"Akateeminen tyhmyys" viittaa usein korkeakoulutetun tai akateemisen ympäristön kyvyttömyyteen soveltaa tietoa käytännössä, sosiaaliseen sokeuteen, dogmaattiseen ajatteluun tai kollektiiviseen järjettömyyteen. Se ei tarkoita älykkyysosamäärän puutetta, vaan korkeasta koulutuksesta huolimatta ilmenevää harkintakyvyn puutetta, kuten "tyhmyyden ylistystä".
Akateeminen tyhmyys
Anonyymi-ap
34271
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
TOISTA SAMANTASOISTA PÄÄTTÄJÄÄ MEILLE EI TULE KOSKAAN!!!
Urho Kaleva Kekkonen (UKK) oli vahvasti läsnä suomalaisten kansakoulujen arjessa erityisesti presidenttikaudellaan (1956–1982). Kekkosen merkitys koulumaailmassa liittyi vahvasti liikunnan, luonnon ja urheilun edistämiseen.
UKK ja kansakoululaisten liikunta:
UKK-hiihto: Presidentti Kekkonen tunnettiin innokkaana hiihtäjänä, ja UKK-hiihto oli laajalti kansakouluissa harrastettu tapahtuma, johon osallistuttiin aktiivisesti.
Liikuntakulttuuri: UKK:n henkilökuva ja hänen suosimansa liikunnallinen elämäntapa heijastuivat kouluille asti, ja häntä pidettiin esikuvana reippailussa ja ulkoilussa.
UKK-instituutti: Vaikka UKK-instituutti perustettiin myöhemmin (1980-luvun alussa), sen juuret ovat vahvasti Kekkosen tahdossa edistää koko kansan – myös lasten – kuntoa ja terveyttä.
UKK-instituutti
Yhteys 1950–1960-luvuille:
Jälleenrakennusaika: Tuolloin kansakouluissa lauletut laulut ja kasvatustyö korostivat usein luontoa, isänmaallisuutta ja omatoimisuutta, mikä sopi yhteen UKK:n ajaman henkisen ja fyysisen kunnon teemojen kanssa.
Paukkajan kansakoulu: Esimerkiksi Enon kunnan Paukkajan kansakoulussa on muisteltu aktiivista UKK-hiihtoon osallistumista 1960-luvun alussa.
Jyväskylän yliopisto
Tiivistettynä UKK kansakoulussa tarkoitti useimmiten UKK-hiihtoa, reipasta liikuntaa ja ulkoilua, jotka olivat keskeinen osa silloisen koulun kasvatustavoitteita.
Kekkonen oli mitä oli. Poliitikkona hän oli oman aikansa tuote ja käytti valtaa tavalla, jota nykyisin ei enää hyväksyttäisi.
Viimeiset Kekkosen vuodet presidenttinä olivat häpeäksi Suomen demokratialle.
Unohdit kirjoittaa alkuun "Lausunto:"
🤣🤣🤣
Hienosti perustelit tuon väittämäsi demokratiavajeen.
"Demokratian itsepuolustus" (1930-luku)
Uransa alussa Kekkonen oli huolissaan ääriliikkeiden (sekä oikeiston että vasemmiston) noususta. Vuonna 1934 julkaistussa pamfletissaan Demokratian itsepuolustus hän esitti, että:
Demokratia ei saa olla "nahjusmaista": Liberalistinen käsitys valtiosta, joka vain katsoo sivusta, oli Kekkosen mielestä vaarallinen.
Oikeus pakkokeinoihin: Valtiolla on oikeus ja velvollisuus käyttää kovia otteita niitä vastaan, jotka käyttävät demokraattisia vapauksia hyväkseen tuhotakseen itse järjestelmän.
Kekkosen konstit: Hän yritti sisäministerinä lakkauttaa äärioikeistolaisen IKL-liikkeen, mitä kutsuttiin pilkallisesti "Kekkosen konsteiksi".
Kansallinen yhtenäisyys ja reaalipolitiikka
Sotien jälkeen Kekkosen demokratiakäsitys kytkeytyi tiukasti ulkopolitiikkaan ja kansalliseen selviytymiseen.
Yhtenäisyys ennen kaikkea: Kekkonen uskoi, että pienen maan demokratian on oltava yhtenäinen, jotta se voi uskottavasti hoitaa suhteitaan suurvaltoihin (erityisesti Neuvostoliittoon).
Integrointi: Hän halusi tuoda työväenliikkeen ja kommunistit osaksi parlamentaarista päätöksentekoa, jotta yhteiskuntarauha säilyisi.
Vahva presidenttiys ja "Ohjailtu demokratia"
Presidenttikausillaan Kekkosen tapa käyttää valtaa herätti kritiikkiä siitä, että hän kapeutti demokratiaa:
Henkilökeskeisyys: Kekkonen käytti usein ulkopolitiikkaa ("idänkorttia") sisäpoliittisena lyömäaseena vastustajiaan vastaan.
Poikkeuslaki: Vuonna 1973 hänen toimikauttaan jatkettiin poikkeuslailla ilman vaaleja, mitä on pidetty yhtenä suomalaisen demokratian matalapisteenä.
Pragmatismi: Kekkoselle demokratia oli väline kansallisen edun saavuttamiseksi, ei välttämättä itseisarvoinen periaate, jos se vaaransi valtion turvallisuuden tai hänen oman asemansa vakauden.
Kekkonen näki itsensä demokratian suojelijana, joka oli valmis rajoittamaan joitakin sen vapauksia (kuten sananvapautta tai monipuoluejärjestelmän dynaamisuutta) turvatakseen valtion kokonaisedun.
Mutta hyvåksi Suomen taloudelle, Suomi nousi energiakriisistä ainoana Euroopassa niin aikaisessa vaiheessa.
Mutta on kai se mukavampaa olla köyhä, kunhan ei tarvitse hävetä... muuta kuin köyhyyttään.
Ja kaikki hyväksyy nykyiset kusettaja suomen hallinnossa ja päättäjinä.
Tuo aloitus on niin totta, erityisesti tuo "akateeminen tyhmyys" näyttää esiintyvän suurella prosentilla yhteiskunnallisten ja humanististen alojen tuotoksilla.
Omakin kokemukseni lähipiiristä on osoittanut miten raskasta on yrittää edes puhua tålläisen itseään älykkäänä ja sivistyneenä pitävän kanssa jolloin kaikki eriävä mielipide muuttuukin kritiikiksi.
Hyvin nopeasti unohtuu se, että ollaan kuitenkin vain sukupolven päässä "roskasakista".
Se on kai sitä "hauki on kala" oppimista.
Ja sauna teki hyvää naapurin johtajan kanssa ja kaikkien kanssa.
Veikko Vennamon sanastossa se oli "Kirjatyhmä".
Veikko oli heikko, on mulla sen kirja ''kekkosen vankina jotain.
Kaksi persua
Kun Veikko oli elementissään ihmisten keskellä, Pekka oli rauhallisempi. Veikolle propaganda oli tärkeää, Pekalle tulos.
Timo Soinin arvio Pekka ja Veikko Vennamosta
On se akateeminen tyhmyys usein sitäkin, että ne teoriat ovat lähinnä tasoa puuta heinää. Monesti siksi, että on yksinkertaistettu liikaa, kun teorian kehittäjällä ei aivokapasiteeti riitä ymmärtämään kokonaisuuksia.
Siihen päälle sitten vielä median tarjoama "asiantuntijuus", johon yleensä liittyy erilaiset poliittiset ambitiot ja piilovaikuttaminen.
Useeimmin kysymys on siitä ettei tavallisen tallaajan käsityskyky ja äly riitä ymmärtämään laajenpaa akateemista ajattelua.
Joten akateemisen tyhmyyden kuvitteelisen määritelmän on tehnyt ymmärtämätön ihminen jonka tietomäärä on rajallisempi.
Tai sitten on vieraantunut todellisuudessa siellä pienessä kuplassa jossa on vain samanhenkisiä ja samanmielisiä taputtelemassa itseään ja toisiaan selkään siitä omasta erinomaisesta ylivertaisesta "älykkyydestä" tavallisiin kulkijoihin verrattuna, ja lopputuloksena näkyy "akateeminen tyhmyys", josta kyseinen henkilö on itse täysin tietämätön.
Tuskin älystä on kiinni se keskustelu.
Ei kaikki akatemiset ole älykkäitä, jotkut ovat vain hyviä muistamaan asioita mutta muistaminen ei tee älykästä.
Älykäs osaa soveltaa tietoa käytäntöön.
Mitä hyötyä on liikkuvasta tietosanakirjasta kun kaiken tiedon saa nykyään netistä?
Mitä itse olen huomannut niin jo insinöri tasoisella henkilöllä alkaa olla haasteita ongelmanratkaisussa, he haluavat mennä sillä opitulla kaavalla kun tavallinen tallaaja on luova.
Itse olen ammattikoulun käynyt tavallinen tallaaja mutta 3 lastani ovat opiskelleet insinöreiksi mutta kyllä vain isäpäpan neuvot kelpaavat ja usein johonkin ongelmaan löytyy ratkaisu minun tiedosita nopeammin kuin insinöörin taidoilla.
No onhan mulla kuitenkin yli 40v työkokemusta takana joten olen käytännön opettama.
Akateeminen on lukenut päänsä pehmeäksi.
aKATEEMISELTA PUUTTUU LUOVUUS JA SE USKOO KAIKEN LUKEMANSA.
Mielestäni tärkeämpää olisi miettiä kansanedustajien kymppitonnien kuukausipalkkoja stadissa nauttivien ihmisten kykyä ymmärtää ihan vaan tavallisten maaseudulla asuvien ihmisten elämää ja heidän talouttaan.
Mitä vitun hyötyä olis ymmättää joidenkin sukurustaisten maalla elävien ihmisten taloutta.
Mitään eroa tuolla ei ole onko kyseessä joku hesalainen rappioalkholisti jasen talous tai joku maalla elävä sukurustainen perhe ja niiden talous.
Ihme vouhotusta että pitäs ymmärtää. Olkoon spurku juomatta jos ei ole rahaa. Ja maalla olevan perheen äiti voi myydä vaikka pilluaan jos rahat ei riitä.
Itse valitsevat elämäntapansa ja sitten vouhotetaan että niitä pitäs ymmärtää.
Ampukoon saatana itsensä ei tässä ruveta paapomaan.
Täh!! Eivät kaikki maaseudulla asuvat ole sukurutsaisia ns. " vanhoja sukuja". Maaseudulla on myös teollissuuspaikkakuntia, ja sinne on viimeisen sadan vuoden aikana hakeutunut väkeä ties mistä. Paljon on myös kaupungista halvemman asumisen perässä muuttaneita.
Taidat olla aika tietämätön umpijuntti. Pitäiskö sun miettiä tarkemmin sitä mihin sen piipun suuntaa. Olisko sun tyhmä naama oikea osoite.
Miksi niiden talous pitäs missään sen kummemmin hiomioida kuin muidenkaan? Mikä noista paskoista tekis niistä niin arvokkaita että niiden talous pitäs jotenkin erityisesti huomioida muihin nähdem Kuolkoon vittu nälkään Tai myyköön lapsiaan aikuisviihde käyttöön. Ketään ei kiinnosta.
Ainuu mikä kiinnostavaa on kun joku paska selittää että pitäs erityisesti huomioida KOSKA???
"Ainuu mikä kiinnostavaa on kun joku paska selittää että pitäs erityisesti huomioida KOSKA???"
Kuka tajuaa sun 'suuria' ajatuksiasi?
" ymmärtää ihan vaan tavallisten maaseudulla asuvien ihmisten elämää "
Miksi näiden vähäpätöisten elämää pistäs ymmärtää. Onhan narkkareita ja spurkujakin
kumminkin jo enemmän kuin näitä ihan "tavallisia".
Pitäskö unohtaa enemmistön tarpeet ja keskittyä niin sanottuihin tavallisiin ihmisiin joita todella vähän enää.
Meinaatko, että hillotolpalla enää muistetaan tavallisen ihmisen elämän realiteetteja? Tuskinpa vaan. Ainakaan persetiläinen ei muista, kun hilloa irtoaa.
Otetaan joku todella älykäs ja todella pitkälle kouluttautunut ja vastapuolena ihan kuka tahansa joka osaa tekoälyy käyttää.
Joku akateemisesti kouluttautunutkin olis pelkkää Paskaa tuon rinnalla joka hyädyntää tekoälyy Mitään annettavaa sillä tuskin on joka ei olis jo ihan yleistä tietoo.
Koululaitosten ja opettajien pitäs pystyy todistamaan että niillä on jotenkin enemmän annettavaa niin saisivat jatkaa kurjaa elämäänsä akatemisina opettajina eikä keinoäly panis noita kylmästi kakkoseen.
Keinoäly saa ihan saman tietomäärän suorittaako kokeen akateemisesti kouluttautunut väki taikka kuka tahasa spurku. Spurku saattaa kuolla mutta ei akateemisesti kouluttautuneille kannata maksaa tuosta extraa että ne jää eloon. Koulutetaan uudet paskat vaan tilalle.
Tekoäly voi hakea tietoa ja kertoa sen sinulle, mutta ymmärrätkö sinä sen? Sen tiedon ymmärtämiseen saatetaan tarvita tietoa, jota sinulla ei ehkä ole. Tekoälykin hyödyntää jonkun sinua viisaamman ihmisen tekemää tiedettä. Tiedettähän tuotetaan koko ajan. Tekoäly pääasiassa hyödyntää tiedeihmisten tutkimustuloksia.
Jos kysyt tekoälyltä vaikka gynekologiasta, niin tuskin se on kliinistä gynekologiaa harjoittanut. Se on lukenut alan ammattilaisten kokemuksista ja tutkimuksista.
Ai jaa nyt sää tiedät oikean vastauksen mutta jos putinin perustama polistruki ei kerro niin et osaa tulkita mitä oikea tulos sinäänsä tarkoitta. mennään niinku akateemiselle puolelle Vai?
Ainuu mitä keinoäly ei ymmärrä on tuo jos jollakin on valtavasti tietoo niin miksi se kumminkin häviää tyhmälle jolla ei muuta ole kuin poikkisahattu haulikko.
Akateemista tyhmyyttä on paljon Turun Yliopistossa.
Nämä akateemiset virastoluuhaajat, graafiset suunnittelijat, ja muut suojatyöpaikoissa oleskelevat tyhjäntoimittajat usein käyttävät työaikansa kirjoitellakseen tänne persu juttuja, tai roikkuvat piffaamassa.