Oliko Hitler kristitty?

Hän oli Saksan luterilaisen kirkon päämies. En usko, että sellaiset valehtelijat ovat kristittyjä.

Kävi pyhää sotaa tappamalla ihmisiä kuten tänäkin päivänä käydään. Hän vain valehteli ettei juutalaisia kuole kehitysleirissä tai jos kuolee ne ovat luonnollisia kuolemia eikä ne näe nälkää, vaan ovat lihonneet siellä.

Sitä ei viitsinyt selittää miksi yleensä ovat keksitysleireillä.

Tai kukaan ei tajunnut kysyä.

Me emme voi sitä varmuudella sanoa, uskoiko Kristuksen armoon. Jos uskoi, hänen syntinsä on pesty pois lunta valkeammiksi.

Hitlerin tavoitteena maailman valloitus sama kuin nykyään Trumpilla ja pentecostalismilla.
Nämä eivät edusta kristinuskoa vaan käännyttämistä.

Ei tietenkään Hitler kertonut että juutalaiset kuolevat keksityslerissä kun ne työnnetään kaasukammioon. Jos joku sitä ajatteli, hän kertoi että voivat siellä oikein hyvin, on lämmintä, ruokaa ja hyvä huolenpito. Ei kukaan kuole, ei sairasta tai näe nälkää. Vasemmiston vale jos joku niin väittää.

Pimeytesi on yhtä suuri kuin aikoinaan Egyptissä. Siihen voi käsin tarttua. Olet juuri tyypillinen luterilainen.

Hitlerin valtaannousuvuosi 1933 oli Saksassa myös Lutherin juhlavuosi, sillä hänen syntymästään tuli silloin kuluneeksi 450 vuotta. Kansallissosialistit ottivatkin propagandassaan kaiken irti Lutherin juutalaisvastaisesta tuotannosta. Lutherin teos Juutalaisista ja heidän valheistaan oli mm. kunniapaikalla natsien Nurnbergin puoluekokouksessa 1935, missä säädettiin useita juutalaisvastaisia lakeja.

Monet papit ja poliitikot vääristelevät historiaa. Heitä kuullaan tiedotusvälineissä tuomitsemassa ateisteja rutiininomaisesti väittämässä, että Adolf Hitler oli yksi heistä. Pötyä! Hitler oli roomalaiskatolilainen, kastettu tuohon uskonnollispoliittiseen laitokseen pikkulapsena Itävallassa. Hänestä tuli ehtoollisella kävijä ja alttaripoika nuoruudessaan, ja hänet konfirmoitiin "Kristuksen sotilaaksi" tuossa kirkossa. Sen pahimmat opit jäivät häneen lähtemättömästi. Hänet oli syvästi perehdytetty liturgiaan, johon kuuluivat sanat "petollinen juutalainen". Tätä vihantäyteistä sanontaa ei poistettu ennen kuin vuonna 1961.
Hitlerin aikana juutalaisviha oli normaalia. Sitä lietsoivat kovasti Saksan kaksi suurinta uskontoa: katolisismi ja luterilaisuus. Hän ihaili valtavasti Martti Lutheria, joka vihasi juutalaisia avoimesti. Hän tuomitsi katolisen kirkon sen tekopyhyydestä ja lahjonnasta, mutta kannatti paavien satoja vuosia kestänyttä juutalaisvainoa. Luther sanoi: "Juutalaiset ansaitsevat tulla hirtetyiksi seitsemän kertaa korkeammalle kuin tavalliset varkaat," ja: "Meidän pitäisi kostaa juutalaisille ja tappaa heidät." "Jumalattomiksi kurjimuksiksi" hän kutsuu juutalaisia laajalti tunnetussa teoksessaan Pöytäpuhe.
Hitler oli roomalaiskatolilainen, kastettu tuohon uskonnollispoliittiseen laitokseen pikkulapsena Itävallassa. Hänestä tuli ehtoollisella kävijä ja alttaripoika nuoruudessaan, ja hänet konfirmoitiin "Kristuksen sotilaaksi" tuossa kirkossa. Sen pahimmat opit jäivät häneen lähtemättömästi. Hänet oli syvästi perehdytetty liturgiaan, johon kuuluivat sanat "petollinen juutalainen". Tätä vihantäyteistä sanontaa ei poistettu ennen kuin vuonna 1961.Kolme vuotta myöhemmin hän ilmoitti kenraali Gerhardt Engelille: "Olen katolinen kuten ennenkin, ja olen aina oleva." Hän ei koskaan jättänyt kirkkoa, eikä kirkko koskaan hylännyt häntä. Hänen kirkkonsa julisti pannaan suurta kirjallisuutta, mutta hänen kurjaa kirjaansa "Taisteluni" ei koskaan mainittu Kiellettyjen kirjojen listalla.
Häntä ei erotettu kirkosta, eikä kirkko edes tuominnut häntä. Itse asiassa paavit tekivät sopimuksen hänen ja hänen fasistiystäviensä Francon ja Mussolinin kanssa. Siinä heille annettiin veto-oikeus paavin nimittämiin piispoihin Saksassa, Espanjassa ja Italiassa. Nuo kolme konnaa suostuivat yliverottamaan maidensa katolisia ja lähettämään rahat Roomaan varmistaakseen sen, että valtio pystyi kontrolloimaan kirkkoa.
Niiden, jotka yrittävät tehdä Hitleristä ateistia, pitäisi kääntyä historiankirjojen puoleen, ennen kuin lähestyvät kirkonpenkkejään ja mikrofonejaan. Juhlittu Hitlerin elämäkerran kirjoittaja John Toland selittää hänen sydämettömyytensä näin: "Vaikka inhosikin Rooman kirkon järjestystä, Hitler oli kirkon hyvä jäsen, ja piti mielessään sen opetuksen, kuinka juutalaiset olivat Jumalan tappajia. Sen vuoksi puhdistusta voitiin

Nimellisesti katolinen, mutta loppua kohti käytännössä ateisti.

Mutta ei kansanmurhasta kerrottu julkisesti että näin tehdöön. Juutalaisia vain herjattiin kuten ihmisiä yleensä herjataan joista ei pidetä.

Kerrottiin että voivat hyvin juutalaiset vaikka ovat pahoja, mutta eivät kuole eikä näe nälkää.

Kuten pahantekijät puhuvat tänäkin päivänä.

"Voiko hän olla taivaan kodissa?"

Ehkä jotain voidaan päätellä siitä, että ihminen mieluummin tappaa itsensä kuin kantaa vastuun teoistaan.

Mutta onhan siinä se pieni mahdollisuus, että hän kerkesi siinä välissä, kun luoti lähti aseesta ja ennen kuin se osui häntä päähän, tulla katumukseen, mutta ei ehtinyt enää pysäyttää luodin kulkua, jotta olisi voinut kantaa sen vastuun omista teoistaan...

Hitler on taivaassa ja ottaa uudet asukkaat ilomielin vastaan.

Heil H.!

Sieg heil!

Sitä on helppo olla voittajan puolella häviäjiä ja kuolleita moittimassa miten saivat mitä ansaitsevat.