Käytiinkö Suomessa vuonna 1918 veljes-, kansalais- vai sisällissota?
Perustele.
Kerro myös puoluetaustasi ja asuinpaikkasi, jos olet ulkomailla.
Perustele.
Kerro myös puoluetaustasi ja asuinpaikkasi, jos olet ulkomailla.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Taustani on pienviljelijä tai maanviljelijäsuku. Joku oli tullut ukkini taloon ja houkutellut perhettä liittymään johonkin aselliseen ryhmään, kun "muuteen saattaa käydä huonosti", ukkini oli ilmeisesti kokenut touhun kiihkoiluksi ja kieltäytynyt liittymästä joukkoon. Kuoli 1956 .Sitoutumaton.
Pakkovärvättyjä oli puolin ja toisin. Valkoisten puolella enemmän, koska pystyivät pakollisen asevelvollisuuden turvin määräämään ihmisiä aseisiin valkoisen puolelle.
Veljessota siltä pohjalta, että veljekset saattoivat olla eri puolella.
Kaikki nuo sopii kuvaamaan 1918 tapahtumia. Myös kapina, jota myös kapinaan osallistuneet itsekin käyttivät.
Kyseessähän oli kapina laillista hallitusta vastaan. Niin oli nuijasodassakin, jossa alistetut talonpojat nousivat kapinaan laillista hallitusta vastaan ja tulivat nujerretuksi.
Laillinen hallitus sinun perseeseen, Kokoomus valkoisten ryssien avulla kaatoi laillisen SDP n hallitseman hallituksen, siitä repesi koko sota. Ja iso syy oli nälänhätä ja työttömyys.
No, ei pidä kiihtyä. En ole kovinkaan paljon eri mieltä. Ja vaikka punaiset hävisivätkin, ehkä nuo surulliset tapahtumat kuitenkin laittoivat jotain alulle köyhälistön olojen parantamiseksi,vaikka 1930-luku olikin taas äärioikeiston melivaltaa ja laittomuuksia. Hävityn sodan jälkeen taas uskalsivat ihmiset kulkea jopa punainen paita päällä, ei ikolistit tulleet repimään. Nyt on orpopurra vienyt Suomea taas takaisin herrainvaltaan, jossa suurin osa suomalaista yritetään laittaa palvelemaan pientä eliittiä, johon jotkut naurettavat wannabeporvaritkin kuvittelevat kuuluvansa.
Miksi tuota pitää vieläkin jauhaa?
Yrittääkö Persu päästä taas provoilemaan ja leimaamaan haluamaansa puoluetta, hhiiiihihi!
Puoluetaustako pitää kertoa, jos asuu ulkomailla? Ja asuinpaikkakin siellä ulkomailla?
En asu ulkomailla ja puoluetaustani on vaihteleva, joskaan persuja en koskaan kannata, joten kysymyksen tuolta osin kai tämä riittää vastaukseksi?
Jos on lomamatkalla ulkomailla, täytyy kertoa, missä on ja puoluetausta myös?
Laillisuudesta katsoen kapina. Valkoisten mukaan vapautus bolsevismista. Kaikki on omalta kannaltaan oikeassa ja mahtuu käsitteeseen sisällissota.
Ryssiä ei tarvinnut ajaa maasta. Ne lähtivät itse. Oli omassa maassa härdelliä riittämiin.
Venäjän vallankumous ei tullut sosialismin vuoksi. Sen teki tavallinen kansa. Tämä kapina kesti 1917-1922.
Vallan otti lopulta sosialistit kun sitä ei ottanut kukaan muu.
Suomi sai itsenäisyyden syliin.
Suomen oikeisto ei halunnut itsenäisyyttä. Siihen oli kaksi syytä. Oikeisto ei uskonut että Suomi pärjää ilman emämaa Venäjää taloudellisesti.
Toinen syy oli järjestelmä. Virkakunta ja ruotsinkielinen valta ei uskonut että se voi jatkaa pitämällä etunsa itsenäisyydessä.
Tämän vuoksi he alkoivat etsiä Suomeen kuningasta.
Suomi ei pystynyt uudistuksiin. Haluttiin jatkaa kuten Tsaarin alaisuudessa.
Työvoima teki 16 tunnin työpäivää 6 päivää viikossa. Se halusi vapautua tästä, koska ihmiset kuolivat työpaikoille jo ennen 40 vuoden ikää. Myös lapset olivat työssä.
Maaorjat oli pakotettu palvelemaan ruotsinkielistä valtaa, paroneja ja pappeja. Ilmaista työtä 2 päivää viikossa. Mies ja hevonen.
Massa ei ollut poliisia ei armeijaa.
Kirkonkyliin muodostettiin "suojelu"kuntia. Mutta nämä lähes lukutaidottomat käyttivät valtaa,.miten käyttivät. Myös työväki perusti "kaarteja". Suojelutarkoitiksessa. Tämä siksi koska rikolliisuus oli tuollon vaikea hoitaa.
Näiden kahden välille syntyi yhteenottoja. Ihmiset asuivat maaseudulla. Yhteydenpito oli hidasta. Valta oli Helsingissä mutta kykenemätön hallitsemaan maaseutua.
Viivyteltiin, lähinnä ruotsinkieliset ja porvarit, jotka eivät halunneet minkään muuttuvan.
Rähinöintiä tapahtui usein koska myös "suojelijat" pyssyineen humalassa.
Suomi joutui sisällissotaan saamattomuuttaan. Molemmin puolin haluttiin vapautta.
Työväki odotti 8 tuntista työpäivää ja maaorjat vapautusta ilmaistyöstän ruotsinkielisille valtaa pitäville.
Rähinöitä oli useita ennen lopullista yhyeenottoa, jota ei voinut kukaan pysäyttää.
Sota olisi vältetty, jos Suomen eduskunta olisi kyennyt päättämään uudesta työlaista ja maaorjuuden poistamisesta.
Molemmat puolet taistelivat vapaudesta.
Sota oli väistämätön, sitä ei pysäyttänyt mikään.
Suomi ei taistellut yhteiskunta järjestyksestä, vaan aineellisista edusta.
Edut jotka olivat Tsaarin aikana porvareille, niistä ei luovuttu ja työväki odotti että Suomi ottaa nopeasti uudet lait käyttöön.
Näin ei tapahtunut, joten sota oli väistämätön!
Venäjällä sisällissota jatkui vielä pitkään kun Suomessa se oli jo ohi.
Lenin piti selvänä , että Suomi palaa Neuvosto-Venäjän helmaan punaisten kaapattua vallan.
Näin olisikin käynyt ilman valkoisen armeijan voittoa.
"Käytiinkö Suomessa vuonna 1918 veljes-, kansalais- vai sisällissota?"
Sisällissota
"Perustele."
Ei tarvi hienostella noiden nimien kanssa.
"Kerro myös puoluetaustasi ja asuinpaikkasi, jos olet ulkomailla."
Meidän kansalle ei ole puolueita, ja sellaiset on kielletty. Asuinpaikka on vaihteleva, ulkomailla en ole, mut haluaisin olla. Tiettyyn maahan syntyminen ei voi olla peruste olla uskollinen sille maalle nyt, kun maailma tunnetaan, ja tiedetään missä hyvä, missä huono. Ja toisekseen, on varoitettu tottumasta maailmaan.
Jos ravistelee päätä propagandasta, ja propaganda oli olemassa myös 1918,
näet että se oli vain saksalainen invasio itsenäiseen Suomeen. Suomi silloin hävisi.
Sisällissodaks mä oon sitä useiten kutsunu.
Veljessodaks ei pysty, koska mä en ees haulikolla uhkaamalla suostu kutsumaan kommareita mun veljikseni. Kansalaissota on vähän dorka, kun kaikissa sodissahan sotii kansalaiset.
Puoluetausta: Sitoutumaton.