KOKRKP arvostelijat

AI-yhteenveto Suomen teollistuminen 1900-luvulla oli nopeaa, muuttaen maan maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta moderniksi teollisuusvaltioksi. Kehitystä vauhdittivat erityisesti metsäteollisuus, sotakorvaukset, kaupungistuminen ja jälkipuoliskolla teknologiateollisuuden nousu. 1900-luvulla tuottavuus yli 13-kertaistui.Tärkeimmät kehitysvaiheet 1900-luvulla:Itsenäistymisen alku (1900-luvun alku): Sahateollisuus oli vahvaa, ja teollinen työväestö alkoi muodostua.Maailmansotien välinen aika: Suomi vaurastui, vaikka 1930-luvun lama katkaisikin kehityksen.Sotien jälkeinen aika (1940-1960-luku): Sotakorvaukset pakottivat kehittämään metalliteollisuutta, ja teollistuminen kiihtyi voimakkaasti.1970-1990-luku: Teollisuuden painopiste siirtyi perinteisestä metsä- ja metalliteollisuudesta korkeamman jalostusasteen teknologia- ja elektroniikkateollisuuteen (esim. Nokia).1900-luvun teollistuminen nosti suomalaisten elintasoa merkittävästi ja loi pohjan nykyiselle hyvinvointivaltiolle, vaikka 1990-luvun alun lama aiheuttikin suuren rakennemuutoksen.

Öyhöttää palstaporvari kaljoissaan.

AI-yhteenveto Suomen teollisuuden rakentaminen 1900-luvulla oli monivaiheinen prosessi, joka perustui pitkälti aiemmalla vuosisadalla alkaneeseen kehitykseen, mutta voimistui ja modernisoitui voimakkaasti 1900-luvun aikana. Teollisuuden luojina toimi joukko yrittäjiä, teollisuusjohtajia, insinöörejä sekä vahva metsäteollisuusperinne.Keskeisiä tekijöitä ja toimijoita olivat:Metsäteollisuus ja sahateollisuus: Nämä olivat Suomen teollistumisen kulmakiviä jo 1800-luvun lopulla, ja ne jatkoivat kasvuaan 1900-luvun alussa. Suuret metsäyhtiöt, kuten Enso-Gutzeit ja myöhemmin monet muut, kehittyivät merkittäviksi tekijöiksi.Tampereen teollisuuskeskus: Tampere, jota kutsuttiin "Suomen Manchesteriksi", oli teollisuuden keskuksena 1900-luvun alussakin, ja esimerkiksi Finlaysonilla työskenteli tuhansia ihmisiä.Metalliteollisuus: 1900-luvulla metalliteollisuus alkoi kasvaa, ja se on nykyään Suomen suurin teollisuuden ala.1920-luvun modernisaatio: Ensimmäisen maailmansodan ja sisällissodan jälkeen 1920-luvulla teollisuus rakensi vesivoimalaitoksia Etelä-Suomen jokiin, mikä tuki modernia teollisuutta.1900-luvun alun yrittäjät: Abraham Häggmanin kaltaiset varhaiset yrittäjät (tosin jo 1800-luvulla) loivat pohjaa, ja 1900-luvulla toimintaa jatkoivat monet teollisuusyritykset ja insinööriosaajat, jotka hyödynsivät sähköistymistä ja teknologian kehitystä.Suomen teollistuminen muovasi maan talouden ja yhteiskunnan rakenteet, muuttaen Suomen maatalousvaltaisesta maasta teollisuusmaaksi.

Ennen oli ennen ja nyt on nyt.

Suomen väestö kaksinkertaistui 1800-luvulla. Perheissä oli eläviä lapsia 6-7. Vanhimmalle pojalle jäi tila tai torppa. Meillä oli työvoimaa. Halvalla. Puuta. Vesireittejä. Meillä miehen päiväpalkka oli 1,43 mk 1860-luvulla. Ruistynnyri maksoi 22,50 mk.

Totta. Pääoma tuli ulkomailta.
Suomen teollisuus käynnistyi pitkälti ulkomaalaisten voimin. Tunnettuja esimerkkejä ovat skotlantilainen James Finlayson (Finlaysonin puuvillatehdas), saksalaissyntyinen Fazerin suku (Karl ja Edvard Fazer, Fazerin musiikkiliike ja myöhemmin konditoria) sekä venäläistaustainen Sinebrychoffin suku (panimoteollisuus).

Kun Venäjä valloitti Vanhan-Suomen 1700-luvulla ja lopulta koko maan 1800-luvun alussa aluetta linnoitettiin voimakkaasti. Linnoitustöihin ja varuskuntapalveluun Suomeen tuli Venäjältä venäläisten lisäksi juutalaisia, tataareja ja ensimmäisen maailmansodan aikana kiinalaisia. Suomeen muodostui pysyvä juutalais- ja tataarivähemmistö. Suomen itsenäistyttyä 1917 osa maahanmuuttajista palasi Venäjälle, mutta jotkut jäivät asumaan pysyvästi. Monet perinteikkäät, supisuomalaisiksi mielletyt yritykset kuten Enso-Gutzeit, Stockmann, Fazer, Sinebrychoff, Finlayson tai Fiskars ovat Euroopasta lähtöisin olevien maahanmuuttajien tai heidän jälkeläistensä 1800-luvulla perustamia.

Ruotsin vallan aika Suomessa
Suomen nykyiselle alueelle muutti Ruotsista lähinnä sotilaita, pappeja ja virkamiehiä. Ruotsiin saatiin uusinta osaamista ulkomaisten käsityöläisten avulla: esimerkiksi seppinä ja kaivosmiehinä arvostettuja valloneja eli ranskankielisiä belgialaisia saapui nykyisen Suomenkin ruukkeihin.Lisäksi Ruotsin vallan aikana Suomeen tulivat ensimmäiset romanit. Heitä saapui Varsinais-Suomeen ja Ahvenanmaalle 1500-luvulla Ruotsin alueelta. Myöhempinä vuosisatoina Suomeen muutti romaniväestöä Baltiasta ja Venäjältä. Esimerkiksi 1700-luvulla Suomen eteläiselle rannikolle saapui veneillä pakolaisia Baltiasta. Maaorjuutta ja tilanherrojen valtaa paeten he asettuivat rannikolle kalastajiksi, mistä suomalaiset eivät pitäneet. Monet Baltiasta tulleista löysivät paikkansa yhteiskunnassa rannikon herraskartanoista, jotka saivat heistä tarvitsemaansa työvoimaa.

Huonekalu tehtailija valtiopäivämies sosialisti Julius von Wright perusti ensimmäisen työväenyhdistyksen Helsingissä . Hyviäkin kapitalisteja on .

Maa ei ilman työtä rakentutnut:

*Ken maasta hyisen hallan
loi pellot viljavat,
ken nosti tehdasvallan
ja linnat korkeat,
ken riemut rikkahille luo,
vaan kyynelmaljan itse juo?
Se joukko köyhälistön,
työn raskaan raatajat.*

Pelkkä pääoma ei tehtaita rakentanut, koskia valjastanut, tukkeja uittanut ja paperiksi muuttanut.

Minua kiinnostaa kuka saisi tämän 20 vuotta jatkuneen talouden horrostilan päättymään LÄHIVUOSINA!

Jos histoiraan mennään, niin Suomi on sosialidemokratia: julkinen terveydenhoito, lehdistön vapaus, ilmainen koulutus, työaikalait, yleinen ja yhteläinen äänioikeus jne ovat KAIKKI olleet aikanaan Sosialidemokraattien "radikaaleja" vaatimuksia. Ilman niitä Suomi ei olisi nyt Suomi.

Mutta ei menneet ansiot auta sen enempää Demareita, Kokoomusta kuin RKP:kaan. Aika kulkee eteenpäin ja kaivataan huomisen eväitä eikä eilisen tilastomerkintöjä.