Ekonomistit ovat laatineet kolme skenaariota Iranin kriisin vaikutuksesta Suomen taloudelle.
Ensimmäinen on nopea ratkaisu: kriisi ratkeaa viikkojen sisällä ja öljyn hinta palautuu 65 dollariin barrelilta kesään mennessä.
Toinen on pitkittyvä kriisi: Sotatoimet jatkuvat kesän alkuun saakka ja öljyn tarjonta palautuu suhteellisen hitaasti. Öljyn hinta pysyy aiemmin ennakoitua korkeammalla koko ennustehorisontin ajan.
Kolmas skenaario on kärjistyvä tilanne: Sotatoimet jatkuvat yli kesän ja kriisi Lähi-idässä eskaloituu. Öljyn hinta laskee vasta vuoden viimeisellä neljänneksellä, ja on ensi vuoden alussa vuoden 2023 tasolla.
– Nopeasti ratkeavan kriisin kohdalla talousvaikutukset jäävät hyvin maltillisiksi. Kriisin pitkittyminen voi johtaa maailmantalouden kasvun hidastumiseen sekä korkojen nousuun, jolloin Suomen talouskasvu hidastuisi merkittävästi, eikä talouden supistumista voida sulkea pois, toteaa OP Pohjolan johtava ekonomisti Tomi Kortela tiedotteessa.
Skenaarioiden lähtökohtana on OP Pohjolan ennuste tammikuulta. Siinä taustaoletuksena oli öljyn hinnan pysyminen 65 dollarin tasolla barrelilta koko ennustehorisontin ajan. Skenaarioiden vaikutukset Suomen taloudelle on laskettu VAR-mallin avulla, jossa skenaarioiden talousdynamiikka perustuu öljyn tarjontasokkeihin.
Pitkittyvässä kriisissä ja kärjistyvässä tilanteessa maailmantalous hidastuu merkittävästi, mikä heijastuu myös Suomen talouteen viennin kasvun hidastumisen myötä. Tämä on yksi kriisin vaikutuskanava Suomen talouteen.
Suurin vaikutus on kuitenkin öljyn hintojen nousu. Öljyn tarjontasokkien vaikutukset ovat suhteellisen pitkäkestoisia, jolloin vaikutukset talouteen ulottuvat myös ensi vuoteen. Vaikutukset voivat olla merkittäviä, jos kriisi on pitkäkestoinen.
– Nopean ratkaisun skenaariossa vaikutukset talouskasvuun jäävät hyvin pieniksi. Pitkittyvän kriisin kohdalla talouskasvu hidastuu selvästi. Etenkin vuonna 2027 talouskasvu pysyy vain hieman positiivisena. Kärjistyvässä tilanteessa talouskasvu lähes puolittuu kuluvana vuonna ja ensi vuonna vaikutukset voimistuvat, mikä johtaa Suomen talouden supistumiseen. Voimakkaat vaikutukset johtavat siitä, että maailmantalouden kasvu hidastuu merkittävästi ja EKP nostaa korkoja selvästi, OP arvioi.
Inflaatio kiihtyy kaikissa skenaarioissa, mutta suhteellisen maltillisesti. Suhteellisen maltillista inflaatioreaktiota selittää hidastuva talouskasvu ja kireä raha- ja finanssipolitiikka.
Myös korkojen nousuun vaikuttaa kriisin kesto.
– Nopean ratkaisun skenaariossa vuoden euribor nousee hieman, mutta EKP ei kuitenkaan nostaisi ohjauskorkoaan. Pitkittyneessä kriisissä vuoden euribor nousee hieman yli 2,5 prosenttiin, jolloin EKP olisi nostanut kerran korkoja. Kärjistyvässä tilanteessa vuoden euribor nousee 3 prosentin tasolle, mikä tarkoittaisi kahta koron nostoa, OP:n ekonomistit arvioivat.
Ensimmäinen on nopea ratkaisu: kriisi ratkeaa viikkojen sisällä ja öljyn hinta palautuu 65 dollariin barrelilta kesään mennessä.
Toinen on pitkittyvä kriisi: Sotatoimet jatkuvat kesän alkuun saakka ja öljyn tarjonta palautuu suhteellisen hitaasti. Öljyn hinta pysyy aiemmin ennakoitua korkeammalla koko ennustehorisontin ajan.
Kolmas skenaario on kärjistyvä tilanne: Sotatoimet jatkuvat yli kesän ja kriisi Lähi-idässä eskaloituu. Öljyn hinta laskee vasta vuoden viimeisellä neljänneksellä, ja on ensi vuoden alussa vuoden 2023 tasolla.
– Nopeasti ratkeavan kriisin kohdalla talousvaikutukset jäävät hyvin maltillisiksi. Kriisin pitkittyminen voi johtaa maailmantalouden kasvun hidastumiseen sekä korkojen nousuun, jolloin Suomen talouskasvu hidastuisi merkittävästi, eikä talouden supistumista voida sulkea pois, toteaa OP Pohjolan johtava ekonomisti Tomi Kortela tiedotteessa.
Skenaarioiden lähtökohtana on OP Pohjolan ennuste tammikuulta. Siinä taustaoletuksena oli öljyn hinnan pysyminen 65 dollarin tasolla barrelilta koko ennustehorisontin ajan. Skenaarioiden vaikutukset Suomen taloudelle on laskettu VAR-mallin avulla, jossa skenaarioiden talousdynamiikka perustuu öljyn tarjontasokkeihin.
Pitkittyvässä kriisissä ja kärjistyvässä tilanteessa maailmantalous hidastuu merkittävästi, mikä heijastuu myös Suomen talouteen viennin kasvun hidastumisen myötä. Tämä on yksi kriisin vaikutuskanava Suomen talouteen.
Suurin vaikutus on kuitenkin öljyn hintojen nousu. Öljyn tarjontasokkien vaikutukset ovat suhteellisen pitkäkestoisia, jolloin vaikutukset talouteen ulottuvat myös ensi vuoteen. Vaikutukset voivat olla merkittäviä, jos kriisi on pitkäkestoinen.
– Nopean ratkaisun skenaariossa vaikutukset talouskasvuun jäävät hyvin pieniksi. Pitkittyvän kriisin kohdalla talouskasvu hidastuu selvästi. Etenkin vuonna 2027 talouskasvu pysyy vain hieman positiivisena. Kärjistyvässä tilanteessa talouskasvu lähes puolittuu kuluvana vuonna ja ensi vuonna vaikutukset voimistuvat, mikä johtaa Suomen talouden supistumiseen. Voimakkaat vaikutukset johtavat siitä, että maailmantalouden kasvu hidastuu merkittävästi ja EKP nostaa korkoja selvästi, OP arvioi.
Inflaatio kiihtyy kaikissa skenaarioissa, mutta suhteellisen maltillisesti. Suhteellisen maltillista inflaatioreaktiota selittää hidastuva talouskasvu ja kireä raha- ja finanssipolitiikka.
Myös korkojen nousuun vaikuttaa kriisin kesto.
– Nopean ratkaisun skenaariossa vuoden euribor nousee hieman, mutta EKP ei kuitenkaan nostaisi ohjauskorkoaan. Pitkittyneessä kriisissä vuoden euribor nousee hieman yli 2,5 prosenttiin, jolloin EKP olisi nostanut kerran korkoja. Kärjistyvässä tilanteessa vuoden euribor nousee 3 prosentin tasolle, mikä tarkoittaisi kahta koron nostoa, OP:n ekonomistit arvioivat.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.