Tv uutisten tietojen mukaan suomessa on valmius ja tahto aloittaa 6:nnen ydinvoimalan lupamenettely jo tämän vuoden syksyllä jos vain poliittista uskallusta päätöksen tekemiseen riittää.
Jotenkin eipä yllätä, kun co2 tonnin hinta kävi jo nyt maksimissaan 30€/tonni eli 3 kertaa korkeammalla kuin kioton sopimusta tehtäessä arvioitiin. Lisäksi sähkön kulutus näyttäisi kasvavan.
Jotenkin eipä yllätä, kun co2 tonnin hinta kävi jo nyt maksimissaan 30€/tonni eli 3 kertaa korkeammalla kuin kioton sopimusta tehtäessä arvioitiin. Lisäksi sähkön kulutus näyttäisi kasvavan.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Paljonkohan se pystyy vähentämään co2-päästöjä?
- ei paljoo paskaakaan. ydinvoiman on päinvastoin todettu kiihdyttävän saastumista
Montako ydinvoimalaa tarvitaan, että co2-päästöt alkaa vähenemään?
- niin monta, että niihin ei ole kenelläkään varaa. iaean ihanneskenaariossa 70% lisäys ydinvoimatuotannosssa vuoteen 2030 mennessä johti vain kiihtyvään co2-päästöjen kasvuun. skenaariossa, jossa ydinvoiman tuotanto oli suurinpiirtein nykyisellään, saasteet kasvoi vain hiukan.
Moneenko uraanivarat riittää?
-nykymenolla noin 90 vuotta. jos tuotanto kaksinkertaistetaan, jotain 45 vuotta. silläkään määrällä ei edelleenkään saastuminen vähene (vertaa edellä iaean skenaarioita)
Vastaaja asettui omalle henkiselle tasolleen: "Ei paskan vertaa apua; Paljonkohan se pystyy vähentämään co2-päästöjä?
- ei paljoo paskaakaan. ydinvoiman on päinvastoin todettu kiihdyttävän saastumista."
Tosiasiat puhuvat päinvastaista.
BP:n energiatilastoista näkyy miten tehokkaasti ydinvoima on vähentänyt CO2-päästöjä ja samalla öljynkäyttöä Suomessa ja Ruotsissa - ja yllätys myös USA:ssa.
Vuonna 1981 otettiin käyttöön suuri määrä ydinvoimaa ja samalla CO2-päästöt ja öljynkäyttö pienenivät - myös USA:ssa.
Ei mikään ihme, että öljyala hermostui, ja siksi ydinvoiman vastustus sai uutta potkua.
Suomessa ydinvoiman vahvin vastustaja on ollut Neste yhdessä venäläisen Gaspromin kanssa, ja kaasupuolueella oli 1993 Eduskunnassa enemmistö.
2000-luvun alussa 5. ydinvoimalapäätöksen yhteydessä julkinen sanakin hoksasi, että Eduskunnassa tunnutaan tekevän periaatepäätöstä maakaasusta eikä ydinvoimasta.
Huvittavaa Eduskunnan sekoilussa ja Vastaajan kiukuttelussa on se, että maakaasun tai tuulen (yms.) käyttö ja käytön lisääminen on sallittua. Myös Vastaaja voi lisätä omaa kaasunkäyttöään, ja siten lisätä metaani- ja CO2-päästöjään. Kaasunkäytön lisäys laajemmin tapahtuu heti, kun se on taloudellisesti kannattavaa.
Rakenteilla oleva 5. ydinvoimala ei tuota sähköä vielä moneen vuoteen, joten markkinoilla on tilaa.
Itse haluan vähentää CO2-päästöjä, ja siksi käytän mieluummin ydinvoimaa, ja myös lisäisin 6. voimalaitoksen Suomeen.
"- ei paljoo paskaakaan. ydinvoiman on päinvastoin todettu kiihdyttävän saastumista "
Jahas, ja kuka tuommoista on todennut? Sinäkö?
IAEA väittää ydinvoiman vähentävän kasvihuonekaasupäästöjä noin 8:lla prosentilla.
-8% on kyllä jo melkoista kiihdytystä, eikö vaan?
Ja millä mekanismillä tämä "kiihdytys" sitten tapahtuu? Talouskasvua voimistamallako? Ja mistäs löydät lähteen joka väittää ydinvoimaloiden kiihdyttävän talouskasvua? Äläkä vaan nyt tarjoa sitä "IAEA:n raporttia", sinulle on jo moneen kertaan näytetty siitä kohdat joiden mukaan talouskasvu-erot kuuluivat laskelmien alkuoletuksiin.
Vai perustuuko väittämäsi kenties siihen että Afrikassa BKT on huomattavasti alhaisempi kuin niissä teollisuusmaissa joissa on ydinvoimaa? Hallelujaa, melkoinen päätelmä... Kysymys kuuluukin, että miksi erot elintasossa olivat olemassa jo ainakin 100 vuotta ennenkuin ensimmäistäkään reaktoria oli rakennettu.
Mainittakoot myös, että teollisen vallankumouksen jälkeen hiilenkulutus kasvoi teollistuvissa maissa. Kehitysmaissa ei. Ja tämä tapahtui siinä 1800-luvun paikkeilla... Tuolloin ydinfysiikka, reaktorit ja jopa sähkö olivat melko vieraita käsitteitä.
Suomalaisista 68% hyväksyy tai kannattaa ydinvoiman lisärakentamista. Lukema on ennätyskorkea ja kasvamaan päin, vastaavia tutkimuksia koskevalta tehdyltä ajalta.
27% vastustaa tai haluaisi vähentää ydinvoimaa.
Asiasta raportoi vuodenvaihteessa Helsingin Sanomat Yhdyskuntatukimus Oy:n teettämän "Energia-asenteet"- tutkimuksen perusteella.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000008146633
Raju enemmistö: lisää tuulivoimaa!
Kirjoittanut: Vastaaja 30.4.2005 klo 15.22
Helsingin sanomien Suomen Gallupilla teettämässä tutkimuksessa, josta juttua tämän alla Ohjelmoijalta, on kysytty myös seuraavaa:
Minkä sähköenergialähteiden käyttöä pitäisi lisätä tulevaisuudessa?
Tuulivoimaa halusi lisää (88%). Sitä seurasivat oo,turve ja muu bioenergia, maakaasu ja vesivoima. Vasta näiden jälkeen tuli ydinvoima: 42%.
Lähde:
www.helsinginsanomat.fi/uutiset/artikkeli/1101979333553
(maksullinen, vaatii rekisteröitymisen)
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000008150088
Toimitko aktiivisesti omassa asuinkunnassasi ajen vaadetta sijoittaa ja hankkia tuulivoimaloita joka lähiöön ja kerrostalojen katoille? Montako tuulivoimaloaa kotikunnassasi on?
Vai onko sittenkin niin, että parhaat paikat tuulivoimaloille löytyvät naapurikunnasta?
Tuulivoimaa kannatetaan laajasti kunhan niitä ei tuoda omaan lähiöön eikä kesämökin näköpiiriin. Muutoin kannatus on lähes 0%.
Lisärakentamista haluavat 42% ja sen hyväksyvät 26%.
42 + 26 = 68 ??????
" Suomalaisista 68% hyväksyy tai kannattaa ydinvoiman lisärakentamista. "
Se, että hyväksyy ydinvoiman ei mitenkään ole pois tuulivoimalta. Saa sitäkin rakentaa.
Erikoista tutkimuksessa oli vaikuttajien kannanotto samaan kysymykseen. Tuulivoiman ja ydinvoiman lisärakentamisen kannatus oli liki tismalleen yhtä suurta, 76% ja 78%. Tässä bioenergia oli ykkönen.
En väitä, että vaikuttajat (päättäjät ja yritysjohtajat) olisivat automaattisesti älykkäämpiä kuin tavikset, mutta luultavasti ainakin korkeammin koulutettuja.
Kauppalehdessä oli juttua siitä, miten eu:n alueella ja nuuallakin on kiinnostus ydinvoiman lisärakentamiseen lisääntynyt kummasti epäonnistuneen Kioton Sopimuksen seurausten tultua esiin. Nimenomaan ydinvoima kun on ainut käyttökelpoinen ja tehokas tapa vähentää co2 päästöjä suuressa mitassa.l
ilmasta, joten Suomen pitäisi saada alennusta metsäisen maansa takia ja maat joilla ei ole puita eikä muutakaan CO2 kaasuja sitovaa kasvillisuutta pitäs olla korkeammat korvaus summat.
Valitettavasti puu sitoo hiilidioksidia vain kasvaessaan, kuoltuaan se alkaa mätänemään, siis jos sille ei tehdä mitään. Toinen vaihtoehto on polttaa se, jolloin taas hiili vapautuu takaisin ilmakehään.
Ylivoimaisesti suurin osa puiden sitomasta hiilestä palautuu takaisin kiertoon, ja vain häviävän pieni osuus fossiloituu. Esim. suo on huomattavasti tehokkaampi fossiloija, siitäkin huolimatta että tuottaa mm. metaanipäästöjä, metaani on kuitenkin suhteellisen lyhytikäinen yhdiste, ja sen hiili on alkuperältään orgaanista. Eli suon hiilitase on negatiivinen. Metsää voi pitää likimain neutraalina niiden vähäisen fossilaation vuoksi. Tosin mainittakoot, että ilman co2-pitoisuuden nousu kiihdyttää metsien kasvua, mikä tasoittaa pitoisuuden kasvua jopa vuosisatojen ajan... Mutta siitäkään ei ole paljonkaan iloa jos pitoisuuksien kasvua ei saada jossain vaiheessa kuriin.
Mutta se missä nuo ilmastosopimukset menivät metsään on se, että Suomessa oltiin tehty jo aika paljon ympäristön eteen ennenkuin noiden sopimusten päästötasot määriteltiin. Ja samalla Neuvostoliiton hajotessa ja sen valtaisan sotateollisuuden kuihtuessa liki olemattomiin saivat entiset neuvostoliiton maat ilmaiseksi semmoiset kiintiöt että niiden ylittäminen on suorastaan ongelmallista. Ja siksipä siellä voidaankin surutta käyttää ikivanhaa ja huonosti huollettua tekniikkaa ja samalla myydä päästöoikeuksia niille onnettomille jotka investoivat parempiin tekniikoihin jo ennen Neuvostoliiton hajoamista.