Poijun asento

Kiitos, kaipasin näköjään vaan vahvistusta.

Suunnitelmissa oli rakentaa poiju ensitalven aikana.
Betonilla täytetty tynnyri oli kanssa mielessä...

Mutta mutta, mitäs nuo ns. suositukset painon kooksi ovat? Kuvittelin, että tynnyrilä olisi normaali 400-500kg uisteluvene pysynyt paikallaan.

Eikös tuo tynnyri paina vedessä vähäntäänkin sen parisataa kiloa?

Mutta joo, kysymäni piti siis, että mistä löydän jotain virallista ohjeistusta hommaan?

Pikkuvene kirjoitti:

Suunnitelmissa oli rakentaa poiju ensitalven aikana.
Betonilla täytetty tynnyri oli kanssa mielessä...

Mutta mutta, mitäs nuo ns. suositukset painon kooksi ovat? Kuvittelin, että tynnyrilä olisi normaali 400-500kg uisteluvene pysynyt paikallaan.

Eikös tuo tynnyri paina vedessä vähäntäänkin sen parisataa kiloa?

Mutta joo, kysymäni piti siis, että mistä löydän jotain virallista ohjeistusta hommaan?

Lue lisää

Vanha fysiikan laki sanoo...
"kappale kevenee vedessä sen verran, mitä sen syrjäyttämä vesimäärä on"...

Tää noin ylimalkaan sanottuna tarkoittaa, että tynnyri kevenee n. 210 kiloa siitä mitä se maalla painaa.

Keveys/paino kirjoitti:

Vanha fysiikan laki sanoo...
"kappale kevenee vedessä sen verran, mitä sen syrjäyttämä vesimäärä on"...

Tää noin ylimalkaan sanottuna tarkoittaa, että tynnyri kevenee n. 210 kiloa siitä mitä se maalla painaa.

Lue lisää

Vanha kunnon Archimedes. Jotain hyötyä koulun fysiikastakin :))

Keveys/paino kirjoitti:

Vanha fysiikan laki sanoo...
"kappale kevenee vedessä sen verran, mitä sen syrjäyttämä vesimäärä on"...

Tää noin ylimalkaan sanottuna tarkoittaa, että tynnyri kevenee n. 210 kiloa siitä mitä se maalla painaa.

Lue lisää

Ja kun betonin ominaispaino liikuu jossakin 2.5-3.0 paikkeilla laadusta riippuen niin tynnyri painaa vedessä 2.75x200-210kg=340kg

Eli siis se kysymys oli, että paljonko sitä painoa siellä vedessä tarvitaan, että tollanen pikkuvene pysyy kovallakin tuulella paikallaan.

McGraw-Hill Encyclopedia of Science and Technology. "Volume generally assumed for the density of hardened concrete is 150 lb./ft3. (2400 kg/m3)"

Meriveden tiheys 1.05 kg/dm3.

eli vedessä 200*(2.4-1.05)= 270 kg (paino vedessä)

Ankkurin suositus (katsastuspaino) on L B D eli pituus(m) leveys(m) paino(tonni) mikä esim tyypilliselle 30 jalkaiselle purjeveneelle antaa tulokseksi 15 kg. Ja sillä pysyy. Onhan 15 kg hieman kevyempi kuin 270 kg?

Mistä ihmeen suosituksista puhut? Voisitko antaa jotain kirjallisuusviitteitä? Mitä itse suosittelet poijupainoksi? Omakotitalo täytettynä valuraudalla? (raudan tiheys 7.65 kg/dm3, graniitin 3.5 kg/dm3... jos haluat tehdä jotain asiallisia laskelmia höpötyksen sijasta!)

PS. Jos tynnyri olisi täytetty kevytbetonilla (tiheys 1750 kg/m3) se painaisi "ainoastaan" 140 kg vedessä. Sekin riittää melko suurelle veneelle.

kaikki on suhteellista kirjoitti:

McGraw-Hill Encyclopedia of Science and Technology. "Volume generally assumed for the density of hardened concrete is 150 lb./ft3. (2400 kg/m3)"

Meriveden tiheys 1.05 kg/dm3.

eli vedessä 200*(2.4-1.05)= 270 kg (paino vedessä)

Ankkurin suositus (katsastuspaino) on L B D eli pituus(m) leveys(m) paino(tonni) mikä esim tyypilliselle 30 jalkaiselle purjeveneelle antaa tulokseksi 15 kg. Ja sillä pysyy. Onhan 15 kg hieman kevyempi kuin 270 kg?

Mistä ihmeen suosituksista puhut? Voisitko antaa jotain kirjallisuusviitteitä? Mitä itse suosittelet poijupainoksi? Omakotitalo täytettynä valuraudalla? (raudan tiheys 7.65 kg/dm3, graniitin 3.5 kg/dm3... jos haluat tehdä jotain asiallisia laskelmia höpötyksen sijasta!)

PS. Jos tynnyri olisi täytetty kevytbetonilla (tiheys 1750 kg/m3) se painaisi "ainoastaan" 140 kg vedessä. Sekin riittää melko suurelle veneelle.

Lue lisää

Poijupainojen suosituksia voi tiirailla vaikka vakuutusyhtiöiden "Veneen kiinnittäminen" (tai "Veneen kiinnitys" en muista varmasti) -vihkosesta. Vihkosta ei ole tässä nyt käsillä, mutta vakuutusyhtiöstä varmasti saa. Omani on venemessuilta. Pohdin myös betonitäytteistä tynnyriä, mutta ohjeistus tyrmäsi sen. Jos mukana on paljon rautaa tai isoja kiviä (siten, että eivät kuitenkaan koske reunoja), niin tiheys suurenee ja paino vedessä on siten suurempi. Voi myös kysyä Marinetekistä tai vastaavasta poijuja asentavasta liikkeestä. Heidän minimibetonipainot ovat muistaakseni 800 kg ilmassa. Siitä voi sitten laskea, että tynnyri on liian pieni, vaikke tosin kovinkaan paljon. Pienelle veneelle suojaisessa paikassa voi riittää, mutta siis suosituksia pienempi kuitenkin. Ankkurin pito perustuu sen muotoon ja siihen, että veto on aina samaan suuntaan. Tynnyri ei varmasti tartu kiinni, ellei sitä jotenkin avusta...

kaikki on suhteellista kirjoitti:

McGraw-Hill Encyclopedia of Science and Technology. "Volume generally assumed for the density of hardened concrete is 150 lb./ft3. (2400 kg/m3)"

Meriveden tiheys 1.05 kg/dm3.

eli vedessä 200*(2.4-1.05)= 270 kg (paino vedessä)

Ankkurin suositus (katsastuspaino) on L B D eli pituus(m) leveys(m) paino(tonni) mikä esim tyypilliselle 30 jalkaiselle purjeveneelle antaa tulokseksi 15 kg. Ja sillä pysyy. Onhan 15 kg hieman kevyempi kuin 270 kg?

Mistä ihmeen suosituksista puhut? Voisitko antaa jotain kirjallisuusviitteitä? Mitä itse suosittelet poijupainoksi? Omakotitalo täytettynä valuraudalla? (raudan tiheys 7.65 kg/dm3, graniitin 3.5 kg/dm3... jos haluat tehdä jotain asiallisia laskelmia höpötyksen sijasta!)

PS. Jos tynnyri olisi täytetty kevytbetonilla (tiheys 1750 kg/m3) se painaisi "ainoastaan" 140 kg vedessä. Sekin riittää melko suurelle veneelle.

Lue lisää

Nyt ei kyllä kannata sekoittaa tuota katsastussääntöjen laskukaavaa ankkuripainolle tähän tynnyrin painoon. Ankkurin pito-ominaisuudet perustuvat lähinnä ankkurin muotoon ja kykyyn kaivautua pohjaan - ankkurin paino edesauttaa tietty kaivautumista.

Pyöreä tynnyri ei pahemmin pohjaan kaivaudu (ellei pohja ole TODELLA pehmeää mutaa ;) Tynnyri kannattaakin lävistää jollain harjateräksen tms. pätkillä. Suuntaa-antavia painosuosituksia voi katsoa esim. A-laiturien mittataulukosta http://www.a-laiturit.fi/Mittataulukko.htm

Hapa kirjoitti:

Nyt ei kyllä kannata sekoittaa tuota katsastussääntöjen laskukaavaa ankkuripainolle tähän tynnyrin painoon. Ankkurin pito-ominaisuudet perustuvat lähinnä ankkurin muotoon ja kykyyn kaivautua pohjaan - ankkurin paino edesauttaa tietty kaivautumista.

Pyöreä tynnyri ei pahemmin pohjaan kaivaudu (ellei pohja ole TODELLA pehmeää mutaa ;) Tynnyri kannattaakin lävistää jollain harjateräksen tms. pätkillä. Suuntaa-antavia painosuosituksia voi katsoa esim. A-laiturien mittataulukosta http://www.a-laiturit.fi/Mittataulukko.htm

Lue lisää

Tuo linkkisi antaa suosituksia laiturin kiinnityksistä, ei veneen!

Betoniponttoonin paino on tyypillisesti 10-40 tonnia (troolarin paino) ja sen on kestettävä rasitus vaikka tuuli tulisi suoraan sivusta (päinvastoin kuin vene joka poijussa on aina keula tuulta päin). Lisäksi kovin suurta liikettä ei ole suositeltavaa.

Vastauksellasi kerroit aika paljon tietämisestäsi. Kerropa nyt vielä mikä se oikea poijupaini olisi?

(idiootti)

sekoita asioita kirjoitti:

Tuo linkkisi antaa suosituksia laiturin kiinnityksistä, ei veneen!

Betoniponttoonin paino on tyypillisesti 10-40 tonnia (troolarin paino) ja sen on kestettävä rasitus vaikka tuuli tulisi suoraan sivusta (päinvastoin kuin vene joka poijussa on aina keula tuulta päin). Lisäksi kovin suurta liikettä ei ole suositeltavaa.

Vastauksellasi kerroit aika paljon tietämisestäsi. Kerropa nyt vielä mikä se oikea poijupaini olisi?

(idiootti)

Lue lisää

Kyllä tuo A-laitureitten mitoitustaulukko on nimeomaan poijulle. 800 kg ilmassa on siis suositus.

Hasse kirjoitti:

Poijupainojen suosituksia voi tiirailla vaikka vakuutusyhtiöiden "Veneen kiinnittäminen" (tai "Veneen kiinnitys" en muista varmasti) -vihkosesta. Vihkosta ei ole tässä nyt käsillä, mutta vakuutusyhtiöstä varmasti saa. Omani on venemessuilta. Pohdin myös betonitäytteistä tynnyriä, mutta ohjeistus tyrmäsi sen. Jos mukana on paljon rautaa tai isoja kiviä (siten, että eivät kuitenkaan koske reunoja), niin tiheys suurenee ja paino vedessä on siten suurempi. Voi myös kysyä Marinetekistä tai vastaavasta poijuja asentavasta liikkeestä. Heidän minimibetonipainot ovat muistaakseni 800 kg ilmassa. Siitä voi sitten laskea, että tynnyri on liian pieni, vaikke tosin kovinkaan paljon. Pienelle veneelle suojaisessa paikassa voi riittää, mutta siis suosituksia pienempi kuitenkin. Ankkurin pito perustuu sen muotoon ja siihen, että veto on aina samaan suuntaan. Tynnyri ei varmasti tartu kiinni, ellei sitä jotenkin avusta...

Lue lisää

Suositukset 800 kg ilmassa...? Mistä keksit nämä jutut? Laske hieman minkä kokoinen murikka se olisi! Kesämökille!

Teit aika tyhmän kommentin. Se voidaan unohtaa. Pääasia on että et johda ihmisiä harhaan typeryyksilläsi. Kyllä se 200l tynnyri pitää veneen kuin veneen paikoillaan.

kohtalon lapsi kirjoitti:

Suositukset 800 kg ilmassa...? Mistä keksit nämä jutut? Laske hieman minkä kokoinen murikka se olisi! Kesämökille!

Teit aika tyhmän kommentin. Se voidaan unohtaa. Pääasia on että et johda ihmisiä harhaan typeryyksilläsi. Kyllä se 200l tynnyri pitää veneen kuin veneen paikoillaan.

Lue lisää

Jos tuntuu siltä, että 800 kg ilmassa on liian iso paino sinulle, niin pane sitten pienempi. Kerroin vain vakuutusyhtiöiden ja näköjään myös A-laiturit oy:n suosituksen. Kukin tekee itse päätöksensä. 100 000 euron ja 6 tn veneen voi varmasti kiinnittää 2 kg naara-ankkurilla, mutta vakuutusyhtiöt sitä eivät suosittele. Turvatyynykin on turha varuste suurimmassa osassa autoista. Harva sitäkään tarvitsee. En minä ketään harhaan johda. Vaikka haluatkin panna poijullesi pienemmän painon, niin älä väitä, että suositukseni on väärä. Siitä on sentään kirjallista dataa tässäkin keskustelussa ja A-laiturit varmasti vahvistavat tiedon.

Sanoisin, että tyhmä on se, joka kiinnittää veneensä huonosti, mutta vielä tyhmempi on se, joka ei usko asiasta annettua suositusta. Kaikkein tyhmin on kuitenkin se, joka väittää, että suositus on huono ilman mitään laskelmia tai tutkimuksia. Tee niin kuin haluat. Muille suosittelen edelleen suositusten mukaista kiinnitystä.

kaikki on suhteellista kirjoitti:

McGraw-Hill Encyclopedia of Science and Technology. "Volume generally assumed for the density of hardened concrete is 150 lb./ft3. (2400 kg/m3)"

Meriveden tiheys 1.05 kg/dm3.

eli vedessä 200*(2.4-1.05)= 270 kg (paino vedessä)

Ankkurin suositus (katsastuspaino) on L B D eli pituus(m) leveys(m) paino(tonni) mikä esim tyypilliselle 30 jalkaiselle purjeveneelle antaa tulokseksi 15 kg. Ja sillä pysyy. Onhan 15 kg hieman kevyempi kuin 270 kg?

Mistä ihmeen suosituksista puhut? Voisitko antaa jotain kirjallisuusviitteitä? Mitä itse suosittelet poijupainoksi? Omakotitalo täytettynä valuraudalla? (raudan tiheys 7.65 kg/dm3, graniitin 3.5 kg/dm3... jos haluat tehdä jotain asiallisia laskelmia höpötyksen sijasta!)

PS. Jos tynnyri olisi täytetty kevytbetonilla (tiheys 1750 kg/m3) se painaisi "ainoastaan" 140 kg vedessä. Sekin riittää melko suurelle veneelle.

Lue lisää

No, ei se vesi noin tiheätä ole, ei edes valtamerissä...

kohtalon lapsi kirjoitti:

Suositukset 800 kg ilmassa...? Mistä keksit nämä jutut? Laske hieman minkä kokoinen murikka se olisi! Kesämökille!

Teit aika tyhmän kommentin. Se voidaan unohtaa. Pääasia on että et johda ihmisiä harhaan typeryyksilläsi. Kyllä se 200l tynnyri pitää veneen kuin veneen paikoillaan.

Lue lisää

Älkää nyt hyvät ihmiset lähtekö pelleilemään tynnyriankkureilla (jollette ole pikkujärvellä, ja kyseessä on kanootti).

- 17 jalan paatti tarvitsee 500kg VEDESSÄ
- 36 jalan paatti tarvitsee 2000kg VEDESSÄ

200kg:llä pysyy kunnon tuulessa ja aallokossa ehkä radio-ohjatta paatti...

Betonille paino vedessä on 0.55 x paino ilmassa, ja vaikkapa garniitille 0.64 x paino ilmassa.

Jake kirjoitti:

Älkää nyt hyvät ihmiset lähtekö pelleilemään tynnyriankkureilla (jollette ole pikkujärvellä, ja kyseessä on kanootti).

- 17 jalan paatti tarvitsee 500kg VEDESSÄ
- 36 jalan paatti tarvitsee 2000kg VEDESSÄ

200kg:llä pysyy kunnon tuulessa ja aallokossa ehkä radio-ohjatta paatti...

Betonille paino vedessä on 0.55 x paino ilmassa, ja vaikkapa garniitille 0.64 x paino ilmassa.

Lue lisää

Lisätäkseni vielä tähän että systeemihän on tasan niin kestävä kuin sen heikoin lenkki. Tarkoitan siis sitä että vaikka upotatte pari tonnia tavaraa sinne hiekkamutiin, joka tasan varmaan pitää, niin hankkikaa myös muut kiinnitysvälineet sen mukaan. Vanhat ja kuluneet köydet eivät kestä sen paremmin kuin piilteeman sakkelitkaan, tuskinpa ne veneen knaapitkaan nyt niin lujassa on, tietty laatuveneessä on... Kiinnitysköysiin ehdottomasti laitettava jokin vaimentava kumi/jousi ottamaan pistekuorma pois...

Pena kirjoitti:

No, ei se vesi noin tiheätä ole, ei edes valtamerissä...

"Density and Weight." Compton's Interactive Encyclopedia. Copyright © 1994, 1995, 1996, 1997 The Learning Company, Inc. "Seawater is usually some 3.5 percent heavier than fresh water because it contains about 35 pounds of salts in each 1,000 pounds of water" 1035 kg/m3.

Pyöristettynä kahteen desimaaliin: 1.05 kg/dm3. Itämeren vähäsuolisessa vedessä tiheys on pienempi, järvillä vielä pienempi 1.0 kg/dm3. Raskaan veden, deuteriumin, tiheys on 1.11 kg/dm3.

Riippumatta mikä näistä tiheyksistä käyttää, laskentani lopputulos olisi suurin pirtein sama (voit itse kokeilla jos laskutaitosi on parempi kuin sinun suhtellisuustajuusi)

"Ajatteleminen ei ole kielletty!"

Jake kirjoitti:

Älkää nyt hyvät ihmiset lähtekö pelleilemään tynnyriankkureilla (jollette ole pikkujärvellä, ja kyseessä on kanootti).

- 17 jalan paatti tarvitsee 500kg VEDESSÄ
- 36 jalan paatti tarvitsee 2000kg VEDESSÄ

200kg:llä pysyy kunnon tuulessa ja aallokossa ehkä radio-ohjatta paatti...

Betonille paino vedessä on 0.55 x paino ilmassa, ja vaikkapa garniitille 0.64 x paino ilmassa.

Lue lisää

"36 jalkainen tarvitsee 2000 kg..."

...eli sinä väität pokkana että tuollainen vene (oma paino n 6-7 t) tarvitsee 8 kpl betonitäytteistä tynnyriä pysyäkseen paikalla?!?

Hei halloo!!

"Pyörä pyörii mutta hamsteri on kuollut!"

järkeä kirjoitti:

"36 jalkainen tarvitsee 2000 kg..."

...eli sinä väität pokkana että tuollainen vene (oma paino n 6-7 t) tarvitsee 8 kpl betonitäytteistä tynnyriä pysyäkseen paikalla?!?

Hei halloo!!

"Pyörä pyörii mutta hamsteri on kuollut!"

Lue lisää

Jos et oikeaa tieto usko, niin mene muualle urputtamaan. Jos kyseessä on pelkkä paino (eli ei ankkurimallinen paino), niin 36 jalkainen paatti vaatii kyllä tuon 2 tonnia.

Ehkä pieni esimerkki valottaa vähätietoisellekin asiaa: 2 tonnia vastaa 36 jalkaisessa paatissa syväydessä alle 15 cm. Eli, aika pieni aalto jaksaa nykäistä 2 tonnia meren pohjasta. Kun mukana on poiju, kentti ja köysi tuomassa joustoa, niin 2 t sitten käytännössä riittää.

Jos kyseessä on ankkurimainen paino, jossa on myös mekaanista pitoa, niin valmistajalta löytyy mitoitusohje. Sillloin alle 2 t riittää.

Tämä on hyvä esimerkki siitä, miksi nykyisen tapahtuu niin paljon veneonnettomuuksia: meren voimaa eivät aloittelijat ymmärrä.

nussimista kirjoitti:

"Density and Weight." Compton's Interactive Encyclopedia. Copyright © 1994, 1995, 1996, 1997 The Learning Company, Inc. "Seawater is usually some 3.5 percent heavier than fresh water because it contains about 35 pounds of salts in each 1,000 pounds of water" 1035 kg/m3.

Pyöristettynä kahteen desimaaliin: 1.05 kg/dm3. Itämeren vähäsuolisessa vedessä tiheys on pienempi, järvillä vielä pienempi 1.0 kg/dm3. Raskaan veden, deuteriumin, tiheys on 1.11 kg/dm3.

Riippumatta mikä näistä tiheyksistä käyttää, laskentani lopputulos olisi suurin pirtein sama (voit itse kokeilla jos laskutaitosi on parempi kuin sinun suhtellisuustajuusi)

"Ajatteleminen ei ole kielletty!"

Lue lisää

Kyllä sitä kirjoja on luettu, mutta pyöristää et osaa, jos 1.035 -> 1.05.

nussimista kirjoitti:

"Density and Weight." Compton's Interactive Encyclopedia. Copyright © 1994, 1995, 1996, 1997 The Learning Company, Inc. "Seawater is usually some 3.5 percent heavier than fresh water because it contains about 35 pounds of salts in each 1,000 pounds of water" 1035 kg/m3.

Pyöristettynä kahteen desimaaliin: 1.05 kg/dm3. Itämeren vähäsuolisessa vedessä tiheys on pienempi, järvillä vielä pienempi 1.0 kg/dm3. Raskaan veden, deuteriumin, tiheys on 1.11 kg/dm3.

Riippumatta mikä näistä tiheyksistä käyttää, laskentani lopputulos olisi suurin pirtein sama (voit itse kokeilla jos laskutaitosi on parempi kuin sinun suhtellisuustajuusi)

"Ajatteleminen ei ole kielletty!"

Lue lisää

Miten painavaa on sitten tritiumvesi?

Anyway, meriveden tiheys laskelmissa (esim. laivojen vakavuuslaskelmat) on 1.025. Itämerellä käytetään 1.005. Tuo sinun kirjasi, joka väittää, että meriveden tiheys on 1035 kg/dm3 on väärässä (vai keksitkö tuon itse?).

Merivedessä on 3.5% suolaa (valtameret), mutta tiheydeksi on meren pinnalla 1.025-1.027 ja syvällä 1.028.

Pyöristysvirheesi jo mainittiinkin aiemmin.

Milla kirjoitti:

Kyllä sitä kirjoja on luettu, mutta pyöristää et osaa, jos 1.035 -> 1.05.

1.035 pyristettynä kahteen desimaaliin on 1.04.

tiheys paino vedessä (kg)
1.000 280
1.035 273
1.050 270

eli ero suurimman ja pienimmän arvon välillä on 3.7 % (eli sillä ei ole mitään seksuaallista merkitystä). Paljon tärkeämpi olisi huomioida miten paljon armeerausrautaa on tynnyrissä, onko betonissa täytekiviä (raskaampia kuin betoni) tynnyrin omaa painoa jne.

Lisäksi oikealla poijun tilavuudella ja kettingin painolla on vielä paljon suurempi vaikutus, koska ne vähentävät poijupanon kohdistuvat voimat 1/10 - 1/1000. Tärkeätä on myös vedensyvyyden ja kettingin pituuden/painon välinen suhde, jotta suoraa vetoa ei pääsisi syntymään. Joku idiootti jutteli poijuköydestä, jos hän tarkoitti poijun ja poijupainon välistä yhteyttä, unohtakaa se: Kettingin oma paino toimii vaimentajana, tekokuituköysi (vaikka muuten kestäisi) ei vaimenna mitään ja ensimmäinen jää leikkaa sen poikki välittömästi!)

Totta on että tynnyri ei ole paras muoto poijupainolle koska se ei välttämättä kaivaudu kovin syvälle pohjaan. Lisäksi sinne jää helposti hankaavia reunoja kun se makaa kyljellään pohjassa.

Pursiseuraat (ainakin Etelä-Suomessa) käyttävät betonilaattoja 1m * 1m * 0.2m eli tilavuudeltaan 200 l (sama kuin tämä kuuluisa betonitynnyri). Myös redillä makaaville veneille. Vaikka niissä olisi käytetty reippaasti armerausrautaa (mikä on kallista), ei niiden paino kuitenkaan 400 kg millään voidaan ylittää (betonivalu ei onnistuisi). Ja vaikka nämä laatat olisivat kokonaan valuraudasta (mitä ne eivät ole), ne painaisivat maks. 1.5 tonnia. Ja niiden katsotaan riittävän veneelle kuin veneelle, koosta riippumatta! Täällä ehdotetaan 2000 kg pikkupaatille! (Kuin käyttäisi kolme k-mia päällekkäin, varmuuden välttämiseksi!)

Ruotsissa myydään erikoisvalmisteisia poijupainoja (P-Ring). Suurin koko mitä myydään on 70 kg, suuremmille ei ole markkinoita (vaikka venekoko Ruotsissa on hieman toista luokkaa kuin meillä!)

Tiedoksi: Minulla on monta vuotta ollut epämääräinen teräsrakenne (romuttamosta, vanha vintturi?). Paino alla 200 kg, koska kaksi miestä pystyy sen liikuttamaan laiturilla. 40 jalkainen purjevene kiinni 5 vuotta, ei ole liikahtanut senttiäkään.

Purjehduskokemusta?: >40 vuotta, ylittänyt atlantin 2 x, suomenmestaruuksia, venesuunnittelija, veneenrakentaja, valmentaja ym.

Joskus tuntuu hyvältä huomata että ainakin järvisuomalaiset ja lapphalaiset ovat tyhmempiä kuin minä! Tai ainakin luulevat olevansa! Tulkhaa Helsinkiin hakemaan töitä!

oikeassa kirjoitti:

1.035 pyristettynä kahteen desimaaliin on 1.04.

tiheys paino vedessä (kg)
1.000 280
1.035 273
1.050 270

eli ero suurimman ja pienimmän arvon välillä on 3.7 % (eli sillä ei ole mitään seksuaallista merkitystä). Paljon tärkeämpi olisi huomioida miten paljon armeerausrautaa on tynnyrissä, onko betonissa täytekiviä (raskaampia kuin betoni) tynnyrin omaa painoa jne.

Lisäksi oikealla poijun tilavuudella ja kettingin painolla on vielä paljon suurempi vaikutus, koska ne vähentävät poijupanon kohdistuvat voimat 1/10 - 1/1000. Tärkeätä on myös vedensyvyyden ja kettingin pituuden/painon välinen suhde, jotta suoraa vetoa ei pääsisi syntymään. Joku idiootti jutteli poijuköydestä, jos hän tarkoitti poijun ja poijupainon välistä yhteyttä, unohtakaa se: Kettingin oma paino toimii vaimentajana, tekokuituköysi (vaikka muuten kestäisi) ei vaimenna mitään ja ensimmäinen jää leikkaa sen poikki välittömästi!)

Totta on että tynnyri ei ole paras muoto poijupainolle koska se ei välttämättä kaivaudu kovin syvälle pohjaan. Lisäksi sinne jää helposti hankaavia reunoja kun se makaa kyljellään pohjassa.

Pursiseuraat (ainakin Etelä-Suomessa) käyttävät betonilaattoja 1m * 1m * 0.2m eli tilavuudeltaan 200 l (sama kuin tämä kuuluisa betonitynnyri). Myös redillä makaaville veneille. Vaikka niissä olisi käytetty reippaasti armerausrautaa (mikä on kallista), ei niiden paino kuitenkaan 400 kg millään voidaan ylittää (betonivalu ei onnistuisi). Ja vaikka nämä laatat olisivat kokonaan valuraudasta (mitä ne eivät ole), ne painaisivat maks. 1.5 tonnia. Ja niiden katsotaan riittävän veneelle kuin veneelle, koosta riippumatta! Täällä ehdotetaan 2000 kg pikkupaatille! (Kuin käyttäisi kolme k-mia päällekkäin, varmuuden välttämiseksi!)

Ruotsissa myydään erikoisvalmisteisia poijupainoja (P-Ring). Suurin koko mitä myydään on 70 kg, suuremmille ei ole markkinoita (vaikka venekoko Ruotsissa on hieman toista luokkaa kuin meillä!)

Tiedoksi: Minulla on monta vuotta ollut epämääräinen teräsrakenne (romuttamosta, vanha vintturi?). Paino alla 200 kg, koska kaksi miestä pystyy sen liikuttamaan laiturilla. 40 jalkainen purjevene kiinni 5 vuotta, ei ole liikahtanut senttiäkään.

Purjehduskokemusta?: >40 vuotta, ylittänyt atlantin 2 x, suomenmestaruuksia, venesuunnittelija, veneenrakentaja, valmentaja ym.

Joskus tuntuu hyvältä huomata että ainakin järvisuomalaiset ja lapphalaiset ovat tyhmempiä kuin minä! Tai ainakin luulevat olevansa! Tulkhaa Helsinkiin hakemaan töitä!

Lue lisää

Kyllä tuo aiemmin mainittu 2000 kg on oikea paino 36 jalkaiselle paatille, JOS kyseessä on:

a) ns. "deadweight" paino, eli ei mikään ankkuri
b) poiju on paikassa missä vene pyörii poijussa
c) olosuhteet ovat välillä kovat (aallokko, virtaus, tuuli, myrskyt)

Eli missään pursiseuran rannassa tuollaista ei tarvita (Suomessa), kun on toinen pää kiinni ja vene suhteellisen suojassa.

Eri asia on, kun menet maailman merille. Tuolla kokemuksella olet ollut kiinni yli 2000 kg:n poijupainossa, et vain tunnu sitä ymmärtävän. Oma häkkyräsi on kuin ankkuri, ja pitää sopivassa pohjassa Suomessa, sehän on selvä. Muista, että aina syysmyrskyissä Suomessakin poijut pettävät...

vesifysiikkaa kirjoitti:

Miten painavaa on sitten tritiumvesi?

Anyway, meriveden tiheys laskelmissa (esim. laivojen vakavuuslaskelmat) on 1.025. Itämerellä käytetään 1.005. Tuo sinun kirjasi, joka väittää, että meriveden tiheys on 1035 kg/dm3 on väärässä (vai keksitkö tuon itse?).

Merivedessä on 3.5% suolaa (valtameret), mutta tiheydeksi on meren pinnalla 1.025-1.027 ja syvällä 1.028.

Pyöristysvirheesi jo mainittiinkin aiemmin.

Lue lisää

...asiallinen kirjallisuusviite, helposti tarkistettavissa. Miten paljon huumeita olet vetänyt jos kuvittelet maailman merien koostuvan harvinaisesta isotooppista tritiumistaa?

Vaikka näin olisi, se ei vaikuta laskelmieni lopputulokseen mitenkään, mutta siitä ei ilmeisesti nyt ole kysymyskään?

Jos olet pyrkimässä tekniikan alalle, vaihda linjaa ennen kuin teet maamme elinkeinoelämälle jotain suurempaa vahinkoa!

"Sankta Simpicitas!"

Janne kirjoitti:

Kyllä tuo aiemmin mainittu 2000 kg on oikea paino 36 jalkaiselle paatille, JOS kyseessä on:

a) ns. "deadweight" paino, eli ei mikään ankkuri
b) poiju on paikassa missä vene pyörii poijussa
c) olosuhteet ovat välillä kovat (aallokko, virtaus, tuuli, myrskyt)

Eli missään pursiseuran rannassa tuollaista ei tarvita (Suomessa), kun on toinen pää kiinni ja vene suhteellisen suojassa.

Eri asia on, kun menet maailman merille. Tuolla kokemuksella olet ollut kiinni yli 2000 kg:n poijupainossa, et vain tunnu sitä ymmärtävän. Oma häkkyräsi on kuin ankkuri, ja pitää sopivassa pohjassa Suomessa, sehän on selvä. Muista, että aina syysmyrskyissä Suomessakin poijut pettävät...

Lue lisää

...Sukeltajana voin kertoa että kaikki vähänkin suojassa olevat merenpohjat ovat mudan peitossa. Minne te kuvittelette että miljardien vuosien saatossa tipahtaneet lehdet ym ovat joutuneet?

...Dead weight tarkoittaa painoa ilmassa. Ei tämä verbaalierotiikalla parane. Puhetta vaan, pikkumies kun ei seiso!

...Kertokaa minulle missä itämerellä virtaus on yli 0.5 solmua?

Kyllähän Pentland Firth:isää varmasti tarvittaisi tuollaista kahden tonnin painoa kun vuorovesivirtaus ylittää 10 solmua, mutta ei edes skotit ole niin hulluja että ne yrittävät ankkuroida veneensä tuollaiseen paikkaan!

Kirjoitan näitä asiallisia vastuksia koska olen kiinnostunut näkemään miten helvetin tyhmiä ihmisiä tällä palstalla liikkuu.

("mikä on ero tyhmän ja helvetin tyhmän välillä?!?")

Pena kirjoitti:

Jos et oikeaa tieto usko, niin mene muualle urputtamaan. Jos kyseessä on pelkkä paino (eli ei ankkurimallinen paino), niin 36 jalkainen paatti vaatii kyllä tuon 2 tonnia.

Ehkä pieni esimerkki valottaa vähätietoisellekin asiaa: 2 tonnia vastaa 36 jalkaisessa paatissa syväydessä alle 15 cm. Eli, aika pieni aalto jaksaa nykäistä 2 tonnia meren pohjasta. Kun mukana on poiju, kentti ja köysi tuomassa joustoa, niin 2 t sitten käytännössä riittää.

Jos kyseessä on ankkurimainen paino, jossa on myös mekaanista pitoa, niin valmistajalta löytyy mitoitusohje. Sillloin alle 2 t riittää.

Tämä on hyvä esimerkki siitä, miksi nykyisen tapahtuu niin paljon veneonnettomuuksia: meren voimaa eivät aloittelijat ymmärrä.

Lue lisää

8 m, leveys 3.5, 1 cm vastaa karkeasti 140 kg.

15 cm vastaa täten 2.1 tonnia.

a) veneen on oltava kiinnitettynä sekä keulasta että perästä tiukoin köysin poijupainoon. Lisäksi aallonpituus täytyy olla yli 16 m (Tsunami?) Näinkö te kiinnitätte veneenne poijuun?

b) "mekaanista pitoa"? Lue fysiikkakirjasi uudelleen!

c) enhän minä ole se joka urputan täällä! Teidän vastaukset ovat ne huvittavat, niillä kun ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa!

sekoita asioita kirjoitti:

Tuo linkkisi antaa suosituksia laiturin kiinnityksistä, ei veneen!

Betoniponttoonin paino on tyypillisesti 10-40 tonnia (troolarin paino) ja sen on kestettävä rasitus vaikka tuuli tulisi suoraan sivusta (päinvastoin kuin vene joka poijussa on aina keula tuulta päin). Lisäksi kovin suurta liikettä ei ole suositeltavaa.

Vastauksellasi kerroit aika paljon tietämisestäsi. Kerropa nyt vielä mikä se oikea poijupaini olisi?

(idiootti)

Lue lisää

no sähän veneiljiä olet, jos saat kesämökkisi laiturissa veneen niin sidottua poijuun, että keula on poijussa ja aina tuuleenpäin....
yleensä meillä on ainakin tapana veneen perä kiinnittää poijuun ja keula laituriin/rantaan, ja tuulen suuntaan ei siltikään pysty oikein vaikuttamaan, että lähtisi saarta/mökkirantaa kääntelemään tuulen suunnan mukaan.....

hönttipäät kirjoitti:

...Sukeltajana voin kertoa että kaikki vähänkin suojassa olevat merenpohjat ovat mudan peitossa. Minne te kuvittelette että miljardien vuosien saatossa tipahtaneet lehdet ym ovat joutuneet?

...Dead weight tarkoittaa painoa ilmassa. Ei tämä verbaalierotiikalla parane. Puhetta vaan, pikkumies kun ei seiso!

...Kertokaa minulle missä itämerellä virtaus on yli 0.5 solmua?

Kyllähän Pentland Firth:isää varmasti tarvittaisi tuollaista kahden tonnin painoa kun vuorovesivirtaus ylittää 10 solmua, mutta ei edes skotit ole niin hulluja että ne yrittävät ankkuroida veneensä tuollaiseen paikkaan!

Kirjoitan näitä asiallisia vastuksia koska olen kiinnostunut näkemään miten helvetin tyhmiä ihmisiä tällä palstalla liikkuu.

("mikä on ero tyhmän ja helvetin tyhmän välillä?!?")

Lue lisää

...jota sinulla ei ole "kokemuksestasi" huolimatta.

Laivoista puhuttaessa "deadweight" on lastin ja varastojen paino, ja tietenkin ilmassa. Jollet tiedä termejä, älä käytä niitä. Tässä yhteydessä "deadweight paino" tarkoitti painoa, jolla ei ole mekaanista pito, vaan pito perustuu pelkkään painoon.

Tuo 36 jalkaa ja 2 t pitää kyllä paikkaansa (ei tietenkää Suomessa, sinun pikkusatamissasi, mutta maailman merillä, jossa "olet ollut useasti"), katso esim. ko. sataman määräyksistä:

http://www.harbormasters.org/rockport/mooring.shtml

keksittyä kirjoitti:

...asiallinen kirjallisuusviite, helposti tarkistettavissa. Miten paljon huumeita olet vetänyt jos kuvittelet maailman merien koostuvan harvinaisesta isotooppista tritiumistaa?

Vaikka näin olisi, se ei vaikuta laskelmieni lopputulokseen mitenkään, mutta siitä ei ilmeisesti nyt ole kysymyskään?

Jos olet pyrkimässä tekniikan alalle, vaihda linjaa ennen kuin teet maamme elinkeinoelämälle jotain suurempaa vahinkoa!

"Sankta Simpicitas!"

Lue lisää

No älä sitten usko kaikkea mitä luet! Lähteistäsi huolimatta meriveden tiheys on n. 1.025.

vesilinja kirjoitti:

8 m, leveys 3.5, 1 cm vastaa karkeasti 140 kg.

15 cm vastaa täten 2.1 tonnia.

a) veneen on oltava kiinnitettynä sekä keulasta että perästä tiukoin köysin poijupainoon. Lisäksi aallonpituus täytyy olla yli 16 m (Tsunami?) Näinkö te kiinnitätte veneenne poijuun?

b) "mekaanista pitoa"? Lue fysiikkakirjasi uudelleen!

c) enhän minä ole se joka urputan täällä! Teidän vastaukset ovat ne huvittavat, niillä kun ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa!

Lue lisää

Katsohan vain, osasit ihan itse laskea tuon 15 cm jutun! Onnittelut! Ja se oli vain esimerkki voimista joita veneeseen kohdistuu: jos tulee esim metrin aalto (ihan mahdollinen Suomessakin), niin aika paljon voimaa se saa aikaisesti (eikä aallonpituudenkaan tarvitse olla niin suuri).

Jollet ymmärrä tätä, tai edes mitä mekaaninen pito tarkoittaa, niin en taida voida auttaa...

...mutta paljon tärkeämpi on kettingin painon vaikutus iskunvaimentajana (vasaraniskulla pystyy upottamaan naulaa, samalla energiamäärällä hitaasti kohdistettuna ei tapahdu mitään. Nykäisyssä syntyneet jännitykset voivat olla 100-10000 kertaisia verrattuna tasaiseen rasitukseen!)

Paksumpi kettinki, isompi poiju -> pienempi poijupaino!

Vielä on muistettava että myös poiju toimii iskunvaimentajana. Kun se rasituksen alla painautuu veden alle se myös vähentää hetkelliset rasitukset.

Kiitos hyvästä kommentista. Mun vene on melko kevyt Flipper 510 60Yamaha. Poijun olen valanut täyteen kiviä, rautaa betonin oheen. Pohja on 3 m syvyydessä ja mutainen. Varmasti on paino jämähtänyt paikoilleen. Varasin noin 6 m eli tuplat 10 mm rautakettinkiä poijun kiinnitykseen, ajatelin sen olevan riittävä. No sen aika näyttää. Säädän sitä tarv. sopivaksi.

Kuten jo edeltä huomasit niin ei yksinkertaisesti vaan käy. Ei käy niin ei käy.

Kiitos tiedoista!