Uskon jumalaan tai paremmin sanottuna TIEDÄN että jumala on OIKEASTI olemassa ja rakastaa kaikkia ihmisiä maanpäällä ja me ollaan syntisiä ja tyhmiä kun ei tajuta että kaikki hyvä on NIIN lähellä!!! No joo, näin mä ajattelen mutta kun ei se vaan toimi mun elämässä. Oon ollu "aktiivisesti uskossa" sillon kun ekaa kertaa tajusin asian ja sitten senjälkeen yritin viel toisen kerran...
Mutta kummallakin kerralla kaikki on ollu niin ahdistavaa ja IHMISET ne on ahdistavia (siis uskovaiset) Haluan olla uskossa ja mun mielestä se on asia mitä pitää oppia pikkuhiljaa. mutta kaikki pitäis muka osata heti ja pikkuasioista nalkutetaan.. siis hei haloo, kai se jumala muuttaa ihmisen ajallaan, eikö?
No nyt mä en o yhteydessä enää kenenkään uskovaiseen ja en yksinkään pystyis mihinkään. en halua joutua kadotukseen. SIIS MITÄ WIDDUA MÄ TEEN? Rukoilkaa pliiiiiis mun puolesta jos jaksatte!!!!!!!
Mutta kummallakin kerralla kaikki on ollu niin ahdistavaa ja IHMISET ne on ahdistavia (siis uskovaiset) Haluan olla uskossa ja mun mielestä se on asia mitä pitää oppia pikkuhiljaa. mutta kaikki pitäis muka osata heti ja pikkuasioista nalkutetaan.. siis hei haloo, kai se jumala muuttaa ihmisen ajallaan, eikö?
No nyt mä en o yhteydessä enää kenenkään uskovaiseen ja en yksinkään pystyis mihinkään. en halua joutua kadotukseen. SIIS MITÄ WIDDUA MÄ TEEN? Rukoilkaa pliiiiiis mun puolesta jos jaksatte!!!!!!!
Vastaukset 14
Vanhimmat
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000012&posting=22000000009461228
...ei ole oikea usko sinulle. Sinun pitää vain seurata omaa sydäntäsi ja omaa Tietäsi. Et tule yhtään sen paremmaksi uskovaiseksi vaikka kuluttaisit päivät pääksytysten muiden (uskovaisten) mielistelyyn. Ei sinun kuulu uskoa kuin Kalle Virtanen naapurissa, vaan kuten sinä itse uskot.
Voihan se olla niinkin että ne uskovaiset jotka ovat nipottamassa kaikesta mahdollisesta ovatkin kuin ne paljon puhutut farisealaiset, joilla kyllä lakeja riitti joka lähtöön, mutta rakkautta ja myötätuntoa ei.
Tästä asiasta olen täysin samaa mieltä Qadeshan kanssa. Kaikki kirkkokunnat yrittävät tarjota sinulle omaa uskoaan ainoana oikeana, mutta paketissa tulee mukana kaikenlaisia sääntöjä ja vaatimuksia. Todellisuudessa kukaan tai mikään ei voi estää sinua uskomasta, jos vain haluat. Ei usko ole seurakunnan jäsenyyttä, se on sisäinen tieto siitä että Jumala on.
Raamatussakin sanotaan, ettei Jumala asu käsin tehdyissä temppeleissä. Ainoa tie Hänen luokseen löytyy omasta sisimmästäsi hiljaisen rukouksen ja mietiskelyn kautta. Sitä uskoa ei mikään kirkkokunta voi sinulle antaa, eikä sitä voi myöskään kukaan sinulta riistää.
Kristinuskon tärkein elämänohje on: "Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi". Jälkimmäisestä on helpompi lähteä liikkeelle, koska Jumalaa on vaikea rakastaa tuntematta Häntä, ja parhaiten Hänet oppii tuntemaan koettamalla noudattaa tämän käskyn jälkiosaa.
Kadotusta sinun on turha pelätä, jos haluat palvella Jumalaa ja noudattaa lähimmäisenrakkauden oppia. Minulla on sellainen kokemus Jumalasta, että Hän on loputtoman kärsivällinen meidän ihmisten suhteen eikä laske epäonnistumisia. Kreikankielen synti-sana tarkoittaa itse asiassa harhaan ampumista. Jumala kyllä tietää, että tarvitsemme paljon harjoitusta oppiaksemme osumaan maaliin eikä reputa meitä harhalaukauksien takia.
Uskon vahvistukseksi voit lukea pyhiä kirjoituksia. Kristinuskon perusta löytyy Uudesta testamentista, erityisesti evankeliumeista. Niitä on parempi lukea omin päin kuin uskovaisten valmiiksi selittäminä, koska kaikilla uskonsuunnilla on omat tulkintansa.
Jeesuksen opetuksilla on paljon yhtymäkohtia myös muiden uskontojen opetuksiin, eikä mikään estä lukemasta muidenkin uskontojen pyhiä kirjoituksia. Itse olen lukenut mm. Koraania ja Bhagavad Gitaa. Buddhalaisuudessa ja hindulaisuudessa on erinomainen moraalioppi, joka sopii sellaisenaan kristityillekin. Sen keskeisiä ajatuksia ovat elämän ja toisten ihmisten kunnioitus, täydellinen väkivallattomuus ja totuudellisuus. Buddhan moraaliopista löytyy erinomainen kirjoitus täältä buddhalaispalstalta otsikolla Perusasioita. Hindupalstalta taas löytyy mm. mielenkiintoista kristinuskon ja hindulaisuuden vuoropuhelua, johon olen itsekin osallistunut.
ihmisen on mahdotonta rakastaa jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä kuin itseään, ainakin erittäin vaikeaa.
Omasta mielestäni mahdotonta.
En ole varma, voinen muistaa väärin, olisiko katekismuksessakin jotain sen suuntaista lukenut..
Ja että Jumala silti rakastaa meitä ja antaa synnit anteeksi..
No en ole varma, teidänkö mistä puhun, korjatkaa ihmeessä jos meni IHAN väärin!
on juuri se, että Jumala antaa synnit anteeksi, vaikka emme kykene käskyjä täyttämään. Raamatussa on yksi lupaus, joka toistuu jopa kolme kertaa, kerran Vanhassa testamentissa Jooelin kirjassa, ja Uudessa testamentissa Apostolien teoissa ja Roomalaiskirjeessä: "Jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu".
musta ei vaan saisi mitään kiihkouskovaista.
Mä uskon Jumalan olemassa oloon, mutta välillä mua alkaa ahdistaa..
Mua ahdistaa jo musiikinkin takia, koska ei kai taivaaseen hevillä pääse..
Mä haluan uskoa ja kai suurinpana syynä on joku toivo siitä että joku päivä kaikki maailman tuska lakkaa... Että pääsis taivaaseen, eikä joutuis kadotukseen - niinkun sanotaan. Kaipa elämä riittää "kärsimyksenä"..
Mutta välillä mulle tulee olo, että onko tää nyt mun juttu?
Ei kai uskonnon ole tarkotus ahdistaa ja rajottaa elämää (liikaa)?
Mä uskon omalla tavallani ja ehkä se vielä iän myötä "kasvaa" oikeampaan suuntaan...
Jos jostakin on tuntunu joskus samalta tai jos tulee muuta mieleen, kommentoikaa, olis kiva.
Mut älkää jooko haukkuko..
Olis ihanaa jos joku viittis rukoilla munkin puolesta?
-sun ristis olkoon ainoa
tienviittaajani matkalla
ain aurinkona päivällä
ja yöllä kuuna, tähtenä-
on Jumalan lahja ihmisille. Monet uskonsuunnat keksivät kaikenlaisia pykäliä: tämä ja tämä on syntiä. Ei hevin kuuntelemisella tai kuuntelematta jättämisellä ole mitään tekemistä taivaaseen menon kanssa.
mitä musiikkia kuuntelet.älä huoli..
Olkaa kuulkaas ihan rauhassa. :) Luonnostaan ihminen ei kirjoittele tällaista:
"..TIEDÄN että jumala on OIKEASTI olemassa ja rakastaa kaikkia ihmisiä maanpäällä ja me ollaan syntisiä ja tyhmiä kun ei tajuta että kaikki hyvä on NIIN lähellä!!!"
Eli Pyhä Henki tekee työtään teissä jo nyt! Jos sinä haluat olla uskossa niin kyllä Taivaan Isä sinut johdattaa, ja on jo johdattanut, oikealle tielle.
Matt 7:7 Anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan.
Kukaan ihminen ei luonnostansa halua edes etsiä Jumalaa. Eli muista tärkeä juttu: Sinun uskosi ei ole sinun tahdostasi kiinni. Se on kokonaan ja alusta loppuun asti Jumalan vaikuttamaa, armosta annettua, yksin Jeesuksen Kristuksen sovitustyön tähden.
Ef 2:8 Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta- se on Jumalan lahja-
9 ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.
Juuri tämän takia voit olla turvallisella mielellä: Sinun uskosi on Jumalan lahjoittamaa, ja Jumala on Kaikkivaltias. Jeesus on kutsunut sinut omakseen, eikä mikään asia maailmassa voi sinua ottaa pois Hänen kädestään:
Joh 10:27 Minun lampaani kuulevat minun ääntäni, ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua.
28 Ja minä annan heille iankaikkisen elämän, ja he eivät ikinä huku, eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni.
29 Minun Isäni, joka on heidät minulle antanut, on suurempi kaikkia, eikä kukaan voi ryöstää heitä minun Isäni kädestä.
---------------------------------------
Seurakuntayhteys on tärkeä juttu. Meidät uskovat on tarkoitettu elämään yhteydessä muihin uskoviin. Voimme jakaa ilot ja surut ja yhdessä rakentua uskossa ja uskovana vaeltamisessa. Sen takia pyydä Taivaan Isää johdattamaan sinut seurakuntaan. Kyllä Hän sen tekee.
Ehtoollisyhteys on myös tärkeää. Ehtoollisen sakramentti on Herramme Jeesuksen asettama, siis tärkeä juttu:
Joh 6:54 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.
55 Sillä minun lihani on totinen ruoka, ja minun vereni on totinen juoma.
56 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä.
57 Niinkuin Isä, joka elää, on minut lähettänyt, ja minä elän Isän kautta, niin myös se, joka minua syö, elää minun kauttani.
Eli vaikka et mihinkään seurakuntaan sen kummemmin kuulu, niin voit silti mennä sunnuntaisin kirkkoon jumalanpalvelukseen ja ehtoolliselle. Kannattaa keskustella papin kanssa ennen jumalanpalveluksen alkua. Rohkeasti vaan, ne on ihan mukavia tyyppejä. :)
----------------------------------------------
Raamatun omatoiminen ja jatkuva lukeminen on myös tärkeää. Kun tutkimme Raamattua, samalla rukoillen, niin Pyhä Henki saa tehdä meissä työtään. Opimme tuntemaan Jumalaa ja Hän puhuu meille sanansa kautta.
Kun kaikessa turvaudumme Taivaan Isään niin mikä silloin voi mennä pieleen?
Room. 8:31 Mitä me siis tähän sanomme? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan?
Matt. 6:33 Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan.
Siunausta ja mukavaa kesän jatkoa!
Jos tulee kysymyksiä niin saa kysyä: [email protected]
Hei ZIN 83!
Jumalan armo riittää!
Tiedäthän että Jumalan ON JO lunastanut sinut vapaaksi kerran ristinpuulla Jeesuksen sovitustyön tähden. Sinut on kasteessa JO otettu Jumalan lapseksi! Sinun syntisi on pyyhitty pois. Usko rohkeasti tämä evankeliumi, se kuuluu sinulle! Ei kukaan voi riistää sinulta tätä totuutta pois, sanokoot uskovaiset tai muut mitä tahansa.
Ei usko ole sinusta riippuvainen asia. Uskossa oleminen on sen tajuamista että kaikki on jo valmista. Se on sen tajuamista että kasteessasi sinut on jo kerran liitetty Kristukseen. Lepää siinä todellisuudessa! Tuohon armoon saat palata yhä uudelleen ja uudelleen. Uskoon tulemisesi ja siinä pysyminen ei ole sinusta kiinni. Herrasi tietää ja tuntee sinut. Murtunutta kortta hän ei muserra, eikä suitsuttavaista kynttilänsydäntä sammuta.
Jää Herran rauhaan!
linkkivinkki kysymyksillesi:
http://www.nuotta.com/pulmakulma/
Pulmakulma auttaa paljon ja monessa kysymyksessä :)
Sanotaan vaikka: Raamattu, katekismus, ehtoollinen ja rukous.
Lutherin Vähäkatekismus löytyy täältä:
www.evl.fi/tunnustuskirjat/vahakatekismus.html
Ja toki esirukouksen siivittämin :)
Muuta ei tarvita kuin Jumala ja hänen profeettajansa Jeesus. Älkää pitäkö muita mussuttajia.
Yli 30 v:n kokemukella voisin antaa sen neuvon, että varmaistaudu ensin ehdottomasta pelastusvarmuudesta, jota seuraa ilo ja tietoisuus, että olet VARMASTI PELASTETTU JA SIIRTYNYT JEESUSKSEN SEURAAJIEN LEIRIIN.
Miten se tapahtuu? Itselläni se tapahtui seuraavasti: Olin jonkin verran yli 20v., kun etsin elämälleni tarkoitusta. Yritin ensin omin voimin 'tehdä parannusta'. Ei onnistunut oma itseparantelu.
Sitten luin Raamattua ja tulin seuraavaan Raamatun kohtaan:
Room.3:23 Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla
ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, jonka Jumala on asettanut armoistuimeksi uskon kautta hänen vereensä, osoittaaksensa vanhurskauttaan, koska hän oli jättänyt rankaisematta ennen tehdyt synnit
jumalallisessa kärsivällisyydessään, osoittaaksensa vanhurskauttaan nykyajassa, sitä, että hän itse on vanhurskas ja vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen. Missä siis on kerskaaminen? Se on suljettu pois. Minkä lain kautta? Tekojenko lain? Ei, vaan uskon lain kautta. Niin päätämme siis, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta, ilman lain tekoja.
Kun luin kohdan "...Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla
ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa,..ja...vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen.",
niin Jumala alkoi avata tätä Sanan kohtaa ja ymmärsin, että tässä se on:
Vanhurskaus eli kelvollisuus Jumalalle eli syyttömäksi julistaminen tapahtuu heti, kun uskon Jeesukseen, Jumalan lahjana. Kun ymmärsin, että Jumalahan näköjään rakastaa minua, kun antaa lahjana vanhurskauden, niin minä rohkaistuin rukoilemaan Jumalaa ja kiitin Häntä siitä, että Hän antoi Jeesuksen minunkin puolestani. Näin siinä sieluni kuvastimessa Jeesuksen riippuvan ristillä ja ymmärsin samalla, että Hän on osoittanut tosi rakkauttaan, menemällä vapaaehtoisesti ristille MINUNKIN PUOLESTANI. Siinä sain kokea, että usko ja ilo valtasi sydämen, kun sinne 'asteli' Jeesus itse ja tiesin, että nyt tulin Jeesuksen omaksi. Kun nousin kotona seisaalleni tuolin edestä, jonka ääreen olin polvistunut, nousin uskovaisena miehenä ja tätä on kestänyt yli 30 vuotta.
Edelleen tunnustan, että Jeesus on todellinen Herra ja tarvitsen Hänen neuvojaan päivittäin. Ja myös pyydän aamulla Hänen johdatustaan ja varjelustaan päivääni varten ja 'homma' toimii. Pyhä Henki, joka asuu uskoontulon myötä sydämessä, neuvoo, varoittaa, varjelee, muistuttaa, nuhteleekin hienovaraisesti, jos väärin tein jne.
Kun sain varmuuden, että olen Jumalan lapsi, niin vaikeutena ei ollut uskoni tunnustaminen. Kun ilo ja tuli oli sydämessä, niin se tulee ulos tunnustamisena: Jeesus/Taivaan Isä on todellinen, olen kohdannut Hänet, Taivaan ja Maan Herran!
Alkoivat vapauden onnelliset tuulet puhallella sydämessä ja elämässä. Alkoi Sanan ohjeiden opiskelu ja jatkuu vieläkin...se ravitsee sielua ja vahvistaa uskoa jne.
En lähtisi Kempiläisen kelkkaan, jossa vain osa on totta. Osasta täytyy varoittaa, esim. idän uskontoihin tutustumisesta. Ne kirjat kannattaa kyllä saunankiukaassa polttaa, tulee erikoisen hyvä valkea..
Tuossa jo joku neuvoikin seurakunnasta. Uskovien yhteys/seurakuntayhteys on tärkeä. Sellainen yhteys, jossa voi ilmaista ajatuksiaan ja tuoda esirukouksensa muidenkin kuultavaksi ja rukoiltavaksi, on tärkeää ja Raamatullista. Joku rukouspiirikin voi olla hyvä paikka alussa. Itse olen vapaissa suunnissa kokenut tuota yhteyttä.
Siis, tule kunnolla sisään, niin pääset iloon ja varmuuteen! Sivuillani on myös joitakin opetusartikkeleita: http://members.surfeu.fi/reinosav/
http://members.surfeu.fi/reinosav/