Onko ihmisellä sielu?

Ihminen on kokonaisuus. Henki, sielu ja ruumis.
Kehittyvät rintarinnan.

Ihmisellä on minä tunne. Onkohan se sielua?

Sielu on talennettu ihmiseen säköisinä impulsseina ja muistina. Myös ihmisen lihas muistaa asioita sekä avoihin jää asioita talteen mitä emme itse tiedosta. Niistä muodostuu ihmisen sielunelämä. Järjestelmä on paljon monimutkaisempi kuin eläimillä, joihin ei ole puhallettu samaa henkeä kuin ihmiseen, samaa Jumalan kaltaista henkeä, jossa voi olla Pyhän Hengen kautta yhteydessä Jumalaan. Juuri se on puuttuva lenkki ihmisten ja eläinten välillä eikä se selviä koskaan ihmiselle miksi niin on.

Ihmisen sielu kasvaa ja kehittyy siinä kuin ihmisen kokemusmaailma.

Ja sen sielun viemme taivaaseen. Emme mitään tästä maailmasta näkyvää.

Tuskin tiedämme tässä liharuumiissa ollessamme, miten geenimme muodostavat tiedostavaa kasvua. Vai tuottaako Jumala edeltä jonkin sielun siemenen. Vai onko esim. abordoituille lapsille mahdollisuus uuteen elämään. Toki Jumala tietää kohtalomme, sillä Hänelle mennyt, nykyinen ja tuleva on yhtäaikaa. Minulla oli muistikuva jo ennen sikiämistäni, että odotin nurmella istuen, kirja kädessä pääsyä elämään. Eräs mies tuli hakemaan minua ja käski seurata. Menin perässä, tutun puutalon vintille, Hän sanoi, mene tuosta ikkuasta ulos ja leiju naapuritalon ikkunasta sisään. Eihän siellä tarvitse kauaa olla sanoin, kun olin tietävinäni, että elämä oli edessä. Leijuin naapurin ikkunaa kohti Heinäkuun yössä. Peippo lauloi laiskasti männyn oksalla, leijuin sen ohi, sen silmäkin näytti auton pyörän kokoiselta, olin pieni ja näkymätön. Sen jälkeen muistan vain katkelmia olotilasta, jossa leijuin väsyneenä, aivan kuin kohdussa. Muistan myös ilmeisesti heti syntymäni jälkeen isot valkoiset hahmot ympärilläni vaalean siniset päähinee, sekä kuivan lakanan ilkeäntuntuisen koskeuksen kosteissa sormissani, kapaloituna ollessani. Vähän isompana kaikki ihmettelivät, kun ulkona ollessa katselin pihalla ollessani ikkunoita ja mäntyä, jossa peippo lauloi. Synnyin huhtikuussa ja sikisin siis heinäkuussa, siinä talossa johon leijuin heinäkuussa.

Hieno kysymys. Toki taivaassa oleva sielu tai henki voi tulla ihmiseksi, jos Luoja niin päättää. Tulihan Jeesuskin Jumalan Poikana ihmiseksi maan päälle taivaasta.

Yleensä kuitenkin ihmissielu syntyy juuri siinä hetkessä, kun ihminen muutenkin alkaa kehittymään ihmiseksi äidin kohdussa. Tämä väite perustuu siihen tosiasiaan, ettei mikään elämä olisi mahdollista, jos sillä ei olsi Jumalan lupaa tulla eläväksi. Eli toisin sanoen Jumalan Henki koskettaa kaikkea sitä, mistä syntyy uutta elämää. Vain Jumalan hengen kosketus mahdollistaa mm. uuden ihmisen synnyn, vaikka täällä langenneessa maailmassa myös biologis-fyysiset tapahtumat ovat elämän synnylle tärkeitä. Nekin Jumala on kaikessa viisaudessaan luonut, että ihmissuku ja muu elämä maapallolla olisi ylipäätään mahdollista synnin ja kuoleman alaisuudessakin.

Kun ihminen saa alkunsa, niin hänessä saa alkunsa kolme eri osa-aluetta. Ensinnäkin fyysinen ruumis, persoonallinen sielu sekä Jumalan antama henki, joka tekee ennen kaikkea sielusta eli hengellisestä ruumista elävän ja toki myös fyysisestä kehittyvästä ruumiista, joka sekään ei voisi siis olla elävä ilman hengellistä ruumista eli sielua. Sielu ja ruumis ei edes lähtisi syntymään ja kehittymään, jos Jumalan henki ei sitä tapahtumaa salllisi.

Toivottavasti tämä hiukan selkeytti, vaikka vajavaisen ihmisen tulkintaa oliskin, Raamatun perusteella toki.

Kaikkea hyvää!

Piispa Origines opetti sielun ennalta olemista. Hänet julistettiin kerettiläiseksi ja pannaan sen takia.

Oikeasti mitään sieluja ei ole mutta erilaisten uskontojen kontekstissa jonkinlaista yliluonnista henkeä pidetään osana ihmisyksilöä. Kristinuskossa sellaista tarvitaan mahdollistamaan persoonan ylösnousemus ja ikuinen kidutus.

Eläimillä elämän synty on pelkkä fyysinen tapahtuma, sekä elämää syntyy myös jakautumalla suvuttomasti sekä myös kasvit saavat uuden elämän. Elämää se on sekin kun puu kasvaa. Se on pelkkää fyysistä elämää.

Se että pystymme täällä kirjoittelemaan ja herjaamaan toisiamme amerikan homoiksi tai miksi tahansa,, niin kertoo siitä että meillä on sielu, joka pystyy johonkin siihen mihin eläimet eivät pysty. Meissä on sitä seilua, sitä Jumalan puhlatamaa Henkeä, joka antaa jokaiselle ihmiselle omat piirteensä ja joka voi olla myös pahan vallassa kuten monesti meissä on sekä maailma on sen vallassa. Jos niin ei olisi, tekisime vain fyysisiä toimintoja vaiston varaisesti emmekä pohtisi toisten asioista ja tietäisi niitä paremmin kuin asianosaiset.

>>Se että pystymme täällä kirjoittelemaan ja herjaamaan toisiamme amerikan homoiksi tai miksi tahansa,, niin kertoo siitä että meillä on sielu, joka pystyy johonkin siihen mihin eläimet eivät pysty. Se että pystymme täällä kirjoittelemaan ja herjaamaan toisiamme amerikan homoiksi tai miksi tahansa,, niin kertoo siitä että meillä on sielu, joka pystyy johonkin siihen mihin eläimet eivät pysty. >>

Myös papukaija pystyy herjaamaan.

https://www.youtube.com/watch?v=mHu4p6JMyg8

On paljon ruumiistapoistumisilmiöitä tapahtunut.
Sielu irtoaa ruumiista ja sielu käy jopa henkimaailmassa. Sielu on kiinni kehossa "hopealangalla". Jos se katkeaa niin se on menoa sitten.

On jos haluat. Heti kun niin haluat. Minulla ei sellaista vielä ole. Sanat on kopoitu jostakin. Usein yhtä oikeita kuin täyttämäni veikkausrivit.