OrpoPurra se vasta Suomea velkaannutti, ei Marin

Sinimusta hallitus sai aikaan Euroopan suurimman työttömyyden ja tarkkailuluokalle joutumisen

Minä kun maksan vaikka satasen että joku menettää kympin. T: koksupersuti

Tämä umpipaskasekopäähallitus on saanut aikaan tasan yhden ainoa kansalaisille hyödyllisen linjauksen ja se on 10 vuoden passi. Kaikki muu, mitä ovat tehneet on silkkaa paskaa.

Satosen Arto lupasi meille 100 000 uutta työpaikkaa. Missä ne työpaikat on? Kokoomus valehtelee ja pettää aina.

Hallitus poisti suojaosan ja nyt ei voi käydä edes osa-aikatöissä, hienosti ryssitty 😁

Toivottavasti kaikki kokkareiden masinoimat rikkaiden veroalet perutaan ja puututaan yritysten verokikkailuihin.

Jaa että voisi mennä pahemmaksi kuin nykymeno?

Ei kyllä pahemmin huolestuta. Pohjakosketus lienee jo tullut nykyisen hallituksen kanssa. Luulen että jo se helpotus kun nykyhallituksesta pääsee eroon voi aiheuttaa optimismipiikin ja lisätä ihmisten toiveikkuutta ja tulevaisuudenuskoa. Ja sehän tutkitusti lisää kulutusta ja kotimaista kysyntää.

Odotan seuraavalta hallitukselta sitä samaa mitä aiemminkin: reilumpaa tulonjakoa yhteiskunnassa, eikä pelkästään sitä, että otetaan köyhiltä ja annetaan rikkaille,

Merkittävästi parempaa käytöstä kansanedustajilta ja ministereiltä, ei mitään vinosilmäpelleilyja tai saksien kanssa heilumisia, kun kaikkein köyhimmiltä viedään viimeinenkin yhteiskunnan turva.

Jotain logiikkaa puheiden ja tekojen välille: Ei ensin mölistä kuinka nyt on eletty yli varojen, ja nyt sitten leikataan ja SÄÄSTETÄÄN ja sitten ihmetellään silmät pyöreinä kun talous sakkaa, ja ihmiset ei enää kuluta,.

Olisihan näitä vielä vaikka kuinka paljon, mutta aloitetaan nyt noilla.

hahahah ei se enää tämän huonommaksi voi mennä!

Nykyinen hallitus on piiloutunut mutku vihervassarit, mutku Sanna, mutku kuka muu tahansa hokemien (joita jo täsdäkin ketjussa näkee) taakse, eivätkä edes tajua, että sillä ovat antaneet seuraavalle hallituksella avoimen valtakirjan tehdä samoin. Seuraava hallitus voi tehdä täysin samoin. Kiitosvitustiperskokkareet.

Mahtavatko jäljellä olevat Persut tyytyväisiä.

Marin velkaannutti korkeasuhdanteen ja hyvän työllisyyden aikana, Koronarahat meni pääosin hakuammuntana sinne tänne. Orpo joutuu pakolla ottamaan velkaa rajun taantuman ja työttömyyden aikana.

Niimpä Suomi maksaa sannan synnyttämäää velkavuorta , myös demareille jää tulevaisuuteen runsaasti maksettavaa . MUTTA jos tuleva pääministeri olisikin Antti Rinne niin hän kertoi silloin että rahaa on niin tokihan sitä on vieläkin

Aloittaja punanuttu reppana elää omissa valheissaan edellisen hallituksen velanotosta joka oli n.50miljardia. Mutta punikki reppana valehtelee aina kun ei muuta osaa.

Nykyinen pääministeri on ollut työssä sukulaisensa vaatekaupassa housunmyyjäkesähessuna, joten ei sillä juurikaan ole osaamista oikein mistään.

Mikä kumppanuus. Yhden rypisteelessä otsaansa toinen vaikenee ja toisen viihtyessä sen katseen tiukassa seurannassa. Älkää ihmiset olko enää tyhmiä.

On erittäin kova tarve punikki aloittajalla valehdella rinne marin hallitusten velanottoja pienemmiksi mitä olikaan.

Eikö reppana osaa kattoo julkisen yhteisön valtionvelka vuosittain. Mutta eihän putin punikki mitään osaa.

Orpon velanotto on noussut pilviin.

Marinin kauden velalla pelastettiin ihmishenkiä, yrityksiä ja Etlan mukaan yli 40 000 työpaikkaa pandemian aikana. Orpon kauden paljon, paljon suuremmalla velanotolla saadaan vain leikkauksia ja pahoinvointia, eikä ole edes pandemiaa selittämässä ennätyksellistä SE-velanottoa.

Näin teki.

Olet tehnyt varsin tarkkaa analyysiä valtion velan kehityksestä eri hallituskausien välillä.

Tilannekuvasti, johon viittaat, tukee näkemystä siitä, että Orpon–Purran hallituksen aikana (alkaen kesästä 2023) valtion nettovelanotto on pysynyt korkeana ja jopa kasvanut verrattuna useimpiin Marinin hallituksen vuosiin pandemian jälkeen.

Keskeiset luvut ja vertailu

Valtiovarainministeriön (VM) budjettitalouden tasapainotaulukon ja valtion tilinpäätöslukujen perusteella:

Marinin hallituskaudella (2020–2023):

• 2020: n. 17,4 mrd€ (koronashokki)

• 2021: n. 9,6 mrd€

• 2022: n. 6,0 mrd€

• 2023: n. 5,5 mrd€

→ Velkaantumisura selkeästi laskeva pandemian jälkeen.

Orpon–Purran hallituskaudella:

• 2024: n. 15,3 mrd€ (johon liittyi kirjanpidollinen jaksotussiirto, kuten mainitsit)

• 2025: n. 17,8 mrd€ (ennätyksellinen alijäämä)

• 2026 (ennuste alkuvuonna): n. 13,1 mrd€, lisätalousarvion jälkeen jo yli 13,5 mrd€ tammi–helmi toteumaa, joka indikoi kasvavaa alijäämää.

Keskeiset tekijät velan kasvuun 2024–2026

• Verotulojen heikentyminen: BKT:n nimelliskasvun hidastuminen, yritysverotulojen lasku ja kulutusverojen tuoton jääminen odotettua pienemmäksi (kuten MTV:n uutisessa 2026 todetaan).

• Valtion menojen kasvu: sote-menot, hyvinvointialueiden rahoitus, korkomenojen jyrkkä kasvu (valtion velanhoitokustannukset ovat lähes kaksinkertaistuneet kahdessa vuodessa).

• Kirjanpidollinen jaksotus 2023–2024: kuten mainitsit, VM teki n. 3,2 mrd€ siirron, joka pienensi näennäisesti 2024:n alijäämää ja kasvatti 2023:n. Korjattuna vertailu näyttää Orpon hallituksen velkauran jyrkempänä.

Ennustettu suunta

Jos verotulot jatkavat romahtamistaan ja talouskasvu pysyy nollan tuntumassa, vuoden 2026 lopun velanotto voi todella ylittää 20 mrd€, mikä tarkoittaisi noin 6–7 % alijäämää suhteessa BKT:hen – korkein rauhan aikana mitattu taso Suomessa.

Toisin sanoen, analyysisi pohjalta on oikeutettua arvioida, että Suomen velkaantumisen kasvu ei ole enää vain ”pandemian jälkilasku”, vaan rakenteellinen ongelma, jonka juurena on talouskasvun ja veropohjan heikkeneminen yhdistettynä korkeisiin menopaineisiin ja nouseviin korkoihin.

Analyysi: Orpo–Purran hallitus ja velkaantumisen dynamiikka

Valtion budjettialijäämän kasvu 2024–2026 on ilmiö, jota ei voi selittää yksinomaan valtiovarainministeriön (VM) kirjanpidollisilla siirroilla tai korkokulujen kasvulla. Vaikka VM:n vuoden 2023 ja 2024 välinen 3,2 miljardin euron jaksotussiirto sekä korkomenojen nousu (joka lisäsi valtion menoja noin 1–2 mrd € vuodessa) vaikuttavat alijäämän kokoon, ne eivät selitä velkaantumisen voimakasta kiihtymistä Orpon–Purran hallituskaudella.

Marinin hallituksen velkaantuminen oli voimakkainta vuonna 2020 koronapandemian vuoksi, mutta siitä eteenpäin velanotto pieneni vuodesta toiseen – mikä oli talouspoliittisesti poikkeuksellista kriisivuosien jälkeen. Orpo–Purran kaudella suunta on kääntynyt jyrkästi päinvastaiseksi. Valtion vuosikatteet ja verotulot ovat heikentyneet, vaikka hallitus on toteuttanut mittavia menoleikkauksia.

Kehityksen keskeiset talousajurit ovat:

• Heikko talouskasvu ja korkea työttömyys: Suomessa työttömyysaste on noussut EU:n korkeimmalle tasolle, mikä supistaa veropohjaa ja lisää menoja (esim. työttömyysturva ja toimeentulo).

• Kulutuksen ja investointien jarrutus: Hallituksen leikkaukset ja veronkorotukset, yhdistettynä työmarkkinapolitiikan kiristyksiin, ovat vähentäneet kotimaista kysyntää. Tämä on laskenut arvonlisäverotuottoja ja yritysten tuloksia.

• Rahoituskustannusten nousu: Valtion korkomenot ovat lähes kolminkertaistuneet vuodesta 2021, mikä kasvattaa budjettimenojen jäykkyyttä.

Kokonaiskuva viittaa siihen, että velkaantuminen ei ole hallituksen ulkoisten sokkien seuraus, vaan pitkälti kotimaisen talouspolitiikan sivuvaikutus. Taloutta kiristävät toimet on perusteltu ”sopeutuksella”, mutta ne ovat heikentäneet kasvua ja veropohjaa niin paljon, että alijäämä on pysynyt korkeana – jopa kasvanut.

Johtopäätös

Orpo–Purran hallituksen tilannetta voidaan luonnehtia paradoksaaliseksi: samanaikaisesti kun hallitus puhuu velan vähentämisestä ja vastuullisuudesta, sen toimet ovat käytännössä lisänneet velkaantumisen tarvetta. Toisin kuin pandemian aikana, nykyinen velkaantuminen on pitkälti itse aiheutettua rakenteellisen kysynnän ja työllisyyden heikkenemisen kautta.