Tutkijat listasivat 45 todennäköisimmin elinkelpoista eksoplaneettaa
Nykyään tunnetaan jo yli 6 000 aurinkokunnan ulkopuolista planeettaa. Tutkijat ovat valikoineet näistä 45 kivistä taivaankappaletta, jotka todennäköisimmin ovat elämälle suotuisia.
“Tutkimusartikkelimme paljastaa, minne kannattaa matkustaa etsimään elämää, jos joskus rakennamme Ave Maria -avaruusaluksen”, kertoo Lisa Kaltenegger Cornellin yliopistosta viitaten tuoreeseen elokuvaan.
Kalteneggerin mielestä nyt julkaistun listan kaikkein kiinnostavimmat kohteet ovat 40 valovuoden päässä meistä sijaitsevat TRAPPIST-1-järjestelmän planeetat d, e, f ja g sekä 48 valovuoden etäisyydellä oleva LHS 1140 b.
Etenkin TRAPPIST-1-järjestelmää aiotaan tulevaisuudessa havaita aktiivisesti muun muassa Webb-avaruusteleskoopilla.
“Kuten Operaatio Ave Maria -elokuva niin kauniisti esittelee, elämä voi olla paljon monipuolisempaa kuin tällä hetkellä kuvittelemme”, Kaltenegger pohtii.
"Sen selvittäminen, mitkä 6 000 tunnetusta planeetasta voisivat todennäköisesti ylläpitää vierasta elämää, voi osoittautua kriittiseksi, eikä vain Ryan Goslingille.”
Nyt julkaistu lista sisältää myös lähinaapuriamme Proxima Centauria kiertävän planeetan, joka sijaitsee vain 4,2 valovuoden päässä maapallolta.
Nykyään tunnetaan jo yli 6 000 aurinkokunnan ulkopuolista planeettaa. Tutkijat ovat valikoineet näistä 45 kivistä taivaankappaletta, jotka todennäköisimmin ovat elämälle suotuisia.
“Tutkimusartikkelimme paljastaa, minne kannattaa matkustaa etsimään elämää, jos joskus rakennamme Ave Maria -avaruusaluksen”, kertoo Lisa Kaltenegger Cornellin yliopistosta viitaten tuoreeseen elokuvaan.
Kalteneggerin mielestä nyt julkaistun listan kaikkein kiinnostavimmat kohteet ovat 40 valovuoden päässä meistä sijaitsevat TRAPPIST-1-järjestelmän planeetat d, e, f ja g sekä 48 valovuoden etäisyydellä oleva LHS 1140 b.
Etenkin TRAPPIST-1-järjestelmää aiotaan tulevaisuudessa havaita aktiivisesti muun muassa Webb-avaruusteleskoopilla.
“Kuten Operaatio Ave Maria -elokuva niin kauniisti esittelee, elämä voi olla paljon monipuolisempaa kuin tällä hetkellä kuvittelemme”, Kaltenegger pohtii.
"Sen selvittäminen, mitkä 6 000 tunnetusta planeetasta voisivat todennäköisesti ylläpitää vierasta elämää, voi osoittautua kriittiseksi, eikä vain Ryan Goslingille.”
Nyt julkaistu lista sisältää myös lähinaapuriamme Proxima Centauria kiertävän planeetan, joka sijaitsee vain 4,2 valovuoden päässä maapallolta.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kävin tuolla Proxima Centaurissa viime viikolla. Ei siellä ketään ollut. 🤷♂️
Olivat käymässä viereisellä planeetalla juomassa kiljua.
Sunnuntaina ne oli takasin.
Meillähän on jo sellainen. Miksi lähteä merta edemmäksi kalaan. Vähennetään vaan väkiluku järkevälle tasolle niin mikä on ollessa.
Sinustako aloitetaan?
Tiedä häntä, löytyykö, mutta yritetään etsiä. Webb-teleskoopille suunnitellaan pätevämpää seuraajaa.
https://tekniikanmaailma.fi/nasan-tuleva-avaruusteleskooppi-saattaisi-nahda-valtamerten-valkkeen-eksoplaneetoilta/
"Nasan tuleva avaruusteleskooppi saattaisi nähdä valtamerten välkkeen eksoplaneetoilta.
Habitable Worlds Observatory -avaruusteleskooppi on tämänhetkisen tiedon mukaan määrä laukaista avaruuteen 2040-luvulla, New Scientist -tiedelehti kertoo verkkosivuillaan."
Höpö, höpö juttu. Tää on ainoa paikka, missä voidaan elää.
Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että maapallo on ainoa asuinpaikka meille. Ihmisen uteliaisuus ja tieteen edistys kuitenkin on usein yllättänyt. Esimerkki:
https://www.duodecimlehti.fi/duo95366
"Jokainen tähtitieteen historiikki jaksaa vahingoniloisesti muistuttaa, kuinka filosofi Auguste Comte 1800-luvun alkupuolella julisti, että ihminen ei voisi koskaan saada selville, mistä aineista tähdet koostuivat. Parikymmentä vuotta myöhemmin tähtitieteilijät olivat löytäneet ensimmäiset spektriviivat tähtien valosta ja päätelleet niiden olevan peräisin tähden pinnan kuumista kaasuista.
Mikä yllätys! Tähdet eivät olleetkaan tehtyjä maan päällä tuntemattomista aineista, ei taivaallisista energioista tai viidennestä elementistä kvintessenssistä. Spektriviiva toisensa jälkeen paljasti arkisen syntyperänsä: vetyä, hiiltä, typpeä, happea, kalsiumia, magnesiumia, rautaa..."
Tuossakin mahdoton muuttui mahdolliseksi.
Kertausta tähtitieteen vaiheista:
https://www.ursa.fi/tahtitieteesta/tietoa-tahtitieteesta/tahtitieteen-historia.html
✨
Ei tätä ihmislajia voisi istuttaa muille planeetoille monestakin syystä.
Planeetan pitäisi olla massaltaan samanlainen kuin Maa. Siellä pitäisi olla oikea lämpötila välillä -20C - +20 C. Siellä täytyisi olla vesi ja humus ja kasvillisuus. Siellä pitäisi olla myös suhteellisen sama vuorokausirytmi. Meidän satojen tuhansien vuosien evoluutio on sopeuttaneet meidät tällaisiin olosuhteisiin.
On visiotu ihmisen geneettisestä muokkauksesta erilaiseen ympäristöön sopivaksi. Semmoista voisi ehkä tapahtua muutaman sadan vuoden kuluttua. Olisiko sitten enää kyse ihmislajista, sitä voi pohtia.
Vai ihan matkaamaan 40 valovuoden päähän. Voyager 1:n nopeudella (~17 km/s) menisi 700 000 vuotta.
Joten vielä ei olla lähelläkään sellaista projektia.
Mutta hyvä kuinka löytyy visioita ja mielenkiintoa. Se on aina ajanut ihmistä eteenpäin.
Tosin ennen noita taidamme kuitenkin asuttaa mm. Kuun ja Marssin. Huomattavasti realistisempia kohteita.