja siinä tämänhetkisten valtion verotulojen promilletason epävarmuudet ovat lähinnä naurettavaa itsekyyttä.

    Äänestä

  • Vihertävä insinööri kirjoitti:

    Kirjoitit:

    kK: Veronmaksajain keskusliiton tutkijahan juuri hiljattain esitti tutkimuksensa, joka hänen mukaan osoitti Suomen verotulojen kasvaneen, veroasteiden alentumisen johdosta. Talouden asiantuntijat kuitenkin ampuivat ankan heti alas ja tutkijakin tunnusti virheensä. Mikäli verotulot kasvavat samanaikaisesti kun verotusta kevennetään, ei se merkitse sitä, että tulojen lisäys johtuisi kevennyksistä.

    Mistähän asiata mahdat puhua? Voisitko antaa hieman tarkennusta väitteesi tueksi?

    Aika vaikea on perustella Suomen autoverotuoton kasvua millään muulla sen paremmin, kuin 2003 tehdyllä autoveron laskulla ja käytettyjen tuonnin verosyrjinnän osittaisella purkamisella? Mitkä mielestäsi olivat ne autoverotulon kasvun syyt, elleivät ne johtuneetkaan tästä? Ja kuka on se asiantuntija, joka on tätä mieltä?

    Viimeisessä kappaleessa toteat, että kukaan ei pystyne sanomaan, mikä olisi autovoeron tuotto, jos siirryttäisiin CO2-perusteisiin käyttömaksuihin. Eipä kai kukaan tarkalleen. Mutta siitä ei ole epäselvää, mihin suuntaan se vaikuttaa liikenteen aiheuttamiin hiilidioksidipäästöihin. Ja siitkään ei ole epäselvää, että tähän suuntaan on mentävä. Näin on EU:n lisäksi myös edellyttänyt Suomessa kansanvaltaa käyttävä eduskunta. Miksi siis näin ei tehtäisi, kun joka tapauksessa näin on ennemmin tai myöhemmin pakko tehdä? Tiedettyjen ympäristövirheiden jatkaminen niitä korjaamatta siirtää seuraaville sukupolville entistä kalliimmin tehtävät korjaukset. Ja siinä tämänhetkisten valtion verotulojen promilletason epävarmuudet ovat lähinnä naurettavaa itsekyyttä.

    Tässähän on nyt 2 eri asiaa, eli valtion verotulot ja CO2-päästöt. Kommentoin "Vikin" kirjoitusta siltä osin, miten autoverosta luopuminen ja siirtyminen CO2-perusteisiin vuotuisiin maksuihin olisi ennakoitavissa valtion verotuoton kannalta. Luonnollisesti on muistettava myös se tosiasia, ettei autoveronkaan tuotto ole ennakoitavissa.

    Kysymys olisi kuitenkin siitä, ettei ole tietoa miten autoilijat reagoisivat toisaalta autojen halpenemiseen ja toisaalta auton omistamisen kustannuksen moninkertaistumiseen ja vielä siten, että uusi pikkuauto olisi huomattavasti kevyemmin verotettu kuin vanhempi tai uusi/vanha iso auto.

    Tuo veronmaksajain tutkimus koski verotusta yleensä, ei yksin autoverotusta, ja veronalennusten dynaamiset vaikutukset nostattivat vilkkaan keskustelun, jota veronmaksjain keskusliiton nokkamies lopuksi kommentoin tähän tapaan: http://www.veronmaksajat.fi/asp/empty2.asp?P=3945&VID=default&SID=707139703284171&S=1&A=closeall&C=26210

    Siihen, mistä vuoden -03 autoverouudistuksen jälkeinen verotulojen kasvu (suoraan verrannollinen autojen myyntiin) johtui, voidaan hakea perusteita mm. täältä: http://tietopalvelu.ake.fi/servlet/tulkku?url=index_palvelut&language=fi&down=rekisteritil&mainf=ajoneuvorekisteritilastot
    Siilin-tapauksen mennessä v. 2000 EY-tuomioistuimeen, se sai melkoista julkisuutta ja huhut alkoivat liikkua Suomen autoveron kaatumisesta ja lisää vettä myllyyn tuli 2001, kun julkisasiamies totesi Suomen autoveron syrjiväksi. Nämä näkyvät selvästi noiden vuosien rekisteröintitilastoissa. Lisäksi korkotaso nousi noina vuosina tilapäisesti, mikä näkyy mm. kuorma-automyynnissä vaikka niissä ei olekaan autoveroa.

    Liikenteen verotus tullaan sitomaan CO2-päästöihin, sehän on selvää. VM on nyt antanut ymmärtää, että muutokset tehdään autoveroon ja mahdollisesti myös käyttömaksuihin. Autoverosta ei oltaisi luopumassa. Valtion taholta ei missään vaiheessa ole edes vihjattukaan liikenteen verotuksen keventämisestä.

    Äänestä

  • kylmäKalle kirjoitti:

    Tässähän on nyt 2 eri asiaa, eli valtion verotulot ja CO2-päästöt. Kommentoin "Vikin" kirjoitusta siltä osin, miten autoverosta luopuminen ja siirtyminen CO2-perusteisiin vuotuisiin maksuihin olisi ennakoitavissa valtion verotuoton kannalta. Luonnollisesti on muistettava myös se tosiasia, ettei autoveronkaan tuotto ole ennakoitavissa.

    Kysymys olisi kuitenkin siitä, ettei ole tietoa miten autoilijat reagoisivat toisaalta autojen halpenemiseen ja toisaalta auton omistamisen kustannuksen moninkertaistumiseen ja vielä siten, että uusi pikkuauto olisi huomattavasti kevyemmin verotettu kuin vanhempi tai uusi/vanha iso auto.

    Tuo veronmaksajain tutkimus koski verotusta yleensä, ei yksin autoverotusta, ja veronalennusten dynaamiset vaikutukset nostattivat vilkkaan keskustelun, jota veronmaksjain keskusliiton nokkamies lopuksi kommentoin tähän tapaan: http://www.veronmaksajat.fi/asp/empty2.asp?P=3945&VID=default&SID=707139703284171&S=1&A=closeall&C=26210

    Siihen, mistä vuoden -03 autoverouudistuksen jälkeinen verotulojen kasvu (suoraan verrannollinen autojen myyntiin) johtui, voidaan hakea perusteita mm. täältä: http://tietopalvelu.ake.fi/servlet/tulkku?url=index_palvelut&language=fi&down=rekisteritil&mainf=ajoneuvorekisteritilastot
    Siilin-tapauksen mennessä v. 2000 EY-tuomioistuimeen, se sai melkoista julkisuutta ja huhut alkoivat liikkua Suomen autoveron kaatumisesta ja lisää vettä myllyyn tuli 2001, kun julkisasiamies totesi Suomen autoveron syrjiväksi. Nämä näkyvät selvästi noiden vuosien rekisteröintitilastoissa. Lisäksi korkotaso nousi noina vuosina tilapäisesti, mikä näkyy mm. kuorma-automyynnissä vaikka niissä ei olekaan autoveroa.

    Liikenteen verotus tullaan sitomaan CO2-päästöihin, sehän on selvää. VM on nyt antanut ymmärtää, että muutokset tehdään autoveroon ja mahdollisesti myös käyttömaksuihin. Autoverosta ei oltaisi luopumassa. Valtion taholta ei missään vaiheessa ole edes vihjattukaan liikenteen verotuksen keventämisestä.

    http://www.nettisanomat.com/2005/05/17/kurjenoja.htm

    Äänestä

  • kylmäKalle kirjoitti:

    Tässähän on nyt 2 eri asiaa, eli valtion verotulot ja CO2-päästöt. Kommentoin "Vikin" kirjoitusta siltä osin, miten autoverosta luopuminen ja siirtyminen CO2-perusteisiin vuotuisiin maksuihin olisi ennakoitavissa valtion verotuoton kannalta. Luonnollisesti on muistettava myös se tosiasia, ettei autoveronkaan tuotto ole ennakoitavissa.

    Kysymys olisi kuitenkin siitä, ettei ole tietoa miten autoilijat reagoisivat toisaalta autojen halpenemiseen ja toisaalta auton omistamisen kustannuksen moninkertaistumiseen ja vielä siten, että uusi pikkuauto olisi huomattavasti kevyemmin verotettu kuin vanhempi tai uusi/vanha iso auto.

    Tuo veronmaksajain tutkimus koski verotusta yleensä, ei yksin autoverotusta, ja veronalennusten dynaamiset vaikutukset nostattivat vilkkaan keskustelun, jota veronmaksjain keskusliiton nokkamies lopuksi kommentoin tähän tapaan: http://www.veronmaksajat.fi/asp/empty2.asp?P=3945&VID=default&SID=707139703284171&S=1&A=closeall&C=26210

    Siihen, mistä vuoden -03 autoverouudistuksen jälkeinen verotulojen kasvu (suoraan verrannollinen autojen myyntiin) johtui, voidaan hakea perusteita mm. täältä: http://tietopalvelu.ake.fi/servlet/tulkku?url=index_palvelut&language=fi&down=rekisteritil&mainf=ajoneuvorekisteritilastot
    Siilin-tapauksen mennessä v. 2000 EY-tuomioistuimeen, se sai melkoista julkisuutta ja huhut alkoivat liikkua Suomen autoveron kaatumisesta ja lisää vettä myllyyn tuli 2001, kun julkisasiamies totesi Suomen autoveron syrjiväksi. Nämä näkyvät selvästi noiden vuosien rekisteröintitilastoissa. Lisäksi korkotaso nousi noina vuosina tilapäisesti, mikä näkyy mm. kuorma-automyynnissä vaikka niissä ei olekaan autoveroa.

    Liikenteen verotus tullaan sitomaan CO2-päästöihin, sehän on selvää. VM on nyt antanut ymmärtää, että muutokset tehdään autoveroon ja mahdollisesti myös käyttömaksuihin. Autoverosta ei oltaisi luopumassa. Valtion taholta ei missään vaiheessa ole edes vihjattukaan liikenteen verotuksen keventämisestä.

    Copy:

    "Liikenteen verotus tullaan sitomaan CO2-päästöihin, sehän on selvää. VM on nyt antanut ymmärtää, että muutokset tehdään autoveroon ja mahdollisesti myös käyttömaksuihin."

    Mitenköhän se CO2-sidottu autoverotus toteutetaan pelkällä autoverolla (=hankintavero), jos käyttömaksu on mielestäsi vain "mahdollinen kylkiäiskeino"?

    - uusille pikkuautoille ja diesel-autoille roimasti alempi hankintaveroko ja dieselille käyttövoimaveron poisto sama litravero kuin bensalle?
    - keskikokoisille ja suuremmille bensiiniautoille nykyistä vielä suurempi hankintavero?

    P.S. Valtion ( = tässä VVM) vihjailuihin liikenteen verotuksesta ei voi päätellä yhtään mitään sen tulevaisuudesta. Kokemusperäisesti korkeintaan sen, että tulee todennäköisemmin tapahtumaan täsmälleen päinvastoin, kuin mitä julkisuuteen kerrotaan tai annataan ymmärtää...

    Äänestä

  • Reaalisosialisti kirjoitti:

    Copy:

    "Liikenteen verotus tullaan sitomaan CO2-päästöihin, sehän on selvää. VM on nyt antanut ymmärtää, että muutokset tehdään autoveroon ja mahdollisesti myös käyttömaksuihin."

    Mitenköhän se CO2-sidottu autoverotus toteutetaan pelkällä autoverolla (=hankintavero), jos käyttömaksu on mielestäsi vain "mahdollinen kylkiäiskeino"?

    - uusille pikkuautoille ja diesel-autoille roimasti alempi hankintaveroko ja dieselille käyttövoimaveron poisto sama litravero kuin bensalle?
    - keskikokoisille ja suuremmille bensiiniautoille nykyistä vielä suurempi hankintavero?

    P.S. Valtion ( = tässä VVM) vihjailuihin liikenteen verotuksesta ei voi päätellä yhtään mitään sen tulevaisuudesta. Kokemusperäisesti korkeintaan sen, että tulee todennäköisemmin tapahtumaan täsmälleen päinvastoin, kuin mitä julkisuuteen kerrotaan tai annataan ymmärtää...

    mutta asiaa:
    "- uusille pikkuautoille ja diesel-autoille roimasti alempi hankintaveroko ja dieselille käyttövoimaveron poisto sama litravero kuin bensalle?
    - keskikokoisille ja suuremmille bensiiniautoille nykyistä vielä suurempi hankintavero? "

    Tämän minä allekirjoitan.

    Äänestä

  • Reaalisosialisti kirjoitti:

    Copy:

    "Liikenteen verotus tullaan sitomaan CO2-päästöihin, sehän on selvää. VM on nyt antanut ymmärtää, että muutokset tehdään autoveroon ja mahdollisesti myös käyttömaksuihin."

    Mitenköhän se CO2-sidottu autoverotus toteutetaan pelkällä autoverolla (=hankintavero), jos käyttömaksu on mielestäsi vain "mahdollinen kylkiäiskeino"?

    - uusille pikkuautoille ja diesel-autoille roimasti alempi hankintaveroko ja dieselille käyttövoimaveron poisto sama litravero kuin bensalle?
    - keskikokoisille ja suuremmille bensiiniautoille nykyistä vielä suurempi hankintavero?

    P.S. Valtion ( = tässä VVM) vihjailuihin liikenteen verotuksesta ei voi päätellä yhtään mitään sen tulevaisuudesta. Kokemusperäisesti korkeintaan sen, että tulee todennäköisemmin tapahtumaan täsmälleen päinvastoin, kuin mitä julkisuuteen kerrotaan tai annataan ymmärtää...

    Reaalisosialisti: Mitenköhän se CO2-sidottu autoverotus toteutetaan pelkällä autoverolla (=hankintavero), jos käyttömaksu on mielestäsi vain "mahdollinen kylkiäiskeino"?

    kK: Hankintaverolla ja vuosiverollahan ei tässä suhteessa ole mitään eroa. Hankintavero on kertamaksu ja vuosivero osamaksu. Monissa maissa jo nyt hankintaverolla pyritään ohjailemaan autokannan rakennetta, kun vero on sidottu auton teknisiin ominaisuuksiin (paino, teho, kulutus, moottoritilavuus). Mm. Portugalissa ja Norjassa on vieläpä näiden yhdistelmiä.

    Nyt EU-komission esityksessä teknisenä kriteerinä olisivat CO2-päästöt, joihin voidaan perustaa sekä hankintaverotus, että käyttömaksut (vero X centtiä CO2-grammasta/kilomtri). Hankintaverotuksessa voidaan tekijäksi lisätä vielä auton hinta. Käytettyjen tuontiautojen kohdalla joudutaan auton arvo määrittelemään jokatapauksessa teknisen veroperusteen lisäksi.

    Kauppalehti: >>Malinen huomauttaa, että päästötavoitteisiin voidaan pyrkiä myös nykyisten verojen kautta.>Suomi pitää tiukasti kiinni autoverosta

    Äänestä

  • kylmäKalle kirjoitti:

    Reaalisosialisti: Mitenköhän se CO2-sidottu autoverotus toteutetaan pelkällä autoverolla (=hankintavero), jos käyttömaksu on mielestäsi vain "mahdollinen kylkiäiskeino"?

    kK: Hankintaverolla ja vuosiverollahan ei tässä suhteessa ole mitään eroa. Hankintavero on kertamaksu ja vuosivero osamaksu. Monissa maissa jo nyt hankintaverolla pyritään ohjailemaan autokannan rakennetta, kun vero on sidottu auton teknisiin ominaisuuksiin (paino, teho, kulutus, moottoritilavuus). Mm. Portugalissa ja Norjassa on vieläpä näiden yhdistelmiä.

    Nyt EU-komission esityksessä teknisenä kriteerinä olisivat CO2-päästöt, joihin voidaan perustaa sekä hankintaverotus, että käyttömaksut (vero X centtiä CO2-grammasta/kilomtri). Hankintaverotuksessa voidaan tekijäksi lisätä vielä auton hinta. Käytettyjen tuontiautojen kohdalla joudutaan auton arvo määrittelemään jokatapauksessa teknisen veroperusteen lisäksi.

    Kauppalehti: >>Malinen huomauttaa, että päästötavoitteisiin voidaan pyrkiä myös nykyisten verojen kautta.>Suomi pitää tiukasti kiinni autoverosta

    "Veroasioissakin on hyvin paljon muuttujia, joiden painoarvot ajan myötä vaihtelevat."

    Ihme lässytystä. Onneksi euroopan tuomioistuin ratkaisee sille tulevat keissit oli muuttujia paljon tai vähän, ja jos Suomi on tehnyt virheitä verotuksessa ne oikaistaan riippumatta siitä miten painoarvot ajan myötä vaihtelevat.

    Äänestä

  • kylmäKalle kirjoitti:

    Reaalisosialisti: Mitenköhän se CO2-sidottu autoverotus toteutetaan pelkällä autoverolla (=hankintavero), jos käyttömaksu on mielestäsi vain "mahdollinen kylkiäiskeino"?

    kK: Hankintaverolla ja vuosiverollahan ei tässä suhteessa ole mitään eroa. Hankintavero on kertamaksu ja vuosivero osamaksu. Monissa maissa jo nyt hankintaverolla pyritään ohjailemaan autokannan rakennetta, kun vero on sidottu auton teknisiin ominaisuuksiin (paino, teho, kulutus, moottoritilavuus). Mm. Portugalissa ja Norjassa on vieläpä näiden yhdistelmiä.

    Nyt EU-komission esityksessä teknisenä kriteerinä olisivat CO2-päästöt, joihin voidaan perustaa sekä hankintaverotus, että käyttömaksut (vero X centtiä CO2-grammasta/kilomtri). Hankintaverotuksessa voidaan tekijäksi lisätä vielä auton hinta. Käytettyjen tuontiautojen kohdalla joudutaan auton arvo määrittelemään jokatapauksessa teknisen veroperusteen lisäksi.

    Kauppalehti: >>Malinen huomauttaa, että päästötavoitteisiin voidaan pyrkiä myös nykyisten verojen kautta.>Suomi pitää tiukasti kiinni autoverosta

    minkä ministeriön alaisuudesta?

    Äänestä

  • kinnuostunut kirjoitti:

    minkä ministeriön alaisuudesta?

    Todennäköisesti joka tapauksessa yhteiskunnalta palkkansa saava.

    Mutta miksi hän vaihtaa nimimerkkiä vähän väliä? Ilmeisesti pelkää jotakin? Miksi?

    On esiintynyt aikaisemmin täällä palstalla ainakin kolmella eri nimimerkillä, jotka hän itse aikanaan kertoi. Ilmoitti silloin lopettavansa tänne kirjoittelun, koska kaikki eivät olleet hänen kanssaan yhtä mieltä.

    Jo silloin epäiltiin, että todennäköisesti ilmestyy jonkin ajan kulutta kuitenkin jälleen takaisin. Ja taas uuden nimimerkin suojissa. Näin myös kävi...

    Äänestä

  • OOO kirjoitti:

    Todennäköisesti joka tapauksessa yhteiskunnalta palkkansa saava.

    Mutta miksi hän vaihtaa nimimerkkiä vähän väliä? Ilmeisesti pelkää jotakin? Miksi?

    On esiintynyt aikaisemmin täällä palstalla ainakin kolmella eri nimimerkillä, jotka hän itse aikanaan kertoi. Ilmoitti silloin lopettavansa tänne kirjoittelun, koska kaikki eivät olleet hänen kanssaan yhtä mieltä.

    Jo silloin epäiltiin, että todennäköisesti ilmestyy jonkin ajan kulutta kuitenkin jälleen takaisin. Ja taas uuden nimimerkin suojissa. Näin myös kävi...

    Miksiköhän näihin asiapitoisiin kirjoituksiin suhtaudutaan heti epäillen. Ferriksen, Veronkerääjän ja mitä niitä olikaan henkilöä aletaan heti arvailemaan ja yhdistelemään niitä joihinkin asiantuntijoihin.

    Äänestä

  • ministeri kirjoitti:

    Miksiköhän näihin asiapitoisiin kirjoituksiin suhtaudutaan heti epäillen. Ferriksen, Veronkerääjän ja mitä niitä olikaan henkilöä aletaan heti arvailemaan ja yhdistelemään niitä joihinkin asiantuntijoihin.

    Syy miksi KylmäKallen kirjoittelut aiheuttaa ainakin minulle kylmiä tunteita on nimimerkkien Kosla/Ahonen/Rumpali/Lentojätkä ja mitä noita nyt olikaan kirjoittelu. Tuon nimimerkki-kokoelman pitkästä historiasta löytyy viestihaulla kaikkea mielenkiintoista. Esimerkkinä tämä keskustelu.

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=1500000000000122&posting=22000000005990794

    Koska KylmäKalle ei ole kommentoinut millään tavalla epäilyksiä hänen olevan Ahosen viimeisin inkarnaatio voitaneen olettamusta pitää totena. Jos näin on niin uskottavuus kärsii pahasti.

    Äänestä

  • old_profile_16958 kirjoitti:

    Syy miksi KylmäKallen kirjoittelut aiheuttaa ainakin minulle kylmiä tunteita on nimimerkkien Kosla/Ahonen/Rumpali/Lentojätkä ja mitä noita nyt olikaan kirjoittelu. Tuon nimimerkki-kokoelman pitkästä historiasta löytyy viestihaulla kaikkea mielenkiintoista. Esimerkkinä tämä keskustelu.

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=1500000000000122&posting=22000000005990794

    Koska KylmäKalle ei ole kommentoinut millään tavalla epäilyksiä hänen olevan Ahosen viimeisin inkarnaatio voitaneen olettamusta pitää totena. Jos näin on niin uskottavuus kärsii pahasti.

    http://www.tuulilasi.fi/valokeila/?subarea=uutiset&article=120727&page=3

    Tää keskustelu on linkitetty TL:n nettisivulle eli kymäkalle on aianki pantu taas merkille TL:ssä niinku ahonen aikanaan

    Äänestä

Riita vaatii aina 2 osapuolta ja tunnetusti toiset ovat riidanhaluisia ja toiset eivät. Itse en ole milloinkaan riidellyt hallinnon kanssa, enkä edes tunne ketään riidellyttä.

Äänestä
  • Kysymys ei ole riitelystä,vaan oikeuden hakemisesta.
    Kun EU:hun liittymisestä äänestettiin, luvattiin
    kaikkea hyvää ja moni luuli että nyt pääsemme tasa-
    vertaiseen kohteluun muiden EU-kansalaisten kanssa myös autoasioissa.Jos olisi tiedetty että meistä tulee nettomaksajia ilman mitään etuja,jäsenyys
    ei olisi mennyt missään tapauksessa läpi. Ei voi kuin ihmetellä mistä tämä autovihamielisyys on
    maahamme syntynyt.Asumme harvaanasutussa maassa,
    jossa yksityisautoilu on ainoa edellytys maan pitämiseksi edes jollain lailla tasaisesti asuttuna. Ei kaikki ole valtion vihervirkamiehiä,
    jotka voivat ajella metrolla työpaikalle, monet tarvitsevat varman kulkuneuvon jolla talvellakin
    uskaltaa lähteä leivän perään.

    Äänestä

  • mies49 kirjoitti:

    Kysymys ei ole riitelystä,vaan oikeuden hakemisesta.
    Kun EU:hun liittymisestä äänestettiin, luvattiin
    kaikkea hyvää ja moni luuli että nyt pääsemme tasa-
    vertaiseen kohteluun muiden EU-kansalaisten kanssa myös autoasioissa.Jos olisi tiedetty että meistä tulee nettomaksajia ilman mitään etuja,jäsenyys
    ei olisi mennyt missään tapauksessa läpi. Ei voi kuin ihmetellä mistä tämä autovihamielisyys on
    maahamme syntynyt.Asumme harvaanasutussa maassa,
    jossa yksityisautoilu on ainoa edellytys maan pitämiseksi edes jollain lailla tasaisesti asuttuna. Ei kaikki ole valtion vihervirkamiehiä,
    jotka voivat ajella metrolla työpaikalle, monet tarvitsevat varman kulkuneuvon jolla talvellakin
    uskaltaa lähteä leivän perään.

    Miksi se olisi EU:n tehtävä vaatia, että suomalaisten omat päättäjät toimivat kansalaisten edun mukaan? Itsehän me suomalaiset olemme valinneet omat päättäjämme, jotka ylläpitävät autoverojärjestelmää ja olisi jo aika ymmärtää, että jos muutosta halutaan, pitää meidän itsemme asettaa edustajamme tilivelvollisiksi. Kyllä meidän suomalaisten tulee vaatia muutosta ihan itse niin autovero- kuin muissakin asioissa, jotka koemme huonosti hoidetuiksi maassamme.

    Itsekin täytyy jotain tehdä, ei aina voi odottaa, että joku ulkopuolinen taho tulisi ja hoitaisi asiat kuntoon puolestamme vai onko niin, että suomalaiset ovat todellakin saamattomia, vain taskussa nyrkkiä puristelevia, nahjuksia, joita virkamiehet ja poliitikot pyörittelevät miten tahansa? Jos niin on, voi vain todeta, että suomalaisilla on juuri sellainen autovero kuin ovat ansainneet.

    Äänestä

  • Riitely ei tosiaan tähän kuulu. Mistä sellaisen esiin veditkään? Riitely ei tietenkään ole tapa hoitaa mitään.

    Alistuminenkaan ei vie oikeastaan edes suomea eteenpäin. Status quo on taantumista.

    Äänestä

  • Graniittikallio kirjoitti:

    Miksi se olisi EU:n tehtävä vaatia, että suomalaisten omat päättäjät toimivat kansalaisten edun mukaan? Itsehän me suomalaiset olemme valinneet omat päättäjämme, jotka ylläpitävät autoverojärjestelmää ja olisi jo aika ymmärtää, että jos muutosta halutaan, pitää meidän itsemme asettaa edustajamme tilivelvollisiksi. Kyllä meidän suomalaisten tulee vaatia muutosta ihan itse niin autovero- kuin muissakin asioissa, jotka koemme huonosti hoidetuiksi maassamme.

    Itsekin täytyy jotain tehdä, ei aina voi odottaa, että joku ulkopuolinen taho tulisi ja hoitaisi asiat kuntoon puolestamme vai onko niin, että suomalaiset ovat todellakin saamattomia, vain taskussa nyrkkiä puristelevia, nahjuksia, joita virkamiehet ja poliitikot pyörittelevät miten tahansa? Jos niin on, voi vain todeta, että suomalaisilla on juuri sellainen autovero kuin ovat ansainneet.

    Mutta Suomessa esim. laillisuusvalvontaviranomaiset ovat täysin hampaattomia, epäpäteviä tai heillä on liikaa töitä. Omien oikeuksien puolustaminen vaatii valtavasti jaksamista, perehtymistä ja vähintäänkin pientä kokemusta juridiikan alalta ennenkuin mihinkään asiaan saa edes perusteltua vastinetta. Suomi voi jossain asioissa olla ns. hyvinvointivaltio mutta oikeusvaltio Suomi ei todellakaan ole. Säälittää todellakin tuhannet Kansalaiset jotka joutuvat tappelemaan esim. kelaa vastaan jonka valtio valtiossa menetelmät menevät tullinkin väärinkäytösten ohi 100-0.

    Äänestä

  • on. kirjoitti:

    Mutta Suomessa esim. laillisuusvalvontaviranomaiset ovat täysin hampaattomia, epäpäteviä tai heillä on liikaa töitä. Omien oikeuksien puolustaminen vaatii valtavasti jaksamista, perehtymistä ja vähintäänkin pientä kokemusta juridiikan alalta ennenkuin mihinkään asiaan saa edes perusteltua vastinetta. Suomi voi jossain asioissa olla ns. hyvinvointivaltio mutta oikeusvaltio Suomi ei todellakaan ole. Säälittää todellakin tuhannet Kansalaiset jotka joutuvat tappelemaan esim. kelaa vastaan jonka valtio valtiossa menetelmät menevät tullinkin väärinkäytösten ohi 100-0.

    TV4:n uutisissa pari päivää sitten kerrottiin
    Suomen saaneen 33 tuomiota joista 2/3 sillä
    perusteella,että kansalainen ei ole saanut reilua oikeudenkäyntiä. Oikeusvaltiosta ei kannata puhua
    oikeuskanslerinkin siunatessa vääryydet esim. Naturapäätöksissä.

    Äänestä

tänne oikein sekoitetaan? Opetellaan lyhenteet ja tullaan sitten kirjoittelemaan.

Äänestä

  • Nyt minäkin repesin... meneppäs opettelemaan! hushus

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


ja autoverotus kirjoitti:

VM osoittaa ammattitaidottomuutta ja jääräpäisyyttä, jos se laskee liikaa autoista ja autoilusta saataviin verotulojen varaan, jos Eurooppalainen yleistrendi verotuksen suhteen on nyt ja tulevaisuudessa päinvastainen.

Suomesta puuttuu monissa asioissa ja etenkin yritystoiminnassa tekemisen meininki, ja kansalaisilta menee tarpeettoman paljon energiaa hallinnon kanssa riitelyyn. Mikä tätä maata vaivaa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu