Jumalaan uskominen karissut pääkaupunkiseudulla

Kaikista pääkaupunkiseudun täysi-ikäisistä asukkaista 34 prosenttia pitää Jumalan olemassaoloa todennäköisenä tai luonnehtii uskoaan Jumalaan ehdottoman varmaksi. Näin Kirkko ja kaupunki -lehden kyselyn mukaan. https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/tutkimus-jumalaan-uskova-on-todennakoisemmin-poliittisesti-oikealla-silti-enemmisto-haluaa-kirkon-puolustavan-heikkoja.

Evankelis-luterilaisen kirkon jäsenistä keskimääräistä useampi (44 %) sanoo uskovansa Jumalaan vahvasti tai pitävänsä Jumalan olemassaoloa todennäköisenä. Jos yli puolet ev.-lut. kirkon jäsenistä ei usko kirkon jumalaan, herää kysymys, miksi he yhä ovat kirkon jäseniä ja maksavat jopa useiden satojen euroa jäsenmaksua kirkollisveron kautta.

Jumalaan uskominen on pienintä 25-34-vuotiaiden ikäryhmissä. Miehistä uskoo tai pitää todennäköisenä 18 % ja naisista 22 %.

Sukupuolten välinen ero kääntyy päinvastaiseksi 18-24-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa naiset uskovat 8 prosenttiyksikköä vähemmän kuin miehet. Suurin ero on ehdottomasti kirkon Jumalaan uskomisessa, nuorista naisista 8 % ja miehistä 23 % sanoo uskovansa. Eroa on peräti 15 prosenttiyksikköä.
Huomion arvoista on, että 18-25-vuotiaista peräti 45 % sanoo uskovansa tai pitävänsä todennäköisenä, kun nuorilla aikuisilla lukema on 20 % ja kaikkien täysi-ikäisten keskiarvo on 34 %.

Pääkaupunkiseudulla tulokseen vaikuttanee, että nuorilla muslimeilla on melko tyypillistä sanoa uskovansa ehdottomasti, kun muilla, varsinkin naisilla tyypillisempää on sanoa pitävänsä vain todennäköisenä. 18-25-vuotiaiden miesten 49 %:n uskomislukema liittyy myös arvokonservatiivisuuden kasvuun kyseisessä ikäryhmässä.

Vapaa-ajattelijoilla, humanisteilla, skeptikoilla, ateisteilla ja muuten vaan uskonnottomilla niin alle kuin yli 25-vuotiailla on selvästi uusia haasteita maailmankatsomukselliseen ja filosofiseen keskusteluun uskovien kanssa, varsinkin todennäköisesti uskovien kanssa.