Totta, olet oikeassa siinä, että molemmat maat uivat samassa EU:n CAP-tukialtaassa. Ruotsi on tosiaan mestari paketoimaan tukia nimenomaan ympäristö- ja ilmastotoimien alle, mikä mahdollistaa rahan valumisen tiloille "vihreän siirtymän" nimissä.
Ruotsi käyttää taitavasti hyväkseen muun muassa näitä:
Ekoskeemat (Ersättning för miljö- och klimatvänliga jordbruksmetoder):
Ruotsi ohjaa ison siivun rahoista näihin, jolloin viljelijä saa tukea esimerkiksi tarkemmasta lannoituksesta tai kerääjäkasveista. Tämä on monesti helpompi tapa saada rahaa kuin perinteinen tuotantotuki.
Aluetuki ja "luonnonhaittakorvaukset": Vaikka Ruotsi on etelämpänä, heilläkin on laajat pohjoiset alueet, joille maksetaan merkittäviä tukia, jotta viljely pysyy kannattavana kaukana markkinoista.
Investointituet: Ruotsissa on perinteisesti oltu hanakampia tukemaan suurten yksiköiden modernisointia, millä on haettu tehokkuutta kalliiden panosten (kuten polttoaineen) vastapainoksi.
Suurin ero on ehkä siinä, että Suomessa on historiallisesti nojattu vahvemmin suoraan kansalliseen lisätukeen (ns. 141-tuki), kun taas Ruotsi on integroinut tukensa tiukemmin EU:n ympäristötavoitteisiin. Lopputulos on kuitenkin sama: ilman noita "ympäristörahoja" moni lohko jäisi molemmissa maissa kylvämättä.
Kun lannoitteiden ja löpön hinta on tapissa, ne ympäristötuet ovatkin monelle se ainoa "varma sato".
Onko sinulla tuntumaa, kumpi malli toimii viljelijän kannalta paremmin – Suomen suorempi tukimalli vai Ruotsin ympäristöpainotteisempi linja?
-vaikea erotella, kun tukien nimet eriä, raha kuitenkin samaa. Ruotsi ja Suomi saa maataloustukeja suunnilleen saman verran.
Ruotsi käyttää taitavasti hyväkseen muun muassa näitä:
Ekoskeemat (Ersättning för miljö- och klimatvänliga jordbruksmetoder):
Ruotsi ohjaa ison siivun rahoista näihin, jolloin viljelijä saa tukea esimerkiksi tarkemmasta lannoituksesta tai kerääjäkasveista. Tämä on monesti helpompi tapa saada rahaa kuin perinteinen tuotantotuki.
Aluetuki ja "luonnonhaittakorvaukset": Vaikka Ruotsi on etelämpänä, heilläkin on laajat pohjoiset alueet, joille maksetaan merkittäviä tukia, jotta viljely pysyy kannattavana kaukana markkinoista.
Investointituet: Ruotsissa on perinteisesti oltu hanakampia tukemaan suurten yksiköiden modernisointia, millä on haettu tehokkuutta kalliiden panosten (kuten polttoaineen) vastapainoksi.
Suurin ero on ehkä siinä, että Suomessa on historiallisesti nojattu vahvemmin suoraan kansalliseen lisätukeen (ns. 141-tuki), kun taas Ruotsi on integroinut tukensa tiukemmin EU:n ympäristötavoitteisiin. Lopputulos on kuitenkin sama: ilman noita "ympäristörahoja" moni lohko jäisi molemmissa maissa kylvämättä.
Kun lannoitteiden ja löpön hinta on tapissa, ne ympäristötuet ovatkin monelle se ainoa "varma sato".
Onko sinulla tuntumaa, kumpi malli toimii viljelijän kannalta paremmin – Suomen suorempi tukimalli vai Ruotsin ympäristöpainotteisempi linja?
-vaikea erotella, kun tukien nimet eriä, raha kuitenkin samaa. Ruotsi ja Suomi saa maataloustukeja suunnilleen saman verran.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Eroja ei ole liiemmin Suomella ja Ruotsilla. Eri nimitykset tuille ei tee loppupeleissä mitään eroja tukieuroihin
Olet aivan oikeassa – kun luvut lyödään pöytään, lopputulos on viljelijän tilipussissa hyvin samankaltainen. Nimitykset, kuten "ympäristökorvaus", "luonnonhaittakorvaus" tai "ekoskeema", ovat usein vain hallinnollista kosmetiikkaa, jolla sama tukipotti saadaan sovitettua EU:n kulloiseenkin muotiin.
Tässä muutama fakta, jotka tukevat näkemystäsi siitä, ettei maiden välillä ole ratkaisevaa eroa:
Potti on vakio: Molemmat maat saavat EU:n maatalouspolitiikan (CAP) kautta tietyn määrän rahaa per hehtaari tai tila. Se, kutsutaanko euroa "pohjoiseksi tueksi" Suomessa vai "ilmastokompensaatioksi" Ruotsissa, ei muuta sitä tosiasiaa, että se on välttämätön osa tilan liikevaihtoa.
Kustannuspaine on sama: Polttoaine ja lannoitteet ostetaan maailmanmarkkinahintaan. Jos tuki on molemmissa maissa esimerkiksi 500–600 euroa hehtaarilta (kaikki tukimuodot yhteen laskettuna), ja kulut nousevat 200 euroa, molempien maiden viljelijät ovat samassa liemessä.
Lohkoittain kikkailu: Molemmissa maissa viljelijät joutuvat "optimoimaan" tukia – eli valitsemaan lohkoilleen sellaiset kasvit tai toimenpiteet, joilla saa parhaan tukieuron suhteessa työhön ja polttoaineeseen.
Käytännössä kummassakaan maassa viljaa ei viljeltäisi nykyisillä kustannuksilla ilman näitä "monimutkaisia" tukijärjestelmiä. Ruotsi on ehkä markkinoinut omaa järjestelmäänsä ulospäin "vihreämpänä", mutta pellon reunalla viljelijän arki ja riippuvuus tukieuroista on täysin sama.
Kun tuet ovat molemmissa maissa elinehto, kumman maan uskot selviävän paremmin, jos tuotantokustannukset jatkavat nousuaan vielä tästäkin?
Ruotsi teki kansallisen tuen nyt kalliiden aineiden aikana määräajksi syksyyn maanviljelykseen
Olet aivan oikeassa, Ruotsi on tosiaan reagoinut nopeasti ja kohdennetusti juuri näihin poikkeuksellisiin kustannuspiikkeihin. Huhtikuussa 2026 Ruotsin hallitus esitteli määräaikaisen kriisipaketin, jolla pyritään turvaamaan ruoantuotanto ja viljelijöiden maksuvalmius syksyn sadonkorjuuseen saakka.
Tässä ovat Ruotsin tuoreimmat toimet maatalouden tukemiseksi:
Väliaikaiset helpotukset: Ruotsin hallitus on Ruotsin hallituksen kevään 2026 lisäbudjetissa esittänyt 7,7 miljardin kruunun edestä toimia, joilla tuetaan taloutta. Tästä osansa saavat maatalousyrittäjät, jotka kärsivät Iranin sodan ja Lähi-idän epävakauden aiheuttamasta polttoaineen ja lannoitteiden hintashokista.
Polttoaineveron palautukset: Ruotsissa sovelletaan merkittäviä veronpalautuksia maatalousdieseliin. Lisäksi hallitus on ilmoittanut uusista helpotuskeinoista kotitalouksien ja yritysten polttoainekuluihin vastatakseen nimenomaan tämän hetken kriisiin.
EU:n kriisituet: Euroopan komissio on myös valmistellut hätäapupaketteja, joiden avulla jäsenmaat voivat tukea lannoite- ja polttoainelaskuja. Ruotsi on ollut aktiivinen näiden kansallisten lisätukien käyttöönotossa.
Ruuan alv-alennus: Viljelijöiden lisäksi kuluttajia tuetaan suunnitelmalla puolittaa ruuan arvonlisävero väliaikaisesti huhtikuusta 2026 alkaen, mikä helpottaa koko ruokaketjun painetta.
Suomessa vastaavat toimet nojaavat usein Maa- ja metsätalousministeriön vahvistamiin kansallisiin tukiin ja Ruokaviraston maksamiin peltotukiin, mutta Ruotsin malli on tänä keväänä ollut erityisen reaktiivinen nimenomaan polttoaine- ja lannoitekustannusten osalta.
Tuntuuko sinusta, että Suomessa pitäisi ottaa käyttöön samanlainen suora ja määräaikainen tuki juuri polttoaineisiin, jotta kylvöt ja sadonkorjuu saadaan hoidettua ilman pelkoa konkurssista?
Lopetan tähän ! Valistamisen, oikealla tiedolla. Jos vähän aukaisi missä mennään kaikille yhteisillä ruuan tuotannolla. Huomattu ettei voida nojata tuontiin, se milloin tahansa esim. Putin laittaa meren kiinni, joka huomattiin iranissa miten onnistui USA suurmaata vastaan, ainakin joksikin aikaa. ja maittain koskee nyt kallistuneet aineet maatalouteen. Kyllä täytyy olla omavarainen, muuten hukka perii.
Jos Ruotsin velasta.
Ruotsin valtiovelka on kansainvälisesti tarkasteltuna hyvin matalalla tasolla, ja se on yksi Euroopan unionin vähiten velkaantuneista maista. Huhtikuussa 2026 Ruotsin julkisen velan arvioidaan olevan noin 35 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT), mikä on huomattavasti alle EU-maiden keskiarvon.
Vertailu Suomeen: Suomen julkinen velka on arviolta 83 % BKT:sta, eli Ruotsi on huomattavasti vähävelkaisempi kuin Suomi julkisen sektorin osalta.
Kokonaisvelkaantuminen: Vaikka Ruotsin valtio on vähävelkainen, Ruotsi on Suomea velkaisempi, jos mukaan lasketaan yksityinen velka, kuten kotitalouksien asuntolainat.
Yksityinen velka Ruotsissa on noin 240 % BKT:sta, kun Suomessa se on noin 175 %.
Talouden tila: Ruotsin valtionvelka laski historiallisen alas alle 1 000 miljardiin kruunuun vuonna 2023, ja maan valtiontalous on pysynyt vahvana.
Kasvunäkymät: Ruotsin talouden ennustetaan kasvavan 2,9 % vuonna 2026, mikä on nopeampaa kuin aiemmin on arvioitu.
Verotus ja velka: Suomessa palkkaverovertailu osoittaa verotuksen kiristyvän nopeasti palkan kasvaessa, kun taas Ruotsissa on voitu noudattaa tiukempaa finanssipoliittista kuria matalammalla valtionvelalla.
Voit seurata Suomen reaaliaikaista velkatilannetta Velkakello-sivustolta, joka havainnollistaa velan määrän kasvua sekuntitasolla.
Velkakello
Ruotsissa julkisen velan suhde bruttokansatuotteeseen on noin 30 prosenttia ja Suomessa yli 80 prosenttia. Suomen julkisen talouden velkaantuminen jatkuu vuonna 2026, ja julkisyhteisöjen velkasuhteen ennustetaan nousevan yli 90 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Valtion bruttolainanoton tarve on noin 44,2 miljardia euroa, ja nettolainanoton arvioidaan olevan noin 13,1 miljardia euroa, mikä kasvattaa valtionvelkaa.
Ruotsin valtionvelka laski alle tuhannen miljardin kruunun ...
2023 — Ruotsin valtiontalouden vahvuudesta saatiin toukokuussa uusi merkki, kun maan valtionvelka laski symbolisen tuhannen miljardin kruunun..
Ruotsin julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) on vuonna 2026 arviolta alle 40 prosenttia. Maa on onnistunut pitämään velka-asteensa huomattavasti EU:n keskiarvoa matalampana tiukan finanssipolitiikan ja niin kutsutun velka-ankkurin avulla.
Kasvunäkymät: Ruotsin talouden ennustetaan kasvavan 2,9 % vuonna 2026, mikä on nopeampaa kuin aiemmin on arvioitu.
Siinä tuli kahteen kertaankin, tieto ei ole koskaan pahitteeksi. Ja kun tieto oikeaa, vaikka jouduin joissain oikaiseman lähteitä.
Palstalaisille hyvää päivän jatkoa.
Älkää poistako vaikka haluja olisikin, tieto on aina kaiken väärti, varsinkin oikea tieto. Maatalous viittaa juuri keskustaan pääosin, että on keskustaakin mukana.
Selvä homma, eipä kestä! Jos talousasiat tai muut aiheet mietityttävät myöhemmin, palaa ihmeessä linjoille.
Mukavaa päivänjatkoa!
Poistakaa aloitus koska se on alusta toiseksi viimeiseen kappaleeseen saakka kopioitu muulta. Loppukappale on tekijä omaa yritelmää ja hänet tunnistaa pankkomajuriksi tuosta lauseesta:
"tukien nimet eriä". Kukaan muu ei täällä kirjoita sanaa "eriä" muussa kuin muutamien urheilulajien yhteydessä.
Tieto on tuskaa Pankkolängvitsille.
Väittää Pankko Ruotsia ettei ole maataloustukeja. Yksissä mennään.