Helvettiin loikanneet, josta ei ollut paluuta

Osasit tuon verran, minä tämän verran, Tasoissa ollaan.

"Se miten olisi voinut käydä ilman, että kävi, ei ole mitään historiaa vaan puhdasta spekulaatiota."

Olen kanssasi samaa mieltä mainitsemasta fatalistisesta ylikurottelusta. Olen kuitenkin mieltä, että joitain asioita voi myös päätellä kohtuu-uskottavasti.

Esim. Puolan hypoteettinen ennaltaehkäisevä invaasio Natsi-Saksaan v. 1933, kun natsit olivat vielä heikoilla.

Siteerausta Peter Hetheringtonin artikkelista koskien Puolan ennakkotoimia Saksan kasvavaa uhkaa vastaan:

https://www.huffpost.com/entry/is-preventive-war-ever-justified_b_1652686
Is Preventive War Ever Justified?
》Recognizing that Hitler was immune to normal diplomacy, Piłsudski began preparations for a preventive war. Unlike the situation in 1939, in March 1933, Poland was in a position to carry out this threat. As Hitler knew, the Polish army possessed more than 250,000 highly trained and well-equipped soldiers. Although in the initial stages of secretly rearming, in 1933 the German military had no modern weapons, namely airplanes, tanks, or armored cars, and according to the terms of the Versailles Treaty its army was limited to 100,000 men. Piłsudski was prepared to send Polish troops to occupy Danzig, East Prussia, and possibly Upper Silesia, while France would march through the Rhineland into the Ruhr. The move would expose the weakness of the boisterous young Nazi regime, humiliate Hitler, and possibly remove him from power. The occupying troops would then refuse to evacuate German territory until the Reich made assurances to honor the peace treaty.
....
》In the end, the preventive war against Germany never materialized. But Piłsudski, who had defeated the Red Army without Western assistance in 1920, was apparently prepared to ignore international consensus and order unilateral action to defend the Polish state. Significantly, Hitler -- who understood Piłsudski was not prone to issue empty threats -- believed this to be true. Poland used the threat of preventive war to maneuver Germany into a series of agreements designed to buy time to prepare for the inevitable war Piłsudski saw coming.

》Unfortunately, the Polish leader died in 1935. Poland, which had lost its brief military superiority, was attacked and overwhelmed by Germany in 1939. It will never be known if Piłsudski's preventive war could have eliminated the Nazi threat. What is known is that without it, millions of Poles were killed and the survivors condemned to another half century of enslavement.

》Justification of preventive war is by its nature counterfactual; in other words, it is based on events that did not occur. Such action is perhaps particularly difficult to justify if it's successful. By definition, the original threat would have been eliminated. But just because counterfactual historic arguments are inherently controversial, it does not mean they are never valid. One can make the reasonable case that preventive war against Hitler in 1933 would have altered history in a positive direction and might have spared Europe from the nightmare of WWII.《

Muita tiedonlähteitä Puolan hypoteettisesta ennaltaehkäisevästä invaasiosta Natsi-Saksaan vuonna 1933:

● https://www.jstor.org/stable/25776646
The Polish plan for a "preventive war" against Germany in 1933

● https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/09592290903455667
The Polish Blitz, More than a Mere Footnote to History: Poland and Preventive War with Germany, 1933

● https://ampoleagle.com/how-pilsudski-nearly-averted-world-war-ii-p11868-1.htm
How Pilsudski nearly averted World War II

● https://web.archive.org/web/20240129192106/https://www.thefirstnews.com/article/first-strike-how-the-poles-wanted-to-launch-a-preventive-war-against-hitlers-germany-3447
Verkkoarkistoitu sittemmin lakkautetulta sivustolta
Magda Dercz
First strike: how the Poles wanted to launch a ‘preventive war’ against Hitler’s Germany
Puolalaisen professori Marek Kornatin haastattelu

● https://youtu.be/Lfrsa2JXb2E?si=E-MmGnSzEuIzk7PF
Poland Daily History
Poland's plans on a pre-emptive war against Nazi Germany in 1934
Benjamin Lee haastattelee historioitsija Krzysztof Jabłonkaa.

Neuvostoliittoon loikanneet

Suomalaisten muutto Neuvostoliittoon "sosialismia rakentamaan" on yksi Suomen historian dramaattisimpia ja traagisimpia lukuja. Kyseessä ei ollut yksi yhtenäinen ryhmä, vaan kohtalot kietoutuivat aatteen palon, talouslaman ja lopulta stalinistisen terrorin ympärille.

Tässä on tiivistetty katsaus siihen, mitä tapahtui:

1. Tulijoiden kolme aaltoa

Neuvostoliittoon siirtyi eri aikoina noin 20 000 – 30 000 suomalaista:

• Puna-armeijalaiset (1918): Sisällissodan hävinneen osapuolen pakolaiset, jotka perustivat SKP:n Moskovassa.

• Amerikansuomalaiset "Karanneet" (1930-luvun alku): Suuren laman aikana noin 6 000 – 10 000 suomalaistaustuista siirtolaista muutti Yhdysvalloista ja Kanadasta Karjalaan tuoden mukanaan koneita, dollareita ja osaamista.

• Loikkarit (1930-luku): Työttömyyttä ja oikeistolaisliikehdintää (Lapuan liike) pakenevat työläiset, jotka ylittivät rajan luvattomasti paremman elämän toivossa.

2. Lyhyt kukoistus: "Punainen Karjala"

1920-luvulla ja 1930-luvun alussa suomalaisilla oli Itä-Karjalassa (Kansankomissaarien neuvoston johdossa mm. Edvard Gylling) merkittävä asema. Suomen kieli oli virallinen kieli, ja suomalaiset rakensivat modernia metsäteollisuutta, kouluja ja kulttuurielämää. Tätä kutsuttiin Karjalan "suomalaistamisperiaatteeksi".

3. Stalinin vainot (1937–1938)

Kohtalo kääntyi synkäksi, kun Josif Stalin aloitti suuret puhdistukset. Suomalaiset, jotka olivat aiemmin olleet "esimerkillisiä rakentajia", leimattiin nyt vakoojiksi, kansanvihollisiksi ja "porvarillisiksi nationalisteiksi".

• Joukkoteloitukset: Suomalaisia ammuttiin suhteellisesti enemmän kuin lähes mitään muuta kansallisuusryhmää. Tunnetuimpia teloituspaikkoja ovat Sandarmoh ja Krasnyi Bor.

• Vankileirit (Gulag): Tuhansia lähetettiin pakkotyöleireille Siperiaan ja muualle Neuvostoliittoon, missä monet menehtyivät nälkään ja uupumukseen.

• Kansallisuuden kieltäminen: Suomen kielen käyttö kiellettiin, suomalaiset lehdet lakkautettiin ja koulut muutettiin venäjänkielisiksi.

4. Sodan aika ja jälkipyykki

Talvisodan syttyessä suomalaisia siirrettiin turvallisuussyistä pois raja-alueilta Keski-Aasiaan ja Siperiaan. Ne, jotka selvisivät vainoista ja sodasta, elivät usein pelon ilmapiirissä vuosikymmeniä. Vasta Stalinin kuoleman (1953) jälkeen alkoi hidas rehabilitointi, eli maineiden palauttaminen.

Monien kohtalo jäi omaisille Suomessa täydeksi mysteeriksi vuosikymmeniksi, kunnes Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen arkistot avautuivat ja joukkohaudat löytyivät.