”Sitten, neljäntoista vuoden kuluttua, minä taas menin ylös Jerusalemiin Barnabaan kanssa ja otin Tiituksenkin mukaani.
Mutta minä menin sinne ilmestyksen johdosta ja esitin heille sen evankeliumin, jota julistan pakanain keskuudessa; esitin sen yksityisesti arvokkaimmille heistä, etten ehkä juoksisi tai olisi juossut turhaan.
Mutta ei edes seuralaistani Tiitusta, joka oli kreikkalainen, pakotettu ympärileikkauttamaan itseänsä.
Noiden pariimme luikertaneiden valheveljien tähden, jotka orjuuttaakseen meitä olivat hiipineet vakoilemaan vapauttamme, mikä meillä on Kristuksessa Jeesuksessa,
ME EMME HETKEKSIKÄÄN ALISTUNEET ANTAMAAN HEILLE MYÖTEN, että EVANKELIUMIN T O T U U S säilyisi teidän keskuudessanne.
Gal 2:1-5
Mutta minä menin sinne ilmestyksen johdosta ja esitin heille sen evankeliumin, jota julistan pakanain keskuudessa; esitin sen yksityisesti arvokkaimmille heistä, etten ehkä juoksisi tai olisi juossut turhaan.
Mutta ei edes seuralaistani Tiitusta, joka oli kreikkalainen, pakotettu ympärileikkauttamaan itseänsä.
Noiden pariimme luikertaneiden valheveljien tähden, jotka orjuuttaakseen meitä olivat hiipineet vakoilemaan vapauttamme, mikä meillä on Kristuksessa Jeesuksessa,
ME EMME HETKEKSIKÄÄN ALISTUNEET ANTAMAAN HEILLE MYÖTEN, että EVANKELIUMIN T O T U U S säilyisi teidän keskuudessanne.
Gal 2:1-5
Vastaukset 5
Vanhimmat
Aamen. Viholliselle ei pidä antaa periksi. Se on kuitenkin hävinnyt vastustaja kätyreineen, joille on häviö jo luettu.
1 Tiitus 1:10
1 tess 2:13
Eli piti valehdella entistä enemmän.
Väärä arvaus sinulla.