Henkilö x menee uusiin naimisiin aiemman puolisonsa kuoltua. Hänellä on lapsia. Hänen kuollessaan uusi puoliso y saa hänen omaisuudestaan osan tasinkona ja myös testamentilla. Rintaperilliset saavat osansa. Mitä sitten kun uusi puoliso y kuolee? Hänellä ei lapsia. Onko tosiaan aiemmin kuolleen x:n rintaperillisillä oikeus vaatia jotain y:n jäämistöstä vai voiko hän (y) testamentata kaiken omaisuutensa haluamallaan tavalla?
perintökaaresta
Anonyymi-ap
47818
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 47
Vanhimmat
Vain jälkeläiset ovat rintaperillisiä. Kylän tenavat eivät.
Suomessa perintökaaren mukaan X:n rintaperillisillä on oikeus lakiosaansa heti X:n kuoleman jälkeen. Y saa tasinkona ja testamentilla oman osuutensa, joka siirtyy hänelle täydellä omistusoikeudella ja on hänen vapaasti testamenttavissa. Y:n kuollessa X:n lapsilla ei ole lakiosaoikeutta Y:n jäämistöön, koska he eivät ole Y:n rintaperillisiä. Y voi testamentata kaiken haluamallaan tavalla.
"Y saa tasinkona ja testamentilla oman osuutensa, joka siirtyy hänelle täydellä omistusoikeudella ja on hänen vapaasti testamenttavissa."
Väärin. Y:n puolisoltaa X:ltä saatu omaisuus on saatu rajoitetusti omistusoikeudella, eli hän ei voi testamentata sitä. Tämä perustuu PK 3 lukuun.
Henkilön x testamenttin johdosta pitää vaatia määräajassa lakiosat, jos testamentti loukkaa lakiosia.
Muutoin rintaperillisenä voi jäädä lehdellä soittelemaan, jossa ei toki ole mitään väärää.
Lesken X kuoltua uusi puoliso voi tehdä testmentin vapaasti, ellei aiempi testamentti mahdollisesti muuta asiaa, ks. tark. PK 12:1.
Täsmällisemmin ei voi vastata tietämättä em. testamentin sisältöä.
Jos ei halua serkun lakiosaa, voiko silti saada perinnön vaikka leski ei anna lakiosaa?
Mie tykkään kaaresta kerrallaan. Pitäkööt perintäkaarens!
Höpötitihöppöö.
Ensinnäkin, avioliittolakia luetaan ihan väärin ja ei ede2s huomioiden nykyinen perustuslaki.
Entinen, KUMOTTU hallitusmuoto antoi suht vapaat kädet laatia lakeja, koska melkein jokaisen, olikin perusoikeuden kohdalla oli "säädetään lailla jne.".
Nykyinen pl ei anna minkään näköistä oikeutta säätää omaisuudesta kuin ainoastaan pakkolunastuksessa, huomioikaa se että pl 15§ on kaksi momenttinen ja 1 momentti turvaa jokaisen omaisuuden.
Avioliittolain tasinko annetaan vain ja ainoastaan yhteistä omaisuutta koskien sanamuodolla "puolisoiden omaisuuden" , jos lukisi puolisoitten omaisuuden, niin tuo sana kaksikko eriyttää kummankin puolison omaisuudet eriksi.
Eli koskee siis tilannetta jossa toinen puoliso on laittanut yhteisen omaisuuden eteen enemmän, eli avio-oikeuden, (avio-oikeushan syntyy kun pappi sanoo aamen tai maistraatissa sanotaan "älkää sitten tehkö lapsia" ja avio-oikeus (omistus) ei voi mitenkään syntyä toisen omaisuuteen koska se on turvattu ja perusoikeus.
Avioliitto laissa muutoinkin on aika paljon joko tahattomia tai tahallisia virheitä.
Rintaperilliset perii kokonaan vanhempansa, aviopuoliso ei peri koskaan mitään.
Vaikka siitäkin on väärä käsitys vedetty perintökaaressa.
Leskelle jää ainoastaan oikeus hallita myöskin edesmenneen puolison omaisuutta jakoon asti ja 3lku siihen asti kun itse kuolee ja aiemmin kuolleen omaisuuden perii hänet perimiseen oikeutetut, oikeammin perintökaarikaan ei ole tätä päivää enään.
Tuo ettei leski peri koskaan, ilmenee pk 2lku 5§ "muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät peri eli vain ja ainoastaan sukulaiset perii.
Jollei uudella aviopuolisolla ole omia lapsia aiemmasta tai uudesta avioliitosta, perii hänet hänen muut elossa olevat sukulaiset eli käsitetään lapsettomana.
T. Professional of the law and word's, Lawetorder Z via V
Perustuslaki sanoo että kaikki menee leskelle.
Heh. "Rintaperilliset perii kokonaan vanhempansa, aviopuoliso ei peri koskaan mitään."
Testamentilla aviopuoliso myös perii kaiken (lakiosat loukaten). Lakiosat pitää erikseen vaatia tuolloin.
Lawetorder,sä oot yks iso urpo,työnnä se perustuslaki sinne minne aurinko ei paista.
En tee samoin kuin sinä teet ja joka on huomattu kun jo suustanne näkee.
Kyllä voi tietenkin aivan vapaasti testamentata kaiken omaisuutensa.
Tietty voi, mutta testamentti ei ohita lakiosaoikeutta joka liikkuu samanlailla kuin perimisoikeus, jos ei ole rintaperillisiä, on sama oikeus rintaperillisen sijaan tulevalla perimiseen oikeutetulla.
Aloittaja tuntuu selvästi ainakin kertovan, että rintaperillisiä ei ole.. Jos leskellä olisi, niin se jää kertomatta.
Huomattu, mutta hänet perii hänen sukulaiset, ei aiemmin kuolleen lapset, kuten aloittaja käsittää.
Käsitykseni mukaan rintaperillisillä on edelleen oikeus vaatia osuutensa (lakiosa) (henkilön x osuus) lesken (y) jäljelle jääneestä omaisuudesta ja sitä ei voi testamentilla täysin ohittaa - toki, jos perilliset ovat jo saaneet lakiosan aiemmin, se ei voi olla enää se sama osuus uudelleen. Olen kuullut, että soittamalla OikeusGurulle, on mahdollista myös saada lisäselvyyttä tällaisissakin tilanteissa. https://oikeusguru.fi/
Testamentilla voi ohittaa lakiosan kokonaan, sillä lakiosa vaatii aktiivisuutta. Lakiosaa on vaadittava määräaikana eli kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun on saanut testamentin todisteellisesti tiedoksi. Lakiosa ei ole automaatti.
Jos on allekirjoittanut testamentin vastaanottotodistuksen, jossa hyväksyy testamentin, luopuu moiteoikeudestaan ja luopuu lakiosasta, perillinen on menettänyt oikeutensa lakiosaansa lopullisesti.
Ei ole leskellä yhtään rintaperillistä. Lapsipuolet eivät ole hänen perillisiään ollenkaan. Hänellä saattaa olla perillisiä kauempana suvusssaan, mutta kysymys olikin hänen testamentistaan. Hän saa testamentata kaiken.
Ei ole ketään lakiosan saajaa edes mielikuvituksessa.
En ole kirjoittanut sinulle mitään. Etkö huomaa, kenelle on vastattu? Monella ihmisellä on rintaperillisiä.
On eksytty liian kauas aloituksesta.
Tämä on tietysti totta, hyvä lisäys!
Sinä et tietenkään päätä keskusteluissa mistään muusta kuin omistasi. Kirjoita sinä mistä osaat ja me muut kirjoitamme, mistä haluamme. Valtasi tässä asiassa on 0,0.
- Ei ole lakiosaa kenellekään.
- Hänellä ei lapsia.
Pykälä antaa oikeuden rintaperilliselle, entä jos ei ole?
Rintaperillisoikeus siirtyy sille jolla on oikeus periä.
Yksinkertaistettuna tämä on selkeä ristiriita perustuslain kanssa, jos lakia tulkitaan väärin niin, että lakiosaa olisi vain omalle lapselle.
1. Lakiosan oikeus ja sijaantulo
PK 9:1 § määrittelee lakiosan rintaperilliselle.
PK 2:1–3 §: sijaantulo tarkoittaa, että jos rintaperillinen ei ole elossa, hänen oikeutensa perintöön mukaan lukien lakiosa siirtyy seuraavalle perilliselle.
Jos lakia tulkitaan vain alkuperäisen rintaperillisen lapsen näkökulmasta, tämä ohittaa sijaantulon periaatteen.
2. Mahdollinen perustuslain ristiriita (PL 6 §)
PL 6 § turvaa yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden oikeuden.
Yksinkertaistettu ristiriita:
Lakiosa rajataan vain alkuperäiselle lapselle → muut perimyskelpoiset (sisarusten jälkeläiset) jäävät ilman lakiosaa, vaikka PK 2 § edellyttäisi sijaantuloa.
Tämä asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan saman perintöketjun sisällä → voi rikkoa PL 6 §:n periaatetta yhdenvertaisuudesta.
3. Tiivistetty johtopäätös
> Lakiosan tulkinta, joka rajoittaa sen vain alkuperäiselle lapselle ja ohittaa sijaantulon, on ristiriidassa perustuslain 6 § kanssa, koska se asettaa eri perillisryhmät eriarvoiseen asemaan ilman lain perustetta.
Tarkoitat siis, että lakiosaoikeus on vain perimysasemassa olevalla rintaperillisellä?
Kun ei vaan ole lapsia, niin ei ole edes mitään rintaperillisenä siirtymässä minnekään.
-Hänellä ei lapsia. Aloitus.
Rintaperillisen pitää olla perimysasemassa.
Niin varmaan pitäisi, jos olisi.
Nuori leski voi vielä synnyttää rintaperillisen, mutta vanhempi voi vain käyttää adoptiota.
Tuleeko jonkun sijaantulija PERIMYSASEMASSA perittäväån nähden?
Poikkeus on testamentti jolla ohjataan perimysasemasta poikkeavasti.
© © (Korvaa hymiön)
"Tuleeko jonkun sijaantulija PERIMYSASEMASSA perittäväån nähden?"
Lakimääräisellä perillisellä on sijaantulija. Sijaantulo lakkaa setien, enojen ja tätien kohdalla, eli serkut eivät enää peri. Testamentin osalta sijaantulo on rajoitettu, ja sijaantuloa sovelletaan vain jos sijaantulijallakin olisi ollut oikeus periä testaattori.
Lakiosan osalta sijaantulo on vain rintaperillisillä. Oikeus lakiosaan on vain perimysasemassa olevalla rintaperillisellä.
Eli ymmärrän tästä, että leskellä (y) ei ole lapsia, mutta hänen kuoltuaan voivat edesmenneen henkilön (x) rintaperilliset edelleen vaatia lakiosaa jäljellä olevasta perinnöstä - kunhan se ei ole sama osuus, jonka he ovat jo aiemmin saaneet.
Tuo on loppuosaltaan kyllä aivan satua. Mitään vaadittavaa ei ole tietenkään leskeltä lakiosana hänen perinnöstään. Kaikki leskellä nyt on hänen omaansa.
Lakiosaa on vaadittava 6 kk sisällä siitä, kun testamentti on annettu todisteellisesti tiedoksi. Sen jälkeen oikeus asiaan on mennyt.
Vain rintaperillisinä eli yhteisinä lapsina voisivat vaatia lakiosaa. Nyt eivät tietenkään voi vaatia enään yhtään mitään.
Kenellä on oikeus lakiosavaateeseen?
Lawetorderin mukaan serkuilla ja sitä kaukaisemmilla sukulaisilla on oikeus lakiosaan.
Lawetorderiin voi kirjoittajana luottaa saman verran kuin rusakkoon puutarhan vartijana.
Rintaperillisillä on oikeus lakiosaan.
Naapurin Väinöllä ja puolison aiemmilla lapsilla ei ole oikeutta lakiosaan.
"Onko tosiaan aiemmin kuolleen x:n rintaperillisillä oikeus vaatia jotain y:n jäämistöstä"
Kyllä. X:n lapset ovat Y:n toissijaisia perillisiä (ks. PK 3 luku), koska Y on kuollut ilman omia lapsia, eli hänellä ei ollut kuollessaan rintaperillisiä. Y:n jäämistö jaetaan lähtökohdittain kahteen osaan, josta puolet jaetaan hänen edellä mainituille toissijaisille perillisille ja toinen puolet hänen oman sukunsa perillisille (ts. Y:n vanhemmille, sedille ja tädeille riippuen, keitä on elossa Y:n kuollessa).
Y ei voi tehdä testamenttia siitä omaisuudestaan, jonka saanut lakimäärisesti X:ltä tämän perintönä. Testamentilla X:ltä saatu omaisuus voi olla erilaisessa asemessa riippuen X:n laatiman testamentin sisällöstä.
Ikävä kyllä et lukenut aloitusta ja annoit nyt jälkikäteen väärää tietoa tähän tapaukseen.
Puolison lapset ovat jo saaneet oman osuutensa tämän kuollessa.
Lapseton leski elää omaa elämäänsä ja määrää omasta omaisuudestaan haluamallaan tavalla.
"Hänen kuollessaan uusi puoliso y saa hänen omaisuudestaan osan tasinkona ja myös testamentilla."
Ositusperuste on syntynyt jo tuolloin testamentin lisäillä.
Onko rintaperillisellä oikeus jäämistön lakiosaan?
Varmaan olisi normaalisti, jos sellainen olisi.
Tässä leskellä ei ole yhtään rintaperillistä.
Kaarenbaarissa istuutunut moni onnenonkija alppimaahan asti.