Miksi maksetaan ja kerätään veeroja

Ainut mistä persu pitää loppuun asti kiinni on henk koht hillotolpat

Teettävät köyhillä orjatyötä

Anonyymi00011 kirjoitti:

Teettävät köyhillä orjatyötä

Tuo taas ollee komuloista huumoria eli paskapuhetta suoirtaan sanoen!

Vastaus kysymykseesi on lähempänä ensimmäistä kuin toista vaihtoehtoa. Suuret yritykset eivät ole pudonneet taivaalta, mutta ulkomailtahan ne ovat Suomeen tulleet. Yritystoiminnan läpimurto alkoi Suomessa jälkijunassa teollistumisen edetessä muualla Euroopassa 1860-luvulla. Ulkomaiset yrittäjät alkoivat laajentaa toimintaansa myös Suomeen. Ei kansa täällä niihin mitään sijoittanut. Vuoteen 1880 mennessä oli säädetty elinkeinovapaus, joka vasta mahdollisti laajemman yritystoiminnan synnyn. Siirryttiin merkantilismin ajasta liberalismin aikaan. Ensimmäisiä tunnettuja suuria yrittäjiä olivat mm. saksalainen Georg Franz Stockmann, joka perusti tavaratalon Helsinkiin, norjalainen Hans Gutzeit, joka perusti sahayrityksen ja skotlantilainen James Finlayson, joka perusti puuvillatehtaan Tampereelle. Yritystoiminta oli enimmäkseen ulomaisissa tai ulkomaalaislähtöisissä käsissä. Yrittäjämme tulivat enimmäkseen Ruotsista ja Saksasta. Nämä olivat sen ajan suuryrityksiä eivätkä edellyttäneet mitään laajaa omistuspohjaa.

Sekoitat sijoitustoiminnan ja yritysten toimintaan sijoittamisen pahasti keskenään. Sijoitustoiminta on syntynyt osakkeiden jälkimarkkinoilla eikä sillä ole juurikaan tekemistä yritysten rahoittamisen kanssa. Sijoitustoiminta tarkoittaa vain omaisuuden ostamista ja myymistä henkilöltä toiselle. Yityksen pääoma ei lisäänny ropoakaan tässä vaihdannassa. Yrityksen synnyn kannalta olennaisia ovat nykyisin pääomasijoittajat, jotka ovat lainarahan vaihtoehto. Pääomasijoittajat vaativat sijoituksilleen osuutta yrityksestä. Hinta on yleensä selvästi edellisempi kuin minkä muut sijoittajat joutuvat säästösijoittajina maksamaan.

Suomen yrityshistoriassa valtiolla on ollut myös suuri rooli. Esim. valtio osti enemmistön Gutzeitin metsäteollisuusyrityksestä, perusti Valmetin, Veitsiluodon ja Outokummun, jotka olivat aikoiaan kaikki suuryrityksiä. Suomen kansan sijoitustoiminta yrityksiin lähti siten liikkeelle laajemmassa mielessä valtion kautta, koska suomenkielisellä väestöllä oli heikosti pääomia ulkomaalaiseen ja ruotsalaisperäiseen omistukseen verrattuuna. Kansa omisti siis valtiona yrityksiä.

Yritykset ovat markkinatalousliberalismin aikana tietysti merkittäviä taloudellisia toimijoita. Mutta kuten historiasta ja vielä nykyäänkin nähdään valtio voi myös toimia merkittävänä yritystoiminnan harjoittajana. Liikenne on järjestetty kaikkiaan rautateiden ja lentoliikenteen osalta valtion yritystoimintana Suomessa. Valtio ja kunnat vastasivat pitkään ja osin edelleen puhelin- ja teleliikenteestä ja vesi- ja viemärihuollosta sekä sähköenergian tuottamisesta. Valtion yhtiö Neste huolehti puolestaan öljyn tuonnista ja jalostamisesta. Valtion ja kunnallisten yhtiöiden merkitys on ollut Suomessa erittäin suuri ja on sitä edelleen. Lisäksi osakeyhtiömuotoisen yritystoiminnan oheen syntyi jo 1800-luvulla merkittävää osuuspohjaista yritystoimintaa, jota on edelleen vähittäiskaupassa ja pankkitoiminnassa.

Ilman yrittäjiä olisimme pulassa, mutta ilman palkansaajia ja valtiota myös yrittäjät olisivat pulassa. Suomessa eikä muuallakaan ole yhtä toimijaryhmää, joka elättäisi kansalaisia. Kaikki toiminta perustuu yhteiskunnan, yritysten ja palkansaajien /kuluttajien työnjakoon. Yhdenkin näistä puuttuessa ollaan pulassa. Yhteiskunta eli valtio on näistä ylivoimaisesti tärkein, koska sillä on rajoittamaton päätöksentekomonopoli kaikissa asioissa. Yritykset ovat tässä yhtälössä itse asiassa uusin tulokas. Euroopassa yritystoiminta alkoi kasvaa 1700-luvulla teollisen vallankumouksen ja merkantilismista sekä sääty-yhteiskunnasta luopumisen seurauksena. Suomessa tultiin siis jälkijunassa kuten kerroin eli pääsimme kyytiin mukaan noin vuodesta 1860 eteenpäin. Vanhoissa eurooppalaisissa sääty-yhteiskunnan oloissa oli esim. maatalousisäntiä, jotka omistivat kaiken maan ja niillä olevat rakennukset sekä eläimet. Heillä oli löyhiä sopimuksia kaikenlaisten syytinkiläisten (maattomat maataloustyöntekijät) kanssa siitä, että nämä saivat asuinsijan ja pienen osan tuotosta itselleen tekemällä maatalous- ja muita töitä maanomistajan hyväksi. Maanomistajat muuttivat toiminnan ehtoja yksipuolisesti ja lopettivat "syytinkisuhteen" niin halutessaan ilman irtisanomisaikoja. Omaa maata viljeltäväkseen halunneet alkoivat muuttaa Amerikkaan, missä oli mahdollista vallata maita itselleen asumattomilta seuduilta niin pitkään kuin vapaata tai iintiaanien hallitsemaa maata riitti vallattavaksi. Euroopassa valtaaminen ei ollut mahdollista, koska maa oli jaettu säädyille privilegioina.

Tuorein esimerkki suuryritysten synnystä koettiin naapurimaassamme Venäjällä valtio-omisteisen talousmallin loputtua. Prosessi voi kuvata kleptokratiaksi. Valtion omaisuus siirtyi varastamalla ja petoksille yksityisiin taskuihin hyvin sattumanvaraisesti. Jos sattui olemaan sopivassa virassa sopivaan aikaan ja oli onnistunut luomaan hyviä suhteita poliittiseen eliittiin, rikastui suurella todennäköisyydellä paljon ja nopeasti. Osa uusista yrittäjistä oli rikollisia, mafiosoja, jotka ryöstivät omaisuutta ja yrityksiä viime kädessä erittäin väkivaltaisesti. Kansa ei sijoittanut mihinkään, roistot veivät kaiken itselleen.

Tämä ei nyt niin suuresti eroa eurooppalaisen yritystoiminnan synnystä. Myös muualla Euroopassa omaisuutta keskitettiin vallanpitäjän päätöksillä aatelisille, papistolle, porvaristolle ja talonpojille. Vastineeksi näistä etuoikeuksista hallitsija, kuningas, tsaari ym. vaati lahjojen saajilta ehdotonta lojaaliutta. Näin se toimii nyt myös Venäjällä. Saat pitää yrityksesi ja sen tuoton suurimmaksi osaksi, jos pysyt lojaalina vallanpitäjälle. Tämäkin kertoo valtion ensisijaisuudesta, monopoliasemasta. Venäjällä valtiomalli on melko yksinkertainen, kun valtio on putler. Niinhän se oli monarkien aikaan muuallakin Euroopassa.

Sinulla kovin naivi ja ruusuinen kuva yrittämisestä ja sen synnystä. Venäjän malli näyttää karusti, että yritystoiminnan dynamoma on ollut varastaminen ja muu rikollinen toiminta.

mielipidepankki kirjoitti:

Vastaus kysymykseesi on lähempänä ensimmäistä kuin toista vaihtoehtoa. Suuret yritykset eivät ole pudonneet taivaalta, mutta ulkomailtahan ne ovat Suomeen tulleet. Yritystoiminnan läpimurto alkoi Suomessa jälkijunassa teollistumisen edetessä muualla Euroopassa 1860-luvulla. Ulkomaiset yrittäjät alkoivat laajentaa toimintaansa myös Suomeen. Ei kansa täällä niihin mitään sijoittanut. Vuoteen 1880 mennessä oli säädetty elinkeinovapaus, joka vasta mahdollisti laajemman yritystoiminnan synnyn. Siirryttiin merkantilismin ajasta liberalismin aikaan. Ensimmäisiä tunnettuja suuria yrittäjiä olivat mm. saksalainen Georg Franz Stockmann, joka perusti tavaratalon Helsinkiin, norjalainen Hans Gutzeit, joka perusti sahayrityksen ja skotlantilainen James Finlayson, joka perusti puuvillatehtaan Tampereelle. Yritystoiminta oli enimmäkseen ulomaisissa tai ulkomaalaislähtöisissä käsissä. Yrittäjämme tulivat enimmäkseen Ruotsista ja Saksasta. Nämä olivat sen ajan suuryrityksiä eivätkä edellyttäneet mitään laajaa omistuspohjaa.

Sekoitat sijoitustoiminnan ja yritysten toimintaan sijoittamisen pahasti keskenään. Sijoitustoiminta on syntynyt osakkeiden jälkimarkkinoilla eikä sillä ole juurikaan tekemistä yritysten rahoittamisen kanssa. Sijoitustoiminta tarkoittaa vain omaisuuden ostamista ja myymistä henkilöltä toiselle. Yityksen pääoma ei lisäänny ropoakaan tässä vaihdannassa. Yrityksen synnyn kannalta olennaisia ovat nykyisin pääomasijoittajat, jotka ovat lainarahan vaihtoehto. Pääomasijoittajat vaativat sijoituksilleen osuutta yrityksestä. Hinta on yleensä selvästi edellisempi kuin minkä muut sijoittajat joutuvat säästösijoittajina maksamaan.

Suomen yrityshistoriassa valtiolla on ollut myös suuri rooli. Esim. valtio osti enemmistön Gutzeitin metsäteollisuusyrityksestä, perusti Valmetin, Veitsiluodon ja Outokummun, jotka olivat aikoiaan kaikki suuryrityksiä. Suomen kansan sijoitustoiminta yrityksiin lähti siten liikkeelle laajemmassa mielessä valtion kautta, koska suomenkielisellä väestöllä oli heikosti pääomia ulkomaalaiseen ja ruotsalaisperäiseen omistukseen verrattuuna. Kansa omisti siis valtiona yrityksiä.

Yritykset ovat markkinatalousliberalismin aikana tietysti merkittäviä taloudellisia toimijoita. Mutta kuten historiasta ja vielä nykyäänkin nähdään valtio voi myös toimia merkittävänä yritystoiminnan harjoittajana. Liikenne on järjestetty kaikkiaan rautateiden ja lentoliikenteen osalta valtion yritystoimintana Suomessa. Valtio ja kunnat vastasivat pitkään ja osin edelleen puhelin- ja teleliikenteestä ja vesi- ja viemärihuollosta sekä sähköenergian tuottamisesta. Valtion yhtiö Neste huolehti puolestaan öljyn tuonnista ja jalostamisesta. Valtion ja kunnallisten yhtiöiden merkitys on ollut Suomessa erittäin suuri ja on sitä edelleen. Lisäksi osakeyhtiömuotoisen yritystoiminnan oheen syntyi jo 1800-luvulla merkittävää osuuspohjaista yritystoimintaa, jota on edelleen vähittäiskaupassa ja pankkitoiminnassa.

Ilman yrittäjiä olisimme pulassa, mutta ilman palkansaajia ja valtiota myös yrittäjät olisivat pulassa. Suomessa eikä muuallakaan ole yhtä toimijaryhmää, joka elättäisi kansalaisia. Kaikki toiminta perustuu yhteiskunnan, yritysten ja palkansaajien /kuluttajien työnjakoon. Yhdenkin näistä puuttuessa ollaan pulassa. Yhteiskunta eli valtio on näistä ylivoimaisesti tärkein, koska sillä on rajoittamaton päätöksentekomonopoli kaikissa asioissa. Yritykset ovat tässä yhtälössä itse asiassa uusin tulokas. Euroopassa yritystoiminta alkoi kasvaa 1700-luvulla teollisen vallankumouksen ja merkantilismista sekä sääty-yhteiskunnasta luopumisen seurauksena. Suomessa tultiin siis jälkijunassa kuten kerroin eli pääsimme kyytiin mukaan noin vuodesta 1860 eteenpäin. Vanhoissa eurooppalaisissa sääty-yhteiskunnan oloissa oli esim. maatalousisäntiä, jotka omistivat kaiken maan ja niillä olevat rakennukset sekä eläimet. Heillä oli löyhiä sopimuksia kaikenlaisten syytinkiläisten (maattomat maataloustyöntekijät) kanssa siitä, että nämä saivat asuinsijan ja pienen osan tuotosta itselleen tekemällä maatalous- ja muita töitä maanomistajan hyväksi. Maanomistajat muuttivat toiminnan ehtoja yksipuolisesti ja lopettivat "syytinkisuhteen" niin halutessaan ilman irtisanomisaikoja. Omaa maata viljeltäväkseen halunneet alkoivat muuttaa Amerikkaan, missä oli mahdollista vallata maita itselleen asumattomilta seuduilta niin pitkään kuin vapaata tai iintiaanien hallitsemaa maata riitti vallattavaksi. Euroopassa valtaaminen ei ollut mahdollista, koska maa oli jaettu säädyille privilegioina.

Lue lisää

Kyllä niitä osakkeen omistajia on suomalaistenkin joukosta joskaan ei ehkä tarpeeksi koska olemme pääomaköyhä maa.

Yrittäjät yrityksineen ovat se osa joka maan talouden pitää pystyssä, kunhan vaan heille annetaan se arvo joka heille kuuluu. Vasemmistohan ei osaa arvostaa yrityksiä ja siksi olemme tänäänkin pahassa pulassa!

YXKAXEX kirjoitti:

Kyllä niitä osakkeen omistajia on suomalaistenkin joukosta joskaan ei ehkä tarpeeksi koska olemme pääomaköyhä maa.

Yrittäjät yrityksineen ovat se osa joka maan talouden pitää pystyssä, kunhan vaan heille annetaan se arvo joka heille kuuluu. Vasemmistohan ei osaa arvostaa yrityksiä ja siksi olemme tänäänkin pahassa pulassa!

Lue lisää

Tänään olemme pulassa vain ja ainoastaan Kokoomuksen vuoksi joka ei ymmärrä miten normaali toimiva yhteiskunta toimii. Tai siis ei välitä kun ryöstää omalle pienelle porukalleen kaiken mitä irti saa ja ehtii kuten aina. Vai onko Kokoomus joskus ajatellut suomalaisia ja suomalaista yhteiskuntaa?

Kaikki tuo höpinäsi kuulostaa todella hölmöltä jos olet elämää nähnyt. Jos olet teini niin google autaa.