Ateistinen tiede

Avauksen pointti on se, että Euroopan kärkipaikka ihmiskunnan inhimillisessä kehityksessä ei johdu kristinuskosta vaan olemme inhimillisen kehityksen kärjessä kristinuskosta huolimatta.

Islaminuskoinen kehitti tieteellisen metodin 1000-luvulla kun samaan aikaan Euroopassa kristityt polttivat kerettiläisiä roviolla. Osat vaihtuivat 1400-luvun lopulla ja kristillisestä Euroopasta tuli veturi Renessanssin ja Tieteellisen vallankumouksen myötä.

Tiede ei ole kehittynyt uskontojen ansiosta vaan niistä huolimatta. Islaminuskoiset keksivät metodin, mutta kristityt jalostivat sitä. Uskolla ei ole merkitystä vaan tiede on jumalatonta eli ateistista.

Humanist_atheist kirjoitti:

Avauksen pointti on se, että Euroopan kärkipaikka ihmiskunnan inhimillisessä kehityksessä ei johdu kristinuskosta vaan olemme inhimillisen kehityksen kärjessä kristinuskosta huolimatta.

Islaminuskoinen kehitti tieteellisen metodin 1000-luvulla kun samaan aikaan Euroopassa kristityt polttivat kerettiläisiä roviolla. Osat vaihtuivat 1400-luvun lopulla ja kristillisestä Euroopasta tuli veturi Renessanssin ja Tieteellisen vallankumouksen myötä.

Tiede ei ole kehittynyt uskontojen ansiosta vaan niistä huolimatta. Islaminuskoiset keksivät metodin, mutta kristityt jalostivat sitä. Uskolla ei ole merkitystä vaan tiede on jumalatonta eli ateistista.

”Uskolla ei ole merkitystä vaan tiede on jumalatonta eli ateistista.”

Tai on sillä hidastava merkitys kun se usko on fundamentalistista eli myytit otetaan kirjaimellisena faktana. En toisaalta keksi tilannetta, jossa usko olisi ollut tieteen veturi. Toki jotkut viisaammat hallitsijat ovat huomanneet, että edistys tieteessä voi lisätä valtaa ja voimaa ja uskontoja voidaan käyttää resurssien mobilisoimiseen tieteeseen, mutta ei ne jumalmyytit kyllä edistä yhtään uuden tiedon löytämisessä metodologisesti.

"Viisauden Henki jonka Antiikin filosofia antaa tuli Eurooppalaisten saataville vasta Ristiretkien ansiosta."

Isompi vaikutus oli Konstantinopolin valloituksella 1453. Italian kaupunkivaltioiden ja kreikkalaisten oppineiden välinen kulttuurinvaihto oli alkanut jo 1396 kun Firenzen kansleri Coluccio Salutati kutsui Manuel Chrysoloraksen luennoimaan Firenzen yliopistoon. Mehmed II valloitti Konstantinopolin 1453 ja tämän jälkimainingit kiihdyttivät Itä-Rooman kreikkalaisten oppineiden ja tietojen virtaamista latinalaiseen länteen. Tästä käynnistyi Renessanssi, Humanismi, Tieteellinen vallankumous ja Uusi aika Euroopassa.

Minusta keskeisenä syynä ei ollut olemassaolevan kreikkalaisen tiedon käsiin saanti vaan ajattelutavan muutos. Renessanssiin sattuu se, että Raamattu ja Jumala siirrettiin syrjään maailmankuvan keskiöstä ja niiden tilalle tuli ihminen. Sen myötä alettiin luottaa omiin havaintoihin ja järkeen, jonka avulla tehtiin rationaalisia ja loogisia johtopäätelmiä havainnoista. Enää ei luotettu pronssikautisiin vuohipaimentarinoihin.

Parin sadan vuoden päästä tietoa todellisuudesta oli kertynyt jo niin paljon, että Raamattu ja siihen kirjaimellisesti perustuva kristinusko oli aivan takapajuista. Samalla huomattiin, ettei katolinen kristillisyys ollut ainoa mahdollinen maailmankuva. Syntyi protestantismi ja löytöretkien myötä huomattiin, että ihmisillä on myös muita kulttuureja ja lakeja, joiden keskiössä olivat samanlaiset, mutta kuitenkin hieman erilaiset jumalat. Tämän ymmärryksen myötä syntyi uskonnon käsite. Raamatussa ei ole uskonnon käsitettä. Myöskään Keskiajalla ei ollut uskonnon käsitettä. Se syntyi vasta Uudella ajalla 1600-luvulla.