Onko Suomen turvallisuusajattelu ajautumassa umpikujaan?

Mistä niin päättelet?

Anonyymi00008 kirjoitti:

Mistä niin päättelet?

Just six kun sumuttaa kuten kommari-venäläisillä on tapana.

Anonyymi00019 kirjoitti:

Just six kun sumuttaa kuten kommari-venäläisillä on tapana.

Sumuttaa miten?

Anonyymi00019 kirjoitti:

Just six kun sumuttaa kuten kommari-venäläisillä on tapana.

Kyllä se on Purra Persu mikä pa$£aa puhuu.

Orpon Persuhallinto kurjistaa Suomen kansan enemmistön elämää.

Ei ole pitkä kun suomimedia hehkutti miten Stubb ohjaa Trumpin rinnalla USAn ulkopolitiikkaa.
Nyt Stubb nöyristelee Venäjän liittolaisen Intian johdon apulaisena, etsien tietä takaisin parrasvaloihin.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Ei ole pitkä kun suomimedia hehkutti miten Stubb ohjaa Trumpin rinnalla USAn ulkopolitiikkaa.
Nyt Stubb nöyristelee Venäjän liittolaisen Intian johdon apulaisena, etsien tietä takaisin parrasvaloihin.

Lue lisää

Tuleeko kehuja krikettimailapoikana?

Itärajalla suurin osa naapurin ydinaseista. Ei mitään huota!

Anonyymi00006 kirjoitti:

Itärajalla suurin osa naapurin ydinaseista. Ei mitään huota!

On hyvä että niitä siellä on, muuten Suomi olisi jo sotatanner mitä NATO joukot miehittäisivät ja Suomen kansaa kurjistaisivat jopa Kokoomushallitustakin kovemmin.

Ei huijaa.
Tahtoa siellä tuntuu löytyvän, kyky on tietysti sitä normaalia venäläistä suorittamista. Vanjalla on hirveä uhkailu ja uho päällä vaikka turpiin tulee jo pelkässä erikoisessa operaatiossakin.

Anonyymi00009 kirjoitti:

On hyvä että niitä siellä on, muuten Suomi olisi jo sotatanner mitä NATO joukot miehittäisivät ja Suomen kansaa kurjistaisivat jopa Kokoomushallitustakin kovemmin.

Tuo on totta joka sana.

Nato ja USA tarvitsevat uhkakuvia - muuten bisnes ei suju. Suomi saatiin mukaan Natoon aivan kuten USA oli asettanut tavoitteekseen jo 2010-luvun alussa. Silloin USA osti suomalaisesta mediatalosta palstatilaa Nato-propagandan suoltamisen. Kyse oli Sanoma-osakeyhtiöstä.
USAID sekaantui tapansa mukaisesti Suomen sisäisiin asioihin ja tilasi gallupin brittiomisteiselta Kantar TNSltä suomalaisten asenteista Natoon. Tämän ”tutkimuksen” tulokset annettiin Mediapoolille joka julkaisi gallup-tulosta 24/7 kautta koko mediakentän. Samalla valtamedia demonisoi NATOn vastustajia ja maalitti heitä tunnetuin seurauksin. Näin meidän demokratiaa ja sananvapautta kavennettiin - tällä tiellä olemme edelleen.

Anonyymi00006 kirjoitti:

Itärajalla suurin osa naapurin ydinaseista. Ei mitään huota!

Meillä on miinoja ja aita, ettei ydinaseet pääse tänne.

Anonyymi00042 kirjoitti:

Meillä on miinoja ja aita, ettei ydinaseet pääse tänne.

Mahtavaa eikö olekin.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/19309147/onko-suomen-turvallisuusajattelu-ajautumassa-umpikujaan
Suomella on varsin huonot kortit käsissä, Viro ja Ukraina Mustapekat.

Tuo on totta joka sana

Ukraina on sotarikollisten AZOV terroristien johtama roistovaltio missä AZOV terroristit Suomiaseilla siviilejä surmaa Ukrainan naisia ja lapsia.

Anonyymi00018 kirjoitti:

Ukraina on sotarikollisten AZOV terroristien johtama roistovaltio missä AZOV terroristit Suomiaseilla siviilejä surmaa Ukrainan naisia ja lapsia.

Hyvin sanottu.

Alkaa täälläkin näkyä viimeisin 3 miljoonan Nato-panostus yliopistoihin.

Varsin hyvä alalyysi miten NATO Suomea kurjistaa.

Kiitos varsin avartavasta ja fiksusta kommentista mitä harvoin täällä tarjolla.

Mitäs keinoäly sanoo tähän ”ihanuuteen”?

Suomen talouden dilemma on todellinen: puolustusmenojen massiivinen kasvattaminen samaan aikaan, kun energiakustannukset ja heikko kasvu kuristavat liikkumavaraa, on vaikea yhtälö.
Tässä analyysi rahoitusvaihtoehdoista ja sähkön hinnanmuodostuksesta:
1. Miten puolustuskulut rahoitetaan ilman kasvua?
Jos talouskasvua ei synny, vaihtoehtoja on käytännössä kolme:
Velanotto: Suomi rahoittaa jo nyt osan puolustusmenoistaan syömävelalla. Tämä tie on rajallinen EU:n finanssipolitiikan sääntöjen ja korkomenojen kasvun vuoksi.
Priorisointi (Leikkaukset): Varojen siirtäminen muilta sektoreilta (sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutus, etuudet) turvallisuuteen. Tämä on poliittisesti raskas tie.
Veronkorotukset: Arvonlisäveron tai muiden verojen nostaminen, mikä taas voi entisestään hidastaa kulutusta ja talouskasvua.
2. LNG-sidonnainen sähkön hinta (Marginaalihinta)
EU:n sähkömarkkinat perustuvat marginaalihinnoitteluun, jossa kallein tarvittava tuotantomuoto (usein LNG-kaasuvoimala Keski-Euroopassa) määrää hinnan kaikelle sähkölle.
Onko siitä mahdollista päästä eroon?
Kansallisesti: Suomi ei voi yksin irrottautua tästä järjestelmästä poistumatta yhteisiltä sähkömarkkinoilta (Nord Pool). Se vaatisi rajajohtojen katkaisemista tai sähköviennin kieltämistä, mikä olisi EU-oikeuden vastaista ja vaarantaisi huoltovarmuuden tyyninä päivinä.
EU-tasolla: Järjestelmää on kritisoitu (mm. Ranska ja Espanja), mutta sille ei ole löytynyt vaihtoehtoa, joka kannustaisi yhtä tehokkaasti investoimaan uuteen tuotantoon.
3. Mitä irrottautuminen merkitsisi?
Jos Suomi voisi hinnoitella sähkönsä omakustannushinnan (ydinvoima, tuuli, vesi) mukaan ilman kaasun vaikutusta:
Talous: Suomen kilpailukyky parantuisi huomattavasti. Halpa energia houkuttelisi teollisuutta ja pysäyttäisi deindustrialisaation.
Kuluttajat: Sähkölaskut pienenisivät merkittävästi ja olisivat ennakoitavampia.
Riskit: Jos oma tuotanto ei riittäisi (esim. kova pakkanen ja tyyni sää), Suomi ei saisi ostettua sähköä naapureilta ilman markkinahintaa, mikä voisi johtaa kiertäviin sähkökatkoihin.

Anonyymi00033 kirjoitti:

Mitäs keinoäly sanoo tähän ”ihanuuteen”?

Suomen talouden dilemma on todellinen: puolustusmenojen massiivinen kasvattaminen samaan aikaan, kun energiakustannukset ja heikko kasvu kuristavat liikkumavaraa, on vaikea yhtälö.
Tässä analyysi rahoitusvaihtoehdoista ja sähkön hinnanmuodostuksesta:
1. Miten puolustuskulut rahoitetaan ilman kasvua?
Jos talouskasvua ei synny, vaihtoehtoja on käytännössä kolme:
Velanotto: Suomi rahoittaa jo nyt osan puolustusmenoistaan syömävelalla. Tämä tie on rajallinen EU:n finanssipolitiikan sääntöjen ja korkomenojen kasvun vuoksi.
Priorisointi (Leikkaukset): Varojen siirtäminen muilta sektoreilta (sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutus, etuudet) turvallisuuteen. Tämä on poliittisesti raskas tie.
Veronkorotukset: Arvonlisäveron tai muiden verojen nostaminen, mikä taas voi entisestään hidastaa kulutusta ja talouskasvua.
2. LNG-sidonnainen sähkön hinta (Marginaalihinta)
EU:n sähkömarkkinat perustuvat marginaalihinnoitteluun, jossa kallein tarvittava tuotantomuoto (usein LNG-kaasuvoimala Keski-Euroopassa) määrää hinnan kaikelle sähkölle.
Onko siitä mahdollista päästä eroon?
Kansallisesti: Suomi ei voi yksin irrottautua tästä järjestelmästä poistumatta yhteisiltä sähkömarkkinoilta (Nord Pool). Se vaatisi rajajohtojen katkaisemista tai sähköviennin kieltämistä, mikä olisi EU-oikeuden vastaista ja vaarantaisi huoltovarmuuden tyyninä päivinä.
EU-tasolla: Järjestelmää on kritisoitu (mm. Ranska ja Espanja), mutta sille ei ole löytynyt vaihtoehtoa, joka kannustaisi yhtä tehokkaasti investoimaan uuteen tuotantoon.
3. Mitä irrottautuminen merkitsisi?
Jos Suomi voisi hinnoitella sähkönsä omakustannushinnan (ydinvoima, tuuli, vesi) mukaan ilman kaasun vaikutusta:
Talous: Suomen kilpailukyky parantuisi huomattavasti. Halpa energia houkuttelisi teollisuutta ja pysäyttäisi deindustrialisaation.
Kuluttajat: Sähkölaskut pienenisivät merkittävästi ja olisivat ennakoitavampia.
Riskit: Jos oma tuotanto ei riittäisi (esim. kova pakkanen ja tyyni sää), Suomi ei saisi ostettua sähköä naapureilta ilman markkinahintaa, mikä voisi johtaa kiertäviin sähkökatkoihin.

Lue lisää

Jatkoa

Yhteenveto
Rahoituspaine on kova, ja energia on sen ytimessä. Nykyinen ennuste 1,5 % kasvusta vuonna 2026 nojaa nimenomaan siihen, että sähkön hinta pysyisi kohtuullisena ja vauhdittaisi investointeja. Jos energiakustannukset pysyvät korkeina kaasun vuoksi, leikkaukset muualta yhteiskunnasta ovat todennäköisin tapa kuitata NATO-lasku.

Anonyymi00034 kirjoitti:

Jatkoa

Yhteenveto
Rahoituspaine on kova, ja energia on sen ytimessä. Nykyinen ennuste 1,5 % kasvusta vuonna 2026 nojaa nimenomaan siihen, että sähkön hinta pysyisi kohtuullisena ja vauhdittaisi investointeja. Jos energiakustannukset pysyvät korkeina kaasun vuoksi, leikkaukset muualta yhteiskunnasta ovat todennäköisin tapa kuitata NATO-lasku.

Lue lisää

Jatkoa

Tämä on osuva analyysi Euroopan perusongelmasta: EU:n teollisuus on loukussa, jossa energiakustannukset ovat moninkertaiset verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin tai Kiinaan. USA:n LNG-kaasu on Euroopassa huomattavasti kalliimpaa kuin sen kotimarkkinoilla, ja koska maakaasu määrää sähkön hinnan Euroopan markkinamallissa, koko maanosan kilpailukyky kärsii.
Tässä on katsaus siihen, miten tämä vaikuttaa Suomeen ja mitä ratkaisuja on pohdittu:
1. "Energia-ansa" ja deindustrialisaatio
Yhdysvalloissa sähkön ja kaasun hinta teollisuudelle on merkittävästi halvempaa omien liuskekaasuvarantojen ansiosta. Euroopassa tilanne on päinvastainen:
Kallis raaka-aine: LNG:n nesteytys, kuljetus valtameren yli ja uudelleenhöyrystys nostavat hintaa.
Marginaalihinnoittelu: Vaikka Suomessa tuotettaisiin halpaa ydin- ja tuulivoimaa, Keski-Euroopan kallis kaasulla tuotettu sähkö "vetää" hintoja ylös siirtoyhteyksien kautta.
Teollisuuden pako: Investoinnit valuvat sinne, missä energia on halpaa ja sääntely kevyempää (esim. USA:n Inflation Reduction Act -tuet).
2. Miksi Suomi "näivettyy" tässä välissä?
Suomi on panostanut puhtaaseen siirtymään, mutta se ei vielä riitä pelastamaan teollisuutta, koska:
Investointien epävarmuus: Teollisuus tarvitsee vakaata ja halpaa sähköä 24/7. Tuulivoiman vaihtelevuus ja Keski-Euroopan hintakytkös tekevät pitkän aikavälin laskelmista vaikeita.
Pääomapako: Kun yritykset tekevät päätöksiä uusista tehtaista, ne katsovat kokonaiskustannuksia. Jos Saksa tai Ranska kärsivät energiakriisistä, se heijastuu koko EU:n sisämarkkinoiden kysyntään ja Suomen vientiin.
3. Voiko sähkön hintaa irrottaa kaasusta? (Kaksiosainen malli)
EU:ssa on keskusteltu niin sanotusta "Iberian mallista" tai sähkömarkkinoiden rakenteellisesta uudistamisesta:
Erotettu hinnoittelu: Ehdotus, jossa uusiutuva ja ydinenergia hinnoiteltaisiin niiden omien (alhaisten) tuotantokustannusten mukaan, ja kallis kaasuvoima pidettäisiin erillään vain huippukulutusta varten.
Vaikutus: Tämä laskisi teollisuuden ja kuluttajien hintoja välittömästi.
Vastustus: Saksa ja osa EU-komissiosta ovat pelänneet, että tämä tuhoaisi kannustimet investoida uuteen tuotantoon ja säästää energiaa.

Anonyymi00036 kirjoitti:

Jatkoa

Tämä on osuva analyysi Euroopan perusongelmasta: EU:n teollisuus on loukussa, jossa energiakustannukset ovat moninkertaiset verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin tai Kiinaan. USA:n LNG-kaasu on Euroopassa huomattavasti kalliimpaa kuin sen kotimarkkinoilla, ja koska maakaasu määrää sähkön hinnan Euroopan markkinamallissa, koko maanosan kilpailukyky kärsii.
Tässä on katsaus siihen, miten tämä vaikuttaa Suomeen ja mitä ratkaisuja on pohdittu:
1. "Energia-ansa" ja deindustrialisaatio
Yhdysvalloissa sähkön ja kaasun hinta teollisuudelle on merkittävästi halvempaa omien liuskekaasuvarantojen ansiosta. Euroopassa tilanne on päinvastainen:
Kallis raaka-aine: LNG:n nesteytys, kuljetus valtameren yli ja uudelleenhöyrystys nostavat hintaa.
Marginaalihinnoittelu: Vaikka Suomessa tuotettaisiin halpaa ydin- ja tuulivoimaa, Keski-Euroopan kallis kaasulla tuotettu sähkö "vetää" hintoja ylös siirtoyhteyksien kautta.
Teollisuuden pako: Investoinnit valuvat sinne, missä energia on halpaa ja sääntely kevyempää (esim. USA:n Inflation Reduction Act -tuet).
2. Miksi Suomi "näivettyy" tässä välissä?
Suomi on panostanut puhtaaseen siirtymään, mutta se ei vielä riitä pelastamaan teollisuutta, koska:
Investointien epävarmuus: Teollisuus tarvitsee vakaata ja halpaa sähköä 24/7. Tuulivoiman vaihtelevuus ja Keski-Euroopan hintakytkös tekevät pitkän aikavälin laskelmista vaikeita.
Pääomapako: Kun yritykset tekevät päätöksiä uusista tehtaista, ne katsovat kokonaiskustannuksia. Jos Saksa tai Ranska kärsivät energiakriisistä, se heijastuu koko EU:n sisämarkkinoiden kysyntään ja Suomen vientiin.
3. Voiko sähkön hintaa irrottaa kaasusta? (Kaksiosainen malli)
EU:ssa on keskusteltu niin sanotusta "Iberian mallista" tai sähkömarkkinoiden rakenteellisesta uudistamisesta:
Erotettu hinnoittelu: Ehdotus, jossa uusiutuva ja ydinenergia hinnoiteltaisiin niiden omien (alhaisten) tuotantokustannusten mukaan, ja kallis kaasuvoima pidettäisiin erillään vain huippukulutusta varten.
Vaikutus: Tämä laskisi teollisuuden ja kuluttajien hintoja välittömästi.
Vastustus: Saksa ja osa EU-komissiosta ovat pelänneet, että tämä tuhoaisi kannustimet investoida uuteen tuotantoon ja säästää energiaa.

Lue lisää

Teoriassa venäläinen putkikaasu palauttaisi EUn kilpailukyvyn ja nostaisi myös Suomen taloutta merkittävästi.
Koska EUn poliittinen eliitti tuhosi EUn talouden USAn lobbauksen ansiosta ja ajoi EUn tuhon partaalle johon ei vieläkään ole keksitty selviytymiskeinoja herää kysymys venäläisen putkikaasun vaikutuksesta EUn talouteen jos se palaisi EU-markkinoille. Keinoälyn vastaus tähän on seuraava

mitenkä venäläisen putkikaasun palaaminen EU-markkinoille vaikuttaisi koko Euroopan talouteen ja Suomen talouteen?
venäläisen putkikaasun laajamittainen paluu EU-markkinoille olisi taloudellisesti massiivinen muutos, mutta se on tällä hetkellä poliittisesti ja juridisesti lähes mahdoton skenaario. Jos se kuitenkin tapahtuisi, vaikutukset olisivat seuraavat:
1. Vaikutukset Euroopan talouteen
Sähkön hinnan romahdus: Koska maakaasu määrää sähkön marginaalihinnan, halpa venäläinen putkikaasu laskisi sähkön hintaa välittömästi koko Euroopassa. Tämä palauttaisi saksalaisen raskaan teollisuuden kilpailukyvyn suhteessa USA:han ja Kiinaan.
Inflaation hidastuminen: Energian hinnan lasku laskisi tuotantokustannuksia kaikilla aloilla, mikä lisäisi kuluttajien ostovoimaa.
LNG-riippuvuuden loppuminen: Eurooppa voisi luopua kalliista ja logistisesti haastavasta amerikkalaisesta ja qatarilaisesta nesteytetystä kaasusta (LNG).
2. Vaikutukset Suomen talouteen
Teollisuuden piristyminen: Suomen vientiteollisuus hyötyisi Euroopan (erityisesti Saksan) talouskasvun elpymisestä. Halvempi yleiseurooppalainen sähköhinta poistaisi kustannuspaineita myös Suomessa.
Investointien suunnanmuutos: Suomen nykyinen strategia rakentaa valtavasti tuulivoimaa ja vetytaloutta perustuu oletukseen, että muualla Euroopassa energia on kallista. Jos halpa venäläinen kaasu palaisi, monet Suomeen suunnitellut "vihreän siirtymän" investoinnit saattaisivat muuttua kannattamattomiksi, koska kilpailuetu halpaan sähköön perustuen katoaisi.
3. Miksi tämä on epätodennäköistä?
Infrastruktuuri: Nord Stream -putket ovat käyttökelvottomia räjäytysten vuoksi. Uusien putkien rakentaminen tai korjaaminen kestäisi vuosia ja vaatisi miljardi-investointeja.
Poliittinen hinta: EU on sitoutunut REPowerEU-ohjelmaan, jonka tavoitteena on lopettaa riippuvuus venäläisestä energiasta kokonaan. Paluu vanhaan tarkoittaisi Ukrainan tuen lopettamista ja Venäjän sotakassan rahoittamista, mikä on EU:n nykyisen linjan vastaista.
Sopimusmuutokset: Ukrainan kautta kulkeva kaasun kauttakulkusopimus päättyi vuoden 2024 lopussa, eikä sitä ole jatkettu laajamittaisesti.
Yhteenveto
Talous kasvaisi ja kilpailukyky paranisi välittömästi, mutta hinta olisi geopoliittinen antautuminen. Eurooppa on valinnut kalliimman energian tien varmistaakseen turvallisuuspoliittisen riippumattomuuden Venäjästä.

Mutta koska USA ja Nato niin tuhosimme omin käsin talousliittomme.
Me kaikki suomalaiset maksamme jokaisessa sähkölaskussamme LNG-lisää.
Se on vain poliittinen valintamme. Kestäkää vaikka kalliiksihan tämä tulee.
Päättäjämme ovat idiootteja.

Lue ulkomaalaisia lehtiä älä tuijota pelkkää suomi töllöä.

Anonyymi00015 kirjoitti:

Lue ulkomaalaisia lehtiä älä tuijota pelkkää suomi töllöä.

Lausunto: anna tulla niitä perusteluja vain.

TässäLyhytLausunto kirjoitti:

Lausunto: anna tulla niitä perusteluja vain.

Misyä asiasta tarvitset lisäperusteluja, voitko tarkentaa ?

Anonyymi00028 kirjoitti:

Misyä asiasta tarvitset lisäperusteluja, voitko tarkentaa ?

Lausunto: avauksen väitteille.

TässäLyhytLausunto kirjoitti:

Lausunto: avauksen väitteille.

Mille ihmeen väitteelle, sehän on toteamus.

Anonyymi00045 kirjoitti:

Mille ihmeen väitteelle, sehän on toteamus.

Lausunto: se on väite.

No miten NATOtrollin päivä kuluu, pilkillä vaiko töissä?

Saa£anan £unarit itse ne eduskuntasn äänestitte.
Mutta huonoista virkamiesvalinnoista ei voi syyttää yksin äänestäjiä.

Valitettavasti tuo kaikki on totta.

Anonyymi00040 kirjoitti:

Valitettavasti tuo kaikki on totta.

Moni kaipaa YYA aikaa

Tuo ryssän propaganda ei uppoa suomalaiseen, joten lopeta tuo turha ja naurettava yritys.

Tuo on totta joka sana.

Älä nyt Persun runkku ja Venäjän ystävä viitsi. Sinun kannattaa muuttaa Anon perässä tuonne rajan takaiseen paratiisiisi.