.
Sylttytehtaan saunakamarin toverit
taas pahanteossa:
***********************************
Tuolla alempana joku Hakaniemen skommari-körri alkaa jo syytelemään Keskustan perusjäseniä jopa 1860 -luvun suuresta nälänhädästä!
Aihe on alkujaan 140 vuoden takainen, mutta aiheen valinnassa on vahva astian maku:
Ei kukaan, ei yksikään saitti-politrukki osaisi ilman apuja keksiä noin saamarin älyvapaita ja KAUKAA HAETTUJA aiheita:
Sylttytehtaan osoite on varmuudella:
************************************
SDP-SAK:n likaisten temppujen osasto, sen saunakamari. Tekijöinä ilm. ainakin Putkonen, L. Lehtinen, A. Laitinen, sihteereinään muutama venättää haastava klarinetti-leena..
** siirto alkaa ***
Veli (Toveri?), sorry nyt, mutta juttusi on puppua:
Viimeisen suuren nälänhädän taustavaikuttajina olivat usean vuoden raskaat kadot.
Raskain talvi tuotti huomattavan määrän nälkään kuolleita, johonka syyllinen löytyy hieman yllättävästä paikasta..
Varsinainen pääsyyllinen suuronnettomuuteen oli Suomen rahan ja pankin isäksi luonnehdittu kaikkien tuntema Johan Vilhelm Snellman (1806-1881).
Hänen patsaan ovat useimmat nähneet Suomen pankin edustalla. Hän esiintyi myös tunnetuimman oman rahamme markan suuren setelin nimessä, johtuen hänen kuvastaan 10.000 markan setelissä. Kansan suussa siitä tuli Snellu”, josta sitten 1963 rahauudistuksesta tuli "satanen, huntti, ukkospilvenvärinen stara, ja edelleen myös Snellu". Vielä 1950 -luvun puolessa välissä "Snellu, Snellmanin kuva" oli silloisessa suurimmassa setelissämme 5.000 markan "isossa lakanassa kruunupuolen" kuvana.
Autonomisen Suomen, Venäjän vallan aikana, vuonna 1863 Snellman nimitettiin "keisarin tahdosta raha-asiaintoimikunnan päälliköksi". Hänen merkittävimpiin tehtäviinsä kuului varhaisen rahataloutemme eräänlainen "valtionvarainministerin pesti".
Hän oli mitä tyypillisin VM, joka vartioi lähes vainoharhaisesti valtion kirstua, kuin muslimi-isä aikuisen tyttärensä salaista aarretta.
Puheena olevan raskaimman nälänhädän aattona, monen katovuoden jälkeen oli senaatti jo hyvissä ajoin kesäkuukausina päättänyt siirtää riittävän rahasumman ulkomaisen viljan ostoon, jotta pahimmalta nälänhädältä vältyttäisiin. Syystä tai toisesta, ehkä huokeampien hintojen toivossa Snellman kuitenkin viivytteli varojen käyttöön siirtämistä!
Pääasiassa hänen nuukailunsa ja viivyttelynsä johti sitten katastrofiin; Kun tarpeellinen määrää viljaa oli lopultakin saatu ulkomailta ostetuksi ja laivatuksi, tapahtui kaikki liian myöhään syksyllä:
Yksikään viljalaivoista ei enää
ehtinyt satamaan ennen meren jäätymistä!
****************************************
Suurten valtiomiesten pahat teot, virheet ja suoranaiset typeryydet on meillä tullut tavaksi vaieta, - vaieta kuoliaaksi, kuten sanotaan, pois kuulumattomiin suuren yleisön tietoisuudesta.
Kannattaa siis muistaa, että niin mitalilla, kolikolla kuin "Snellun" satasen setelilläkin oli ja aina kaksi puolta!
Risto Ryti, sankari ja nuukuri
*******************************
Muista suurmiehistä voi tässä mainita 1930 alun VM Risto Rydin, sittemmin kesäkuussa 1944 Trippentrop -sopimuksestaan kuolemattoman maineen hankkinut kriisiajan presidenttimme, joka VM:n aikaisissa toimissaan aiheutti härkäpäisellä nuukuudellaan 1930 -luvun alun maailmanlaman kasvun meillä järjettömiin mittoihinsa.
Surkean jutun, maailmanlaajuisen laman vahingot olisivat jääneet parhaimmillaan meillä varsin vähäiseksi, mutta Ryti ei suostunut luopumaan keskeisestä valuuttamme kulmakivestä, markan kultakannasta. Muutos setelikurssille olisi pelastanut, kuten kaikissa vientimaissamme mm. oli jo tapahtunut.
Kultakannassa pysyttely johti markan arvon revalvoitumiseen juuri silloin kun siitä luopuminen olisi ollut elintärkeätä. Setelikurssi olisi sallinut markan devalvoitumisen viennin ripeämmäksi elvyttämiseksi.
Risto Rydin aikaan oli VM:lla nykyistä huomattavasti itsenäisempi asema. Estäessään härkäpäisellä ”Wahvamarkka-Riston” mantrallaan talouden elpymisen kilpailijoitten tahdissa hän samalla häiritsi tahtomattaan metsäteollisuuden puun kysynnästä riippuvaisen väestön todella elämää, pitäen suuret kansajoukot todella tiukoilla päivittäisessä elämässään. Noina aikoina agraari tarjosi kaikkineen noin 80 % väestölle elinehtojen täyttymisen.
Risto Rytin nuukailu, jääräpäisyys ja ylivahva markan oli ansa, jonka aiheuttama hidaste puri kuin paha tauti koko maan taloutta.
"Malli Kajanderissa" mukana Rytin vaikutusta
********************************************
Talvisodan aattona tuli kansan tietoisuuteen puolustuslaitoksemme surkea tila varusteiden, aseitten ja ampumatarvikkeitten huutavasta pulasta johtuen.
Erityisesti kaupunkioloista sotaan lähteviä moniakaan miehiä ei saatu lainkaan varustettua; Vain kokardi omaan lakkiin, sotilasvyö ja melko ikääntynyt, yleensä huonokuntoinen kivääri oli monen miehen varusteina talvisosan aaton YH:n päivinä.
"Malli Kajander" oli tuon surkean ilmestyksen työnimenä silloisen pääministeri Kajanderin mukaisesti.
Sodan alusajan pitkinä vuosina oli Kenraali C.G.E Mannerheim puolustusvaliokunnan puheenjohtajana katkerasti riidellyt tiettyjen poliitikkojemme kanssa puolustuksemme huomattavien lisämäärärahojen puolesta.
Varustautumisen jarrumiehinä erottautuivat itse pääministeri Kajander, SDP:n puheenjohtaja Wäinö Tanner, maalaisliiton ministeri Jussi Niukkanen ja erityisesti VM Risto Ryti.
Tanner ajoi härkäpäisesti uutta sosiaalipakettia ja onnistuikin vaatimuksissaan. Aiheesta lausui Kyösti Kalliolle presidentinvaaleissa 1937 hävinnyt P.E: Svinhufvud seuraavaa:
”” Uusi sosiaalipaketti on kyllä varmuudella sinällään tarpeellinen asia. Itse olisin kuitenkin varmistanut ensin rajat antamalla PV:lle ajoissa tarvittavat määrärahat. Nyt on merkittävä osa varoista sidottu SDP:n ja Tannerin vaatimaan sosiaalipakettiin, mutta tässä voi pahimmillaan käydä niin että ei ole kohta maata, ei vapaata kansaa eikä silloin tarvetta mihinkään sosiaalipakettiinkaan.
Elintärkeät asiat on muutamien poliitikkojen typeryyden ja oman edun tavoittelun pikkupolitikoinnin nimissä sotkettu väärään järjestykseen", päätti "Ukko-Pekka" viimeisen puheensa ennen poistumistaan Luumäelle.
YM Risto Ryti oli järkkymätön!
Hänen mottonsa vastustaa puolustuksemme varustelua 1930 –luvun lopun maailmapalon jo uhatessa -, kuului näin: :
"Minä et ota omalletunnolleni sotaintoilijoitten varusteluun vaatimien varojen myöntämistä. Olisi täysin järjetöntä käyttää varoja ilmeisenturhiin varusteluihin ja varmistuksiin ja ottaa jopa velkaa, jota lapsenlapsemme sitten joutuisivat maksamaan ja muistelemaan katkera tämän päivän sotaintoilijoitta.""
Seppo Hietanen
”kerimäki st”
CITY-Keskusta
.
Sylttytehtaan saunakamarin toverit
taas pahanteossa:
***********************************
Tuolla alempana joku Hakaniemen skommari-körri alkaa jo syytelemään Keskustan perusjäseniä jopa 1860 -luvun suuresta nälänhädästä!
Aihe on alkujaan 140 vuoden takainen, mutta aiheen valinnassa on vahva astian maku:
Ei kukaan, ei yksikään saitti-politrukki osaisi ilman apuja keksiä noin saamarin älyvapaita ja KAUKAA HAETTUJA aiheita:
Sylttytehtaan osoite on varmuudella:
************************************
SDP-SAK:n likaisten temppujen osasto, sen saunakamari. Tekijöinä ilm. ainakin Putkonen, L. Lehtinen, A. Laitinen, sihteereinään muutama venättää haastava klarinetti-leena..
** siirto alkaa ***
Veli (Toveri?), sorry nyt, mutta juttusi on puppua:
Viimeisen suuren nälänhädän taustavaikuttajina olivat usean vuoden raskaat kadot.
Raskain talvi tuotti huomattavan määrän nälkään kuolleita, johonka syyllinen löytyy hieman yllättävästä paikasta..
Varsinainen pääsyyllinen suuronnettomuuteen oli Suomen rahan ja pankin isäksi luonnehdittu kaikkien tuntema Johan Vilhelm Snellman (1806-1881).
Hänen patsaan ovat useimmat nähneet Suomen pankin edustalla. Hän esiintyi myös tunnetuimman oman rahamme markan suuren setelin nimessä, johtuen hänen kuvastaan 10.000 markan setelissä. Kansan suussa siitä tuli Snellu”, josta sitten 1963 rahauudistuksesta tuli "satanen, huntti, ukkospilvenvärinen stara, ja edelleen myös Snellu". Vielä 1950 -luvun puolessa välissä "Snellu, Snellmanin kuva" oli silloisessa suurimmassa setelissämme 5.000 markan "isossa lakanassa kruunupuolen" kuvana.
Autonomisen Suomen, Venäjän vallan aikana, vuonna 1863 Snellman nimitettiin "keisarin tahdosta raha-asiaintoimikunnan päälliköksi". Hänen merkittävimpiin tehtäviinsä kuului varhaisen rahataloutemme eräänlainen "valtionvarainministerin pesti".
Hän oli mitä tyypillisin VM, joka vartioi lähes vainoharhaisesti valtion kirstua, kuin muslimi-isä aikuisen tyttärensä salaista aarretta.
Puheena olevan raskaimman nälänhädän aattona, monen katovuoden jälkeen oli senaatti jo hyvissä ajoin kesäkuukausina päättänyt siirtää riittävän rahasumman ulkomaisen viljan ostoon, jotta pahimmalta nälänhädältä vältyttäisiin. Syystä tai toisesta, ehkä huokeampien hintojen toivossa Snellman kuitenkin viivytteli varojen käyttöön siirtämistä!
Pääasiassa hänen nuukailunsa ja viivyttelynsä johti sitten katastrofiin; Kun tarpeellinen määrää viljaa oli lopultakin saatu ulkomailta ostetuksi ja laivatuksi, tapahtui kaikki liian myöhään syksyllä:
Yksikään viljalaivoista ei enää
ehtinyt satamaan ennen meren jäätymistä!
****************************************
Suurten valtiomiesten pahat teot, virheet ja suoranaiset typeryydet on meillä tullut tavaksi vaieta, - vaieta kuoliaaksi, kuten sanotaan, pois kuulumattomiin suuren yleisön tietoisuudesta.
Kannattaa siis muistaa, että niin mitalilla, kolikolla kuin "Snellun" satasen setelilläkin oli ja aina kaksi puolta!
Risto Ryti, sankari ja nuukuri
*******************************
Muista suurmiehistä voi tässä mainita 1930 alun VM Risto Rydin, sittemmin kesäkuussa 1944 Trippentrop -sopimuksestaan kuolemattoman maineen hankkinut kriisiajan presidenttimme, joka VM:n aikaisissa toimissaan aiheutti härkäpäisellä nuukuudellaan 1930 -luvun alun maailmanlaman kasvun meillä järjettömiin mittoihinsa.
Surkean jutun, maailmanlaajuisen laman vahingot olisivat jääneet parhaimmillaan meillä varsin vähäiseksi, mutta Ryti ei suostunut luopumaan keskeisestä valuuttamme kulmakivestä, markan kultakannasta. Muutos setelikurssille olisi pelastanut, kuten kaikissa vientimaissamme mm. oli jo tapahtunut.
Kultakannassa pysyttely johti markan arvon revalvoitumiseen juuri silloin kun siitä luopuminen olisi ollut elintärkeätä. Setelikurssi olisi sallinut markan devalvoitumisen viennin ripeämmäksi elvyttämiseksi.
Risto Rydin aikaan oli VM:lla nykyistä huomattavasti itsenäisempi asema. Estäessään härkäpäisellä ”Wahvamarkka-Riston” mantrallaan talouden elpymisen kilpailijoitten tahdissa hän samalla häiritsi tahtomattaan metsäteollisuuden puun kysynnästä riippuvaisen väestön todella elämää, pitäen suuret kansajoukot todella tiukoilla päivittäisessä elämässään. Noina aikoina agraari tarjosi kaikkineen noin 80 % väestölle elinehtojen täyttymisen.
Risto Rytin nuukailu, jääräpäisyys ja ylivahva markan oli ansa, jonka aiheuttama hidaste puri kuin paha tauti koko maan taloutta.
"Malli Kajanderissa" mukana Rytin vaikutusta
********************************************
Talvisodan aattona tuli kansan tietoisuuteen puolustuslaitoksemme surkea tila varusteiden, aseitten ja ampumatarvikkeitten huutavasta pulasta johtuen.
Erityisesti kaupunkioloista sotaan lähteviä moniakaan miehiä ei saatu lainkaan varustettua; Vain kokardi omaan lakkiin, sotilasvyö ja melko ikääntynyt, yleensä huonokuntoinen kivääri oli monen miehen varusteina talvisosan aaton YH:n päivinä.
"Malli Kajander" oli tuon surkean ilmestyksen työnimenä silloisen pääministeri Kajanderin mukaisesti.
Sodan alusajan pitkinä vuosina oli Kenraali C.G.E Mannerheim puolustusvaliokunnan puheenjohtajana katkerasti riidellyt tiettyjen poliitikkojemme kanssa puolustuksemme huomattavien lisämäärärahojen puolesta.
Varustautumisen jarrumiehinä erottautuivat itse pääministeri Kajander, SDP:n puheenjohtaja Wäinö Tanner, maalaisliiton ministeri Jussi Niukkanen ja erityisesti VM Risto Ryti.
Tanner ajoi härkäpäisesti uutta sosiaalipakettia ja onnistuikin vaatimuksissaan. Aiheesta lausui Kyösti Kalliolle presidentinvaaleissa 1937 hävinnyt P.E: Svinhufvud seuraavaa:
”” Uusi sosiaalipaketti on kyllä varmuudella sinällään tarpeellinen asia. Itse olisin kuitenkin varmistanut ensin rajat antamalla PV:lle ajoissa tarvittavat määrärahat. Nyt on merkittävä osa varoista sidottu SDP:n ja Tannerin vaatimaan sosiaalipakettiin, mutta tässä voi pahimmillaan käydä niin että ei ole kohta maata, ei vapaata kansaa eikä silloin tarvetta mihinkään sosiaalipakettiinkaan.
Elintärkeät asiat on muutamien poliitikkojen typeryyden ja oman edun tavoittelun pikkupolitikoinnin nimissä sotkettu väärään järjestykseen", päätti "Ukko-Pekka" viimeisen puheensa ennen poistumistaan Luumäelle.
YM Risto Ryti oli järkkymätön!
Hänen mottonsa vastustaa puolustuksemme varustelua 1930 –luvun lopun maailmapalon jo uhatessa -, kuului näin: :
"Minä et ota omalletunnolleni sotaintoilijoitten varusteluun vaatimien varojen myöntämistä. Olisi täysin järjetöntä käyttää varoja ilmeisenturhiin varusteluihin ja varmistuksiin ja ottaa jopa velkaa, jota lapsenlapsemme sitten joutuisivat maksamaan ja muistelemaan katkera tämän päivän sotaintoilijoitta.""
Seppo Hietanen
”kerimäki st”
CITY-Keskusta
.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Otsikossa kaikki
Risto Rytiä suurimmaksi suomalaiseksi!
Mutta nyt on, koklippinä tietenkin kovasti NATO:ttamassa. Mikähän johdonmukaisuus siihenkin liittyy?
Siinäpä CITY.-Keskusta väläytti taas loistavaa yleistietämystään. Harvapa on selvillä Johan Vilhelm Snellmanin osuudesta 1886-87 nälänhädän kymmeniin tuhansiin kuolonuhreihin. Lähihistoriasta tulee mieleen vastaavanlaisiin tapauksiin liittyen mieleen Mauno Koivisto, mutta se on toinen juttu.
Snellman ei antanut valtion kassasta rahaa, vaikka Pietari oli täynnä viljaa. Jotkut suomalaiset hyväsydämiset liikemiehet ajattivat sitä Pietarista Suomeen kymmeniä hevosia käsittävissä hevoskolonnissa, mutta eivät heidän rahkeensa riittäneet koko Suomen nälkäänäkevien pelastamiseen.
Hän joka haluaa asiaan vahvistusta tutustukoon vaikkapa akateemikko Eino Jutikkalan kirjaan ”Kuolemalla on aina syynsä”.