Ei kannettu vesi kaivossa pysy tiesi jo vanha kansa

Miten yksinkertaisetkaan ihmiset eivät ymmärrä, että jos lahjoitat kaikki rahasi pois, niin itselle ei silloin tietenkään jää mitään.

Silloin on turha inistä, että ei saa leikata sitä, eikä saa tehdä tätä.

Joko nouset kapinaan tai pidä lärvin kiinni ja nielet.

Kannattaisi jakaa näissä vassari-, ym. ryhmissä, missä ÄO näyttää olevan 0

Suomi lahjoittaa vuosittain satoja miljoonia euroja kehitysapua (virallinen kehitysapu eli ODA), humanitaarista apua, EU-maksuja ja kansainvälisten järjestöjen tukea.

Viimeisen 20 vuoden aikana (n. 2005–2024) ODA-maksatukset ovat olleet yhteensä noin 18 miljardia euroa (vuosittain keskimäärin 800–1 500 miljoonaa euroa, riippuen vuodesta; esimerkiksi 2022: 1,54 mrd €, 2023: 1,47 mrd €).

Rahat menevät pääasiassa kahdenvälisesti (maille suoraan) tai monenkeskisesti (järjestöjen kautta).

Merkittävät summat (kymmeniä–satoja miljoonia vuodessa) suuntautuvat vain tiettyihin maihin ja suuriin kansainvälisiin järjestöihin. Pienempiä summia menee kriisialueille humanitaarisena apuna tai NGO:iden kautta. Tässä keskeisimmät vastaanottajat ja arviot määristä viimeisen 20 vuoden ajalta (perustuen Ulkoministeriön tilastoihin, OpenAid.fi-tietoihin ja OECD:n raportteihin).

1. EU (Euroopan unioni) – yksi suurimmista kokonaisuuksistaEU-budjetin osuus kehitysyhteistyössä (monenkeskinen ODA): 100–286 miljoonaa euroa vuodessa (esim. 2024e: 286,5 M€). Tämä on osa Suomen ODA:ta.

Koko nettomaksu EU-budjettiin (Suomi on nettomaksaja): Vuosittain tyypillisesti 300–970 miljoonaa euroa (esim. 2021: n. 970 M€, 2022–2023: n. 800–840 M€, 2024: 309 M€). Viimeisen 20 vuoden aikana kumulatiivisesti miljardeja euroja (vuosittain satoja miljoonia nettomaksua).

EU on suurin yksittäinen kanava.

2. YK (Yhdistyneet kansakunnat) ja sen järjestötMonenkeskinen tuki YK-järjestöille (UNICEF, UNFPA, UNHCR, UNDP jne.): 80–180 miljoonaa euroa vuodessa (esim. 2014–2024: keskimäärin 120–150 M€/vuosi).

Arvioidut jäsenmaksut (perusbudjetti): Noin 10–12 miljoonaa euroa vuodessa (Suomen osuus n. 0,4 %). Vapaaehtoiset tuet (humanitaarinen ja kehitys) ovat paljon suuremmat ja sisältyvät ODA:han.

YK on yksi keskeisimmistä kanavista humanitaariseen ja kehitysavun.

3. Maailmanpankki (erityisesti IDA) ja muut kehityspankitMaailmanpankki (IDA): 40–117 miljoonaa euroa vuodessa (esim. 2015: 117 M€, 2023: 113 M€).

Muut: Afrikan kehityspankki (AfDB) muutama miljoona, ympäristörahasto GEF jne. Yhteensä kymmeniä miljoonia vuodessa.

4. Ukraina – viime vuosien selvästi suurin yksittäinen maa

Kehitysyhteistyö ja humanitaarinen apu: Vuodesta 2021 lähtien ykkös vastaanottaja. Esim. 2021–2022: 58 M€/vuosi, 2023: 65 M€, 2024e: 34 M€ (ODA). Vuosille 2024–2028 vähintään 320 miljoonaa euroa kehitysyhteistyöohjelmaan (koulutus, energia, oikeusvaltio, jälleenrakennus). Lisäksi erillisiä tukia Maailmanpankin rahastoihin (esim. 35 M€ PEACE-rahastoon 2022–2025, 62 M€ Ukrainan ja Moldovan ohjelmaan). Kokonaistuki sodan alusta (2022–) satoja miljoonia euroa (kehitys + humanitaarinen).

Erilliset investointitukiohjelmat ja takaukset (Finnfund, Finnvera) tuhansia miljoonia.

5. Muut tärkeimmät maat (pitkäaikaiset kumppanit, joissa "paljon" eli 10–30+ M€/vuosi)Viimeisen 10–20 vuoden aikana (2017–2024 tiedot; aiemmin samankaltaiset trendit) suurimmat kahdenväliset vastaanottajat ODA:ssa ovat olleet kriisi- ja kehitysmaat.

Vuosittaiset maksut vaihtelevat, mutta top-maat:
Afganistan: Usein 19–31 M€/vuosi (huippu 2021: 30 M€).
Somalia: 15–27 M€/vuosi (huippu 2020–2022).
Etiopia: 15–28 M€/vuosi (pitkäaikainen kumppani).
Nepal: 12–20 M€/vuosi (vanhempi top-vastaanottaja).
Mosambik, Kenia, Tansania: 13–16 M€/vuosi kukin (Afrikan pitkäaikaiset kumppanit).
Muut satunnaiset isot: Myanmar, Syyria, Palestiinalaisalueet (kriisien mukaan).

Nämä maat ovat saaneet kymmeniä miljoonia vuosittain vuosikymmenten ajan. Muut maat saavat vain satunnaisia tai pieniä summia (humanitaarista apua kriiseissä, esim. kautta YK:n tai Punaisen Ristin).