Yhdysvaltalainen toimittaja Joe Sacco vieraili palestiinalaisalueilla ensimmäisen Intifadan aikana vuosina 1991–92. Kokemustensa pohjalta hän kirjoitti ja piirsi järkälemäisen sarjakuva-albumin Palestiina (WSOY 2004). Se kuvaa alueen tapahtumia tuolta ajalta. Lukijalle piirretään kuva konfliktista, jossa molemmat osapuolet ovat häviäjiä ja voittajia on vaikea löytää.
Erityisen vaikuttavaksi teoksen tekee sen henkilökohtainen kosketus. Lehtien ja television uutisoimat kasvottomat massat muuttuvat yksilöiksi. Konfliktin traumaattiset tapahtumat kuvataan tavallisten palestiinalaisten kokemuksien ja tragedioiden kautta. Jos siis uutisointi turruttaa, Sacco auttaa muistamaan, että sivulliset käsivät aina eniten konflikteissa.
Piirrosjäljeltään albumi on kerrassaan kiinnostava. Ensisilmäykseltä yksinkertainen, jopa naivistinen jälki onkin äärettömän tarkasti työstettyä ja täynnä yksityiskohtia. Valitun tyylin ansiosta inhimilliset tunteet tulevat esille voimakkaammin. Tyylikeinona on käytetty myös perspektiivien elokuvamaista liioittelua, jonka avulla korostetaan tuntemuksia. Näin kuvaan mahtuu paljon enemmän viestejä kuin täydellisen fotorealistisella tyylillä olisi mahdollista.
Erityisen vaikuttavaksi teoksen tekee sen henkilökohtainen kosketus. Lehtien ja television uutisoimat kasvottomat massat muuttuvat yksilöiksi. Konfliktin traumaattiset tapahtumat kuvataan tavallisten palestiinalaisten kokemuksien ja tragedioiden kautta. Jos siis uutisointi turruttaa, Sacco auttaa muistamaan, että sivulliset käsivät aina eniten konflikteissa.
Piirrosjäljeltään albumi on kerrassaan kiinnostava. Ensisilmäykseltä yksinkertainen, jopa naivistinen jälki onkin äärettömän tarkasti työstettyä ja täynnä yksityiskohtia. Valitun tyylin ansiosta inhimilliset tunteet tulevat esille voimakkaammin. Tyylikeinona on käytetty myös perspektiivien elokuvamaista liioittelua, jonka avulla korostetaan tuntemuksia. Näin kuvaan mahtuu paljon enemmän viestejä kuin täydellisen fotorealistisella tyylillä olisi mahdollista.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ostin kyseisen sarjakuvakirjan, kun se ilmestyi. Historiaan verrattuna Joe Saco piirroksissaan sortuu liikaa arabiretoriikan lumoihin. Joe Sacco kirjan takakannen esittelyn perusteella vieraili alueilla vain kaksi kuukautta. Ei anna täysin realistista käsitystä, eikä kuvaa ko. tilanteesta. Nykyisin Lähi-idän toimittajien ongelma on liian heikko historian -ja asiatuntemus Israel/Palestiina aiheen tapahtumista. Toimittajien ongelma on siinä, että he taipuvat liian herkästi retoriikan ja valhesäälin lumoihin, niin suomalainen, kuin muutkin toimittajat. PLO:n aivopesu vaikuttaa myös lännen mediassa, valitettavasti. Kyllä vanhat Tarzanit olivat parempia sarjakuvia.