Venäjän hyökkäys Ukrainaan on huomattavasti kalliimpi kuin Vietnamin sota, ja sen arvioidut kokonaiskustannukset Venäjälle ylittivät 2,5 biljoonaa dollaria kumulatiivisten taloudellisten tappioiden, laitteiden ja toiminnan muodossa vuoden 2026 alussa. Sitä vastoin Vietnamin sota maksoi Yhdysvalloille noin 1 biljoona dollaria.
Ja kuten tiedämme niin homma menee suunnitelmien mukaan ja loppua ei näy.
Ja kuten tiedämme niin homma menee suunnitelmien mukaan ja loppua ei näy.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Onko tämä semmonen ukrainalainen laskelma, tuhottiin BTR, sinne mahtuu 11 miestä sisälle = 11 kuoli.
Vaurioitettiin vaunua = 3 kuoli, todellisuudessa ehkä 1 kuoli ja vaunu korjattiin takaisin taisteluihin.
Nato tiltun yrpä mitataan tuumamitalla alkaen persreiästä, kuitenkin niin että pyöristetään ylöspäin vähintään 7 tuumaan
Taas tänäänkin putinatsien 0,3 % on suomalaisten tyhmin 0,3 %. 🥱
Jokin roti sentään valehtelussakin pitää olla. HS:n viimeisimmän mittauksen mukaan kannatus on 25,1 %.
Muta Venäjä ei kylvä napalmia siviilien niskaan, kuten jenkki teki Vietnamissa ja Laosissa.
Ne piirtää joil on liituu! Selvästi Suomessakin todettu. Ei ollut tommoista velkaa Vietnamin sodan aikana ja homma vaan huononee.
Venäjän tilannetta valtionvelka suhteessa PPP-BKT:hen.
Arvioiden mukaan:
Venäjän valtionvelka suhteessa PPP-BKT:hen on noin 15–20 %.
Tämä johtuu siitä, että Venäjällä on varsin alhainen valtionvelka suhteessa BKT:hen, vaikka nimellisesti velkaa on satoja miljardeja dollareita.
Tällä prosentilla Venäjä sijoittuu maailman listalla suurin piirtein 90.–100. sijalle, eli alempaan keskiryhmään.
💡 Vertailu: esimerkiksi samassa ryhmässä ovat maat kuten Bahrain, Oman, Kazakstan, jotka kaikki ovat 10–25 % välillä.
Kaikista persaukisimmat
150 % → 100 % PPP-BKT
Japani – n. 230–250 %
Kreikka – n. 200–210 %
Italia – n. 150–160 %
Portugali – n. 115–120 %
Kypros – n. 115–120 %
Espanja – n. 110–115 %
Malta – n. 105–110 %
Belgia – n. 100–105 %
100 % → 75 % PPP-BKT
Yhdysvallat – n. 95–105 %
Iso-Britannia – n. 90–95 %
Kanada – n. 85–90 %
Ranska – n. 95–100 %
Irlanti – n. 95–100 %
No ei lähellekään. Nato Tiltu yrittää nyt tihrustaa Venäjän talouden lukuja taas pelisilmällään, jonka hän pyyhki wc:ssa työntämällä sormen paperin läpi silmäänsä ja istuu nyt tyytyväisenä sen päälllä.
Vietnamin sota maksoi USA:lle 1,3 biljoonaa (tuhatta miljardia) dollaria.
Ja Afganistanin sota suhmurointi (yli 20 v.) maksoi USA:lle noin 2,26 biljoonaa (tuhatta miljardia) dollaria.
Siihen ei ihan kuka tahansa kykene. Se on jenkki imbecility joka panee sellaiset summat mättämään sotaan.
Venäjän elintaso
Puhuttaessa Venäjän ja Suomen elintasoerosta, katsomme kahta maata, joiden taloudelliset todellisuudet ovat hyvin erilaiset. Suomi sijoittuu säännöllisesti maailman kärkeen elämänlaadussa ja vakaudessa, kun taas Venäjän talous on valtava mutta huomattavasti epätasaisemmin jakautunut.
Tässä on tiivistetty vertailu keskeisistä elintason mittareista:
Taloudellinen ostovoima ja tulot
Suomessa tulotaso on keskimäärin moninkertainen Venäjään verrattuna, vaikka elinkustannukset (kuten asuminen ja palvelut) ovat Suomessa selvästi kalliimpia.
Huomio: Venäjällä tuloerot ovat massiiviset. Moskovassa ja Pietarissa elintaso voi muistuttaa Keski-Eurooppaa, mutta maaseudulla ja kaukana keskuksista eletään usein hyvin vaatimattomasti.
Keskeiset elämänlaatuun vaikuttavat tekijät
• Terveydenhuolto ja elinajanodote:
Suomessa keskimääräinen elinikä on noin 82 vuotta. Venäjällä se on merkittävästi alempi, noin 73 vuotta (miehillä selvästi vähemmän). Suomen julkinen terveydenhuolto on maailmanlaajuisesti huippuluokkaa, kun taas Venäjällä laadukas hoito keskittyy usein maksullisiin yksityisklinikoihin suurkaupungeissa.
• Sosiaaliturva:
Suomen turvaverkko (työttömyysturva, lapsilisät, eläkkeet) on kattava. Venäjällä sosiaalietuudet ovat olemassa, mutta niiden reaaliarvo on pieni, mikä tekee perustoimeentulosta haavoittuvampaa kriisitilanteissa.
• Infrastruktuuri:
Suomessa peruspalvelut kuten puhdas juomavesi, sähköverkko ja jätehuolto toimivat luotettavasti koko maassa. Venäjällä infrastruktuuri on monin paikoin vanhentunutta, ja esimerkiksi juoksevan veden tai viemäröinnin puute on syrjäseuduilla yhä todellisuutta.
Mistä ero johtuu?
Ero ei johdu vain rahasta, vaan yhteiskunnan rakenteista:
1. Korruptio:
Venäjän taloutta rasittaa rakenteellinen korruptio, joka syö resursseja julkisilta palveluilta.
2. Instituutiot:
Suomen elintaso nojaa oikeusvaltioon, vähäiseen korruptioon ja korkeaan koulutustasoon.
3. Talousrakenne:
Venäjä on riippuvainen raaka-aineista (öljy ja kaasu), kun taas Suomen talous on monipuolisempi ja teknologiapainotteisempi.
Jotenkin vaan on jäänyt semmoinen kuva Venäjästä että ei ole riippuvainen ainakaan muiden maiden kaasusta ja öljystä niin monet muut maat Suomi mukaanlukien. Ja Suomen elintaso nykyisin nojaa korkeaan velanottoon ja korkeaan työttömyyteen. Paljonko vielä pystyy "elintasoa" nostamaan?: mielenkiinnolla seurataan. Tietenkin kasvava julkinen sektori luo rutosti työpaikkoja vai mitä?
Jopas oli lätinää kerrakseen, SUOMEN ELINTASO NOJAA VELKAANTUMISEEN, LASTEN NIMIIN OTETAAN VELKAA JOKA PÄIVÄ ETTÄ VOIDAAN YLLÄPITÄÄ ELINTASOA JOTA EMME ANSAITSE. Siinä, olen puhunut, toivottavasti meni tollolle jakeluun.
Venäjän syrjäseuduilla puhdas vesi otetaan kaivosta ja jätehuolto toimii tunkio periaatteella.
Ei ole rikkinäisiä viemäreitä tai "teknistä vettä" niinkuin Nokialla. 😉👉👌
Nato-suomessa peruspalvelut kuten puhdistamaton juomavesi, jätehuolto toimivat kipeitten leikkausten jälkeen luotettavasti samasta putkesta, ainakin Nokialla (vrt. tekninen vesi), Artjärvellä ja Muuramessa.
#Nokian vesikriisillä tarkoitetaan 28. marraskuuta 2007 alkanutta onnettomuutta, jossa Nokian kaupungin vesilaitoksella avattiin puhtaan juomaveden ja kiintoaineksesta puhdistetun jäteveden yhdistävä venttiili, jonka kautta n. 400 000 kuutiota jätevettä pääsi sekoittumaan juomaveteen. Vahinkoja lisäsi merkittävästi se, että tiedottaminen tapahtuneesta epäonnistui.
Onnettomuuden seurauksena yli 80 000 ihmistä sairastui vatsatautiin, ja kolmenkymmenen ihmisen epäillään kuolleen onnettomuuden aiheuttamiin tauteihin. Juomavesi oli Nokialla kokonaan tai osittain käyttökiellossa lähes kolme kuukautta.#
Poliitikot olivat syöttäneet Nokialaisille niin paljon paskaa, jotteivät huomanneet juomavedessä pieniä maku- tai hajuhaittoja? 🤣🤣🤣
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011860074.html
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011765290.html
Muta Venäjä ei kylvä napalmia siviilien niskaan, kuten jenkki teki Vietnamissa ja Laosissa. Eikä Venäjä myrkytä DIOKSIINI myrkyillä niinkuin USA.
Tulee muistaa pari tärkeää lukua:
Vietnamin sota maksoi Yhdysvalloille (USA:lle) 1,3 biljoonaa (tuhatta miljardia) $.
Ja Afganistanin sota suhmurointi (yli 20 v.) maksoi USA:lle noin 2,26 biljoonaa (tuhatta miljardia) $.
Siihen ei ihan kuka tahansa kykene. Se on jenkki imbecility joka panee sellaiset summat mättämään turhaan sotaan.
Venäjä taasen on vetäissyt sotansa uskomattomin vähäisin kustannuksin.
Venäjä käyttänyt Ukrainan sotaan jo 2500 miljardia euroa
-Jokainen vallattu neliökilometri mitä venäjä piti hallussaan maaliskuun alussa on maksanut 35 miljoonaa euroa
Varma tieto nato tiltulta.
Ei Venäjällä ole romahtanee talouden takia niin paljon rahaa koskaan ollutkaan.
Tuoreimpien maaliskuun 2026 alussa julkaistujen taloudellisten analyysien mukaan Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan kokonaiskustannukset – mukaan lukien sotilaalliset menot, inhimillinen pääoma ja taloudelliset menetykset – ovat nousseet arviolta 2,5 biljoonaan dollariin (yli 2,3 biljoonaa euroa).
Kustannusten laajuus: Tämä summa ylittää Venäjän koko vuotuisen bruttokansantuotteen (BKT), joka on noin 2,2 biljoonaa dollaria, mikä osoittaa sodan olevan valtava taakka Venäjän taloudelle.
Aikaikkuna: Arvio kattaa sodan viisi ensimmäistä vuotta (2022–2026), ja se sisältää suorat sotilasmenot, tuhoutuneen kaluston sekä laajemmat taloudelliset menetykset.
Rahoitus: Venäjä käyttää sodan rahoittamiseen noin 39–44 prosenttia liittovaltion koko budjetin verotuloista, ja sotilasmenot ovat viisinkertaistuneet vuodesta 2021.
UNITED24 Media
+3
Aiemmat arviot (2022–2024) olivat huomattavasti alhaisempia, mutta sodan pitkittyminen ja kasvanut kulutus ovat nostaneet kokonaiskustannukset näihin uusiin, erittäin korkeisiin lukemiin.