Sähkön riittävyys vs datakeskukset

Orpo ei ole sieltä terävimmästä päästä Suomen pääministereistä.

Orpo ei vain tajuu

Satakuntaan suuniteilla olevat daakeskukset kuluttaisivat täyteen tehoon rakennettuina koko Olkiluodon ydinvoimaloitten sähkön!

"Kemianteollisuus ry varoittaa, että datakeskusten kasvava sähkönkulutus uhkaa Suomen teollisuuden kilpailukykyä.

Toimitusjohtaja Mikko Salon mukaan kemianteollisuus työllistää samalla sähkömäärällä noin 26 kertaa enemmän ihmisiä kuin datakeskukset.

Valtioneuvoston raportin mukaan datakeskusten sähkönkulutus kasvaa 5–6 terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä.

Salo vaatii avointa keskustelua sähkön kohdentamisesta ja varoittaa, että investointeja voi siirtyä muualle.

Suomi on tekemässä valtavan virheen, jos ulkomaisten yhtiöiden omistamat datakeskukset päästetään nauttimaan maamme teollisuuden kansallisaarteesta, halvasta sähköstä?

Huoli Suomen teollisuudessa. Nyt asian haluaa nostaa esiin myös Kemianteollisuus ry.

”Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mikko Salo.

Meidän täytyy käydä avointa, rehellistä ja tietopohjaista keskustelua siitä, miten me saadaan rajallisista sähkökapasiteetistamme eniten hyötyä yhteiskuntaan.”

Hyödyillä Salo tarkoittaa esimerkiksi työpaikkoja, verotuloja ja vientituloja.

Tekoälyn läpimurto on kiihdyttänyt ulkomaisten teknologiajättien datakeskusinvestointeja.

Datakeskusten sähkönkulutus ja sen vaikutukset sähkön hintaan nousivat julkiseen keskusteluun, kun sijoittaja ja elinkeinoelämän merkittävä vaikuttaja Risto Siilasmaa nosti asian esiin HS Vision haastattelussa.

Perjantaina Kauppalehden haastattelussa Outokummun toimitusjohtaja Kati ter Horst esitti omat huolensa samasta asiasta.

”Emme voi antaa tiettyjen investointien tulla tänne holtittomasti ja käyttää suhteellisen edullista ja vähähiilistä sähköä Suomessa ymmärtämättä, mitä se tarkoittaa sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainossa”, ter Horst sanoi.

Sähkön hinta määräytyy markkinoilla. Kun kysyntä lisääntyy, hinnat nousevat, ellei tarjonta pysy perässä. Sähkön tuotannon nopea kasvattaminen ei ole helppoa.

Suomi on viime vuosina erottunut Euroopassa edullisen sähkön maana.

Ei ole kovin lohdullista, jos siinä on taloutemme paras kilpailuetu. Emmekö muuten pärjää kilpailijoille?

”Tämä on ollut meidän valtti”, Salo sanoo. ”Meidän kohtuuhintainen ja luotettava sähkö on osaltaan mahdollistanut kilpailukykyisen vientiteollisuuden.”

Varoittava esimerkki on Irlanti. Siellä datakeskukset kuluttavat jo noin viidenneksen maan sähköstä, ja sähkön hinta on Euroopan korkeimpien joukossa.

Salo muistuttaa, että Suomen perusteollisuus käyttää paljon sähköä, mutta tuottaa sillä myös paljon hyvää, kuten työpaikkoja ja vientituloja.

Kemianteollisuus on Suomen toiseksi suurin vientiala ja yksi suurimmista sähkönkäyttäjistä. Se vastaa noin 7–8 prosentista maan kokonaiskulutuksesta.

Alan isoja yrityksiä Suomessa ovat muun muassa Neste, Kemira ja Yara.

Salon mukaan Suomessa pitäisi nyt keskustella siitä, miten sähköä ja sähkön siirtokapasiteettia kohdennetaan.

Kemianteollisuus ry:n laskelmien mukaan samalla sähkömäärällä voi olla hyvin erilaisia vaikutuksia maan talouteen.

Kemianteollisuus käytti vuonna 2024 sähköä noin 6,05 terawattituntia ja työllisti suoraan noin 35 000 henkilöä. Valtioneuvoston vuonna 2025 julkaiseman raportin mukaan datakeskusten sähkönkulutus kasvaa noin 5–6 terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä ja toimialan suora työllisyys on arviolta noin 1 200 henkilöä.

Näillä oletuksilla Kemianteollisuus työllistäisi siis samalla sähkömäärällä noin 26 kertaa enemmän ihmisiä kuin datakeskukset. Vaikka laskelma sisältää paljon epävarmuuksia, sen viesti on selvä.

Kemianteollisuus ry:n mielestä valtio ei saisi ainakaan tehdä sähköstä kalliimpaa omilla päätöksillä.

Yritystuet ovat parhaillaan Suomessa tarkassa syynissä. Valtio haluaa tasapainottaa budjettiaan, ja yritysten verotuet ovat silloin aina tulilinjalla.

Yritystukia syytetään siitäkin, että ne heikentävät pääoman kohdistumista tuottavimmille aloille ja hidastavat talouden luonnollista uusiutumista.

Euroopassa monet maat ovat kuitenkin pyrkineet parantamaan teollisuuden kilpailukykyä lisääntyvillä valtiontuilla. Euroopan unioni on viime vuosina antanut valtioille luvan tukea teollisuuttaan aiempaa enemmän muun muassa energian hinnan kautta.

Kemianteollisuus ry:n mukaan esimerkiksi Saksassa teollisuuden maksama sähkön kokonaishinta tukien jälkeen on jo melkein yhtä halpaa kuin Suomessa.

Suomessa sen sijaan niin sanottu sähköistämistuki on poistettu ja kaivosten sähköverotusta korotettu. Pelkona on, että sähkön hinnassa saatu etu voi kääntyä kilpailuhaitaksi.

Salon mukaan ratkaisuja on olemassa. Valtio ei saisi tehdä omilla päätöksillään teollisuuden sähköstä kalliimpaa. Lisäksi sähköverkon investointeja pitäisi edistää voimakkaammin ja luvitusprosesseja vauhdittaa.

Sähkön kapasiteetin loppuminen olisi Salon mukaan vakava asia kemianteollisuudelle, joka on sähköintensiivinen ala.

”Silloin jotkut investoinnit Suomeen jäisivät tekemättä ja yritykset tekisivät ne muualle. Emme missään nimessä toivo, että tätä tilannetta pääsisi syntymään, ei lyhyellä eikä pitkällä aikavälillä.”

Lähde: hesari 24.04.2026

Hyvähän se on että saadaan valmistaa ja myydä edes sähköä kun mihinkään muuhun emme kykene.

Sähköä tulee töpsölistä.

Sähkö kenties riittää, mutta mitä maksaa?

Mahtavat asentajat jokareineen.

Joku asiantuntija oli laskenut, että Suomeen tarvitaan kaksi uutta ydinvoimalaa, että sähkö riittä nyt suunnitteilla oleville datakeskuksille.

Huva huva huva örpö.