En mene häihin. Miniä haluaa pitää oman nimensä kuin ei tämä von Ritter eikä ota poikani nimeä Mähökäinen. Eikö jo Raamattu kiellä tämän.
Poikani vaimo ei ota nimeämme
Anonyymi-ap
9236
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tuo suku on sammunut jo 1800-luvulla joten parempaa onnea seuraavalla kerralla.
Huumoriksi tarkoitettu, mutta todellakin jotkut vatipäisimmät uskovaiset vetosivat Raamattuun, kun vastustivat uutta sukunimilakia, joka salli puolisoiden pitää omat sukunimensä tai ottaa yhteiseksi nimekseen kumman tahansa sukunimen. Vedottiin myös "ikiaikaiseen käytäntöön".
Tämä jumalaton laki tuli voimaan 1986. Sukunimilaki, joka pakotti vaimon ottamaan miehensä nimen oli tullut voimaan 1921. Eli 65 vuotta voimassa ollut laki oli "ikiaikainen" ja osa kristillistä perinnettä ellei peräti Raamattua.
Ennen vuoden 1921 sukunimilakia monin paikoin Itä-Suomessa oli tapana että nainen piti sukunimensä mennessään naimisiin. Länsi-Suomessa (erityisesti Pohjanmaalla) taas sukunimi oli talon nimi. Niinpä jos mies tuli ns. kotivävyksi Hautamäen taloon hän muutti nimensä Hautamäeksi. Tai ei hänen tarvinnut sitä muuttaa hänestä tuli Hautamäki kaikkien puheessa, kun kerran Hautamäen taloa asui.
Toki. Vaikka avioliiton laillistamiseksi maistraatissa täytyy jokin nimi papereihin ja tietokantoihin kertoakin, vaikka puolison sukunimi, voi itse seuraavana päivänä valita minkä nimen haluaa.
ArtoTTT
Huono provo
Ei ole provo. Raamattu kehottaa naista alistumaan. Ota miehen sukunimi. Tämä osoittaa.
Raamattu kieltää siankin syönnin, muttaa ootkos Raamattuasi totellut?
Anna miniän tehdä mitä hän haluaa! Hänellä on aivan täysi oikeus pitää oma nimensä, jos niin haluaa!
Turhaan sinä Raamattua tähän asiaan vedät esille!
Minun vävy otti meidän nimen. Oli itse joku Mäkinen . Nyt on joku Saarniahola.
Tiedän monia naisia, joilla oli ihan hyvä ellei erityisen hienokin sukunimi, mutta ovat sitten ottaneet miehensä sukunimen, mikä on ollut tyyliltään sieltä toisesta päästä.
On myös miehiä. jotka eivät ole pitäneet omasta sukunimestään ja ottaneet sitten vaimonsa sukunimen.
Ihannetapauksessa olisi hyvä, jos sama sukunimi tai sitten ainakin toisella yhdistelmäsukunimi.
Oman sukuni sukunimi on otettu ihan kiitelten vastaan.
Vaikka kaikki sukunimet eivät ole niin hienoja, pidettyjä, niin harvalla on varsinaisesti kamalaa sukunimeä, jonka tekee sellaiseksi nimen merkitys tai siihen liitetyt mielleyhtymät, vaan nimet tuntuvat usein vain sövyltään vähemmän miellyttäviltä.
Kaikkien sellaisten yleisten tai muuten tuttujen sukunimien merkitystä ei edes niin tarkkaan ajattele, kun niihin on niin tottunut.
olipas taas törkeätä , taidanpa pistäytyä luonasi muutamana yönä 🤣🤣🤣